› Keskustelut › Metsänhoito › Harvennukset ja hirvet syövät kasvua

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 384)
1 2 3 … 37 38 39

  • Harvennukset ja hirvet syövät kasvua

    Lähetetty: 17.12.2022, 09:07

    Merkitty: 

    Sen omin silmin olen havainnut että harvennukset syö kasvua.  Mutta sitä että hirvien syöminen näkyisi puuston kasvussa on kyllä enemmänkin huuhaata, kyllä se on mitätöntä hiilenkiertoon suhteutettuna.  Saman tasoinen mutta paljon todempi on kun sanoiksi asettaa, taimikon ja nuoren metsän harvennukset, taimikonhoidot, vähentävät kasvua ja nopeuttavat hiilenkiertoa.  Se on tosi mutta sillä on paaaljon suurempi vaikutus kuin hirvien syömällä puuuvaraston vähenemisellä, hiilen sidonnan pienemisenä…..  molemmat kuin kuin itikan pieru saharassa.  Varmasti metsäasiantuntijat osaavat sen, noiden, vaikutuksen uskottavasti laskea.  Mutta tuo raivaussaha se se on paha kone että menetelmä hiilen sidontaa ajatellen.

     

    Tekijä
    Tomperi
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • arto 17.12.2022, 18:58

    Meillä alkaa olla tykkylunta paljon 2 kiinon männyt latvasta mutkalla. Pienet koivikot toosi mutkalla. Ensiviikolle lupailee jäätävää sadetta ja lunta.  Saa nähdä tuleeko metsätuhoja.

    Reima Muristo 17.12.2022, 19:06

    No ne firmat tekee harvennukset sitten väärin. Lopputulokseen vaikuttaa myös tiukille kilpailutettu hakkuu määrään perustuva urakka taksa pusikossa jossa ei löydy hakattavaa. Jossakin tapauksissa parasta vain harventaa ja jättää puut sinne.

    mehtäukko 17.12.2022, 20:02

    Nykyään kyllä ostopomo saa nootin, jos poistettavan puuston keskijäreys on 50L tai alle. Taksa perustuu järeyteen, muuta se ei korvaa pienen puuston määrän putoamista.Jos pusikko on todellakin raivattu, se pitää motivaatiota yllä…

    Puuki 17.12.2022, 21:09

    Kun keskijäryes nousee 50l:sta 150 -200 l:aan, niin korjuutaksa puolittuu harvennuksella.   Mutta ei näy juuri kantohinnassa johon sen ensin tulisi vaikuttaa.

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    mehänpoika 18.12.2022, 10:00

    Tomperi: ” Se on jännä juttu että ns firmojen metsien vahingoista on vähemmän juttua.”

    Mielestäni tämä on ihan luonnollista:

    Firmojen metsien todelliset omistajat eivät tiedä mitään, mitä hirvet tekevät vuosittain metsäomaisuudelle. Hirvituhoalueet on täydennysistuteltu firmojen palkkarenkien toimesta muiden uudistusistutusten yhteydessä vähin äänin. Samoin tuhoalueiden taimikoiden hoidot.

    Tärkeintä näiden palkkarenkien osalta on se, että firmojen mailla heillä riittää hirviä myös eläkepäivien ajaksi. Eläketulo ja harrastukset katsotaan hakkuumääriä ja metsänhoitokustannuksia tärkeämmiksi.

    Hirvivahinkoja ei toimihenkilöiden taholta uutisoida. Syksyiset hirvijahdit uutisoidaan mieluummin vuotuisiin metsänhoitokuluihin kuuluviksi. Tähän asti ovat yksityismetsistä firmat saaneet riittävästi raakapuuta edulliseen hintaan.

    suorittava porras 18.12.2022, 12:29

    Kyllä taas mielikuvitus lentää. Ilmeisesti nimimerkki ei ole käynyt tutustumassa asioihin kotirappua kauempana. Hirvien vierailut yhtiöiden taimikoissa ovat todistetusti merkityksettömiä. Saanto jo  enskassakin ihan eri luokkaa ,kun monien yksityisten (puolet) mailla. Tästä on vuosien käytännön kokemus.

    Ja mikä pitää puun hinnan halpana? Kukapa hoitamattomista (puolet) keppimetsistä olisi valmis paljoa maksamaan.

    Berza 18.12.2022, 12:48

    Näinköhänon, että raivussaha on paha kone kone hiilensidontaa ajatellen ja harvennukset syö kasvua ?

    Varmaankin heti harvennuksen jälkee kasvu pienenee ja samoin heti raivauksen jälkeen hiilensidontakin heikkenee. Mutta mikä on tilanne vaikka viiden vuoden kuluttua ? Vaikea uskoa, että tilanne on enää sama kummassakaan väittämässä. Entäs koko puuston kasvukierto, riukuuntunut metsä huonosti sitoo hiiltä ja antaa omistajalle tuloa.

    Anton Chigurh 18.12.2022, 22:06

    Meillä on 1991 naveromättäille kuivahkolle kankaalle istutettu männikkö jonka ppa oli 2011 yli 45. Itseharvensimme siitä rapian 100 kiintoa/ha (kuormavaaka- ja pinomitta). Seuraavan kerran jouduimme iskemään sen kimppuun 2016, samalla tuloksella (rapia 100 kiintoa/ha, muutama tukkipöllikin). 2020 kävelimme meille hankintaa tekevän motopojan kanssa kuvion läpi, jolloin tämä totesi, että tämä on heti harvennettava tai menee pilalle. Saanto 65 kiintoa/ha (motomitta), puolet tukkia. 29 vuotta istutuksesta kolme (3) harvennusta, ainakin 265 kiintoa/ha. Pystyssä on rapia 200 kiintoa. Tämä kuvio on lähellä talouskeskusta, hirvet kontrolloitavissa.

    Samana vuonna kylvimme tämän kantatilan länsireunalle (linnuntietä 3 kilometriä, ei täydellistä hirvikontrollia) samantasoiseen kuivahkon kankaan hyvin muokattuun maaperään laadukkaat männynsiemenet (5000 kylvöpaikkaa/ha, taimia nousi luokkaa 20/kylvöpaikka). Hirvet niittivät tämän tuuhean taimikon tasaiseksi monena vuotena, huolimatta siitä, että ajoimme ne pois monta kertaa viikossa (muutama taisi tulla tapettuakin). Pikkuhiljaa sieltä petäjiä nousee, voi päästä ensiharventamaan viiden vuoden sisällä. Hirvittä tuostakin olisi hakattu vähintään 200 kiintoa.

    Kaikki sorkkaeläimet pois puuntuotantoalueelta.

    Tomperi 18.12.2022, 22:38

    Anton, hienoa, mitä tapahtuisi jos kaikki olisimma samanmoisia puuston kasvattajia?

    jees h-valta 19.12.2022, 07:39

    On se kyllä kova puunkasvattaja tuo Anton. Mutta samma mieltä kyllä, hirvet pois puuntuotannon riesoista. Joka päivä saa myös lukea hirvikolareista taas Satakunnassakin. Kanta hivutettu TAAS ylettömiin. Koskahan saamme tuon haittaeläimen vapaasti ammuttavien listoille?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 384)
1 2 3 … 37 38 39