Minulla ei ole tähän ketjuun juuri nyt mitään asiallista lisättävää, mutta ehdotan metsäalan kieleen uutta, tarpeellista ja kuvaavaa sanaa.

Taimikonhirvennys.

Termi, jota käytetään hirven tekemästä taimikonhoitotyöstä. Poistuva puulaji ja poistuman määrä saattaa vaihdella.

Olen tästä kirjoittanut ennenkin.  Talvella 2019 kiertelin metsissä tutkimassa lumituhoja.   Hirviä oli ja on meillä runsaasti mänty- tai sekataimikoita.  Männyt saivat olla rauhassa.  Kuvaavaa on, että tietä kulkenut hirvi näykkäsi yhden koivunvesan, muttei poikennut tieltä viereiseen mäntytaimikkoon, jossa ei ollut koivunvesoja.  Ei niitä ollut perattu, mutta ehkä hirvet oli syöneet ne pieninä.  Hirvet hakivat ruokansa varttuneiden tai päätehakkuumetsien vähäisestä tarjonnasta.

Mietin, että olisiko lämmin kesä 2018 tehnyt männyt tavallista huonommin maistuviksi.  Lehtipuuravinto oli vähäistä, mutta näytti riittävän.

Energiapuun hankintahakkuuni päättyi juuri. Siinä tuli kaadettua haapoja n 15 m3. Kyllä oli pöllien kyljet ja oksat kaluttu puhtaiksi hirvien ja jänisten toimesta. Muutaman viikon hirvet majailivat ruokapaikan viereisen kuusikon suojassa.

Vähälumisina talvina mustikan varvut kelpaavat hirvillekin. Valkohännät asustavat mieluusti siellä ,missä kasvaa mustikkaa. Jälkiä on ,kuin ruokintapaikalla .

Useaan kertaan olen todennut ,että samanikäisistä vierekkäisistä taimikoista raivaamaton on kärsinyt todennäköisimmin hirvihaitoista ,vaikka välissä on pelkkä tilojen raja. Toinen huomio on ,että raivauksen viivästyminen vuodella tai parilla kohottaa vahinkoriskiä merkittävästi.

Harvennushakkuut talvisaikaan houkuttelevat hirviä ruokailemaan. Silloin kelpaavat koivun ja männyn latvukset ja haapaa sisältäville hakkuualoille voi muodostua tilapäistä ruuhkaakin. Haavan hakkuutähteet on kaluttu kuorettomiksi hetkessä.

Lehtipuiden latvukset kelpaavat kokonaisuudessaan. Männyn kohdalla hirvet syövät mieluimmin varjossa kasvaneita sivuoksia. Viimeksi mainittuja on riukuuntuneilla harvennuksilla kasvavissa puissa valitettavan vähän. Sopivassa tiheydessä kasvaneissa olisi huomattavasti enemmän. Siitä voisi päätellä ,ettå riukuuntuminenkin lisää hirvien kohdalla painetta siirtyä taimikoihin. Hyvin kasvaneen metsän runsaat hakkuutähteet pitävät hirvet harvennuskohteella pidempään ja samalla poissa taimikoista.

Olen miettinyt, mitä vaikuttaisi, jos mäntytaimikkoon tehtäisiin tyyppilannoitus.  Maistuisivatko männyt huonommin, kun nyt nimenomaan ne huonoimmat maistuvat.  Meidän metsissä ei kyllä kannata tutkia, kun tuhot ovat niin vähäiset.  Pitäisi olla seutu, jossa mäntytaimikoita on vähän ja metsät ovat kuusikoita.