› Keskustelut › Metsänhoito › Harvennukset ja hirvet syövät kasvua

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 384)
1 2 3 … 18 19 20 … 37 38 39

  • Harvennukset ja hirvet syövät kasvua

    Lähetetty: 17.12.2022, 09:07

    Merkitty: 

    Sen omin silmin olen havainnut että harvennukset syö kasvua.  Mutta sitä että hirvien syöminen näkyisi puuston kasvussa on kyllä enemmänkin huuhaata, kyllä se on mitätöntä hiilenkiertoon suhteutettuna.  Saman tasoinen mutta paljon todempi on kun sanoiksi asettaa, taimikon ja nuoren metsän harvennukset, taimikonhoidot, vähentävät kasvua ja nopeuttavat hiilenkiertoa.  Se on tosi mutta sillä on paaaljon suurempi vaikutus kuin hirvien syömällä puuuvaraston vähenemisellä, hiilen sidonnan pienemisenä…..  molemmat kuin kuin itikan pieru saharassa.  Varmasti metsäasiantuntijat osaavat sen, noiden, vaikutuksen uskottavasti laskea.  Mutta tuo raivaussaha se se on paha kone että menetelmä hiilen sidontaa ajatellen.

     

    Tekijä
    Tomperi
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Anton Chigurh 20.3.2023, 11:37

    Maaseudun tulevaisuuden takasivulla oli 15.03.2023 otsikko: Hirvet mässäilevät taimikoissa juuri nyt

    ”Hirvi suosii talviaikaan erityisesti mäntytaimikoita. Vastoin yleistä oletusta niille kelpaa kuitenkin myös kuusi”, kertoo erikoistutkija Juho Matala Luonnonvarakeskuksesta. Hirvien suosimalla talvialueella taimikot joutuvat vuodesta toiseen hirvien suihin ja ainoastaan yksittäisiä puita säilyy kasvatuskelpoisina. Turvassa eivät ole välttämättä edes taimikkovaiheen ylittäneet puut. ”Jos taimikoita ei ole saatavilla, hirvet käyttävät ravintonaan varttuneempien mäntyjen ja kuusten kuorta”, Matala mainitsee.

    Hirvi on edelleen merkittävin taimikkotuhojen aiheuttaja, mutta metsätuhoja on odotettavissa entistä laajemmin valkohäntäpeuran ja metsäkauriin kantojen kasvaessa. ”Valtakunnan metsien inventoinnissa on viime vuodet kirjattu lisääntyvässä määrin pienten hirvieläinten aiheuttamia tuhoja, erityisesti lounais- ja eteläosissa maata sekä Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan alueella. Peura ja kauris suosivat varhaisvaiheen taimikoita. Mänty on niiden suosikki, mutta koska ne elävät rehevillä kuusivaltaisilla alueilla, tuhot kohdistuvat kuusitaimikoihin”, selvittää Matala.

     

    suorittava porras 20.3.2023, 11:53

    Kyllähän niitä vahinkoja syntyy ,kun puolet taimikoista jää hoitamatta. Tuho on tuossa tapauksessa kymmeniä kertoja isompi ,jos niitä verrataan hirvien satunnaisiin vierailuihin taimikoissa. Koivuvesakko tappaa männyn taimet muutamassa vuodessa ja tuho voi olla lähes totaalinen.

    PS. Esim . Pohjois-Savossa metsiin kohdistuneita hirvivahinkoja korvattiin       vuodessa    25 000€:lla. Vastaavaan aikaan taimikoissa oli hoitorästejä 65000 ha ja ensiharvennuksia rästissä 80 000ha. Tätä taustaa vasten hirvien touhut ovat merkityksettömiä.

    A.Jalkanen 20.3.2023, 11:55

    Tämä Matalan sanoma on uutta tietoa, mutta sanooko Matala tuossa että kauriit syövät mäntyä vai että ne syövät männyn taimikoissa jotain muuta puuta? Entä hieskoivu ja raudus: säilyykö hies raudusta paremmin muiltakin sorkkaeläimiltä kuin porolta?

    Eikö molempia taimikoiden uhkia kannata poistaa samanaikaisesti – sekä sorkkaeläinten laidunnusta että hoitorästejä? On meinaan aika tärkeä juttu monessakin mielessä: puuraaka-aineen saatavuus ja sen laatu, hiilinielut ja monimuotoisuus.

    suorittava porras 20.3.2023, 12:18

    Hirvikanta on puolitettu ,mutta metsien hoitorästit lisääntyvät. Asiat tärkeysjärjestykseen. Palataan asiaan ,kun hoitorästit on puolitettu.

    Anton Chigurh 20.3.2023, 12:21

    Mänty on hirvieläinten suosikki

    Maaseudun tulevaisuudessa oli 10.03.2023 otsikko: Hirvet syövät metsän monimuotoisuuden

    ”Hirvituhoilla alttiissa mäntytaimikoissa myös lehtipuut tulevat syödyiksi, joten lehtipuusekoituksen edistäminen näissä kohteissa on vaikeaa. Lehtipuustoisuutta voitaisiin lisätä männiköitä paremmin rehevillä kasvupaikoilla, joita nykyisellään uudistetaan lähinnä kuuselle. Rauduskoivun viljelyn lisääminen on kuitenkin vaikeaa hirvituhojen takia. Valtakunnan metsien viimeisimmän inventoinnin mukaan hirvien aiheuttamia metsätuhoja oli noin 520000 hehtaarilla. Monimuotoisuusnäkökulmasta tärkeiden haapojen, pihlajien ja tammien kasvattaminen hirvieläiten ulottumattomiin on vielä koivujakin haastavampaa. Pohjoisempana ongelmana ovat porot, jotka syövät koivut niin tarkoin, ettei taimikonhoitovaiheessa ole kuin kuusia sekapuuksi”.

    Lähde Saija Huuskonen, Juho Matala ja Ari Nikula LUKE.

    Rukopiikki 20.3.2023, 12:31

    Porot säästävät paljon metsänomistajan hikeä ja bensaa kun syövät vesakkoa. Hyötyeläin metsässä jos ei koivua kasvata. Jokaisessa taimikossa poro ei viihdy. Pienialaiset taimikot tiheän metsän keskellä ja rehevillä jokivarsilla olevat saavat usein olla rauhassa porolta kun paha räkkä siellä. Poro katoaa taimikosta kun se poron selälle nousee ja sen jälkeen sinne ehtii vielä sekaan kyllä sitä koivuakin monimuotopuuksi. Poron syönti alkaa heti kun koivu on ihan pienen pientä. Parinkymmenen sentin pituiset koivut on jo napsittu, heti kun siinä jotain napsattavaa on. Olen aika paljon seurannut porojen syöntiä ja jopa jonkinlaista tutkimustakin siitä tehnyt.

    suorittava porras 20.3.2023, 12:48

    Ylitiheydestä johtuvia menetyksiä on paljon laajemmalla ja ne koskevat koko kuviota. Hirvivahinko vain jotain osaa. Ylitiheydestä kärsivät kaikki puulajit. Myös koivu haapa ja pihlaja . Tuhoavat liian tiheässä kasvaessaan toisensa ilman hirviäkin.

    Hirvikanta on laskenut voimakkaasti viimeiset viisi vuotta. Tämä ei välttämättä näy vielä vahinkotilastossa ,jotka on kerätty pidemmältä ajanjaksolta. Vahingoista maksetut korvaukset kuitenkin puolittuivat vuodesta 2021 vuoteen 2022 verrattuna päätyen 1,5 milj. eurosta 0,7:ään. Mikähän olisi riukuuntumisen aiheuttama kasvun menetys vastaavana aikana? Puhutaan taatusti isommista summista valtakunnan tasolla ja paikallisesti lumituhon iskiessä kohteeseen on vaikutus totaalinen.

    Ola_Pallonivel 20.3.2023, 13:11

    Turha tulla hoitorästeillä perustelemaan vahinkoja, kun istutettu männikkö syötiin alle vuoden ikäisenä. Eikä ollut liian tiheässä.

    Pohjois-Savossa istutetut kovut ja männyt syödään, ellei niitä suojata. Sillä ei ole siihen mitään vaikutusta, onko naapurin taimikko raivattu tai kasvaako se liian tiheässä.

    Sillä oli suuri vaikutus, kun sudet tulivat paikalle. Ensin hirvien käytös muuttui, sitten ne katosivat.

    suorittava porras 22.3.2023, 20:21

    No nyt se tuli ,mistä on ollut vahvoja viitteitä. Vihreiden kansanedustajaehdokas kirjoitti paikallislehteen huolestaan metsästysperinteen katkeamisesta liiallisen metsästyksen aiheuttaman hirvikadon seurauksena. Epäili vahvasti ,että nuormmat eivä enää jaksa sitoutua jahtiin ,kun moni ei nää elävää hirveä koko syksynä. Vanhat väistyvät eikä uusia tule tilalle. Metsästäjien yläkanttiin tekemistä kanta-arvioista ehdokas kantoi erityistä huolta. Liiaan alas hirvikantaa ei hänen mielestään ole perusteltua pudottaa.

    Metsästyskokemusta kirjoittajalla on useiden vuosien ajalta . Lisäksi hän on toiminut vihreiden metsäpoliittisen ohjelmatyön puheenjohtajana. Virkana ekologian yliopistonlehtori.

    .. .että siinäpä purtavaa arvovaltaiselta taholta.

    Nostokoukku 22.3.2023, 21:00

    Turhaa höpötystä. Vihreiden kansanedustajaehdokkaaksi ei pääse henkilö, joka on huolissaan metsästysperinteen katkeamisesta. Taitaa olla puheet alustusta sille, että ensi syksynä nähdään se, että valituksilla laitetaan hirvenmetsästys jäähylle.

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 384)
1 2 3 … 18 19 20 … 37 38 39