› Keskustelut › Metsänhoito › Harvennukset ja hirvet syövät kasvua

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 384)
1 2 3 … 9 10 11 … 37 38 39

  • Harvennukset ja hirvet syövät kasvua

    Lähetetty: 17.12.2022, 09:07

    Merkitty: 

    Sen omin silmin olen havainnut että harvennukset syö kasvua.  Mutta sitä että hirvien syöminen näkyisi puuston kasvussa on kyllä enemmänkin huuhaata, kyllä se on mitätöntä hiilenkiertoon suhteutettuna.  Saman tasoinen mutta paljon todempi on kun sanoiksi asettaa, taimikon ja nuoren metsän harvennukset, taimikonhoidot, vähentävät kasvua ja nopeuttavat hiilenkiertoa.  Se on tosi mutta sillä on paaaljon suurempi vaikutus kuin hirvien syömällä puuuvaraston vähenemisellä, hiilen sidonnan pienemisenä…..  molemmat kuin kuin itikan pieru saharassa.  Varmasti metsäasiantuntijat osaavat sen, noiden, vaikutuksen uskottavasti laskea.  Mutta tuo raivaussaha se se on paha kone että menetelmä hiilen sidontaa ajatellen.

     

    Tekijä
    Tomperi
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • suorittava porras 12.1.2023, 23:28

    Gla:n kommenttiin

    Tuttu juttu ,kun ennakkoraivattiin reilu vuosikymmen sitten yhtiön männiköitä rospuuttoseisokkien aikana. Sen verran kalliksi tuli firmalle se talonkorkuisten aluskasvosriukujen raivaaminen ,että tänä päivänä ei alluskasvokselle anneta vähäisintäkään mahdollisuutta kehittyä muualle paitsi säästöpuuryhmiin ja purojen varsiin. Ojan pientareeltakin tulee lähtö. On turhaa katsella päivääkään palstallaan enemmälti sellaista tavaraa ,josta ei kehity myytävää puuta. Tosin yhtään siellä esiintyvää puulajia ei voi suositusten mukaan kokonaan hävittää. Suku pitää jäädä ja vähän metsäneläville suojaa.

    jees h-valta 13.1.2023, 06:37

    Vai ei alikasvoskuusesta synny myytävää puuta. Siitähän syntyy vaikka uusi metsä kun vanha päältä poistetaan. Sen alikasvoksen laatu vain pitää tarkistaa eikä vain yrittää raivurilla sohottaa harvemmaksi. Pitää kasvattaa se senverran että runkoa jo selkeästi on ja sinne on helppo puskaan tunkea. Moninaisia tällaisia olen hyviksi kasvatusmetsiksi muuttanut. Sen kasvatus myös pehmentää maaston aukkoa aina suotuisammaksi katsella. Asia joka pitäisi säätää pakolla tienvarsi hakkuisiin. Turha niitä tyhmiä kaupunkilaisia on ärsyttää puhtaaksi raivatulla aukolla. Nyt korjaan laadullisesti kuusikkoa joka kasvoi järkyttävän ison koivikon alla ja kärsi rankasti mototyönä tehdyssä ylispuuhakkuussa. (vaikka se olikin nimeltään päätehakkuu)

    Puuki 13.1.2023, 06:44

    Alikasvoskuusikon kasvatus rehevillä mailla on kyllä ehdottoman hyvä menetelmä, jos olosuhteet , puun laatu, -terveys ym. asiat natsaa sen tekemiseen.  maisematekijä ei ole merkityksetön sekään esim.. teiden varsilla.

    Gla 13.1.2023, 07:02

    Ei voi sanoa, että alikasvoksen kasvatus on/ei ole ok. Toki riippuu alikasvoksen  laadusta ja määrästä, mutta ennen kaikkea metsän kasvatustaktiikasta.

    Jos on aikomus kasvattaa tasarakenteista puustoa, satunnaista alikasvosta ei mahdu sekaan, koska alikasvos vaikuttaa ylemmän jakson puustoon. Jos nuukuuttaan säästää kuusia lisäpuina päätehakkuuseen, ei 50-100 litraisilla kuitupuilla ole taloudellista merkitystä lopputulokseen. Kasvatuksenaikaisina monimuotopuina ovat ok.

    Erirakenteinen metsä tehdään jo kiertoajan alkuvaiheessa, jos hirvieläimiltä onnistuu mäntyä tai koivua saamaan kasvuun. Silloin alikasvoskuusetkin ehtii kasvaa järkevään kokoon ja niistä tulee ylemmän jakson harvennusten myötä päätehakkuupuusto.

    Puuki 13.1.2023, 07:12

    Jos on luonnostaan kasvatuskelpoinen alikasvos alla,niin kannattaa kasvattaa. Päätehakkuussa pienikokoiset kuitupuut laskee vain kantokeskihintaa.   Jos on esim. muutama 100 kpl alle 100 l kuusta puitavana ylispuiden lisäksi,niin päätehakkuussa korjuukulut voi nousta useita euroja/motti puiden keskikoon laskiessa.

    Hämis 13.1.2023, 07:22

    Esim. 100 l voi olla rehevämmillä se hyöty jos ylempi kerros ei anna peitteisyyttä pohjaan, että uudistaminen on mukavampaa.  Tuulituhotuki voi olla juuriston puolella toinen hyvä asia.

    Eikä tulevaisuudesta tiedä mihin puunhinta menee.

     

    mehtäukko 13.1.2023, 09:29

    Kahteen edelliseen kommenttina, niin kuten olemme foorumia lukeneet, kunnolla hoidetuissa jaksollisissa päätehakkuissa tuollaisia tappeja ei ole olemassa. Nehän ovat naplittu pinoon harvennusten yhteydessä.

    Jos sellaisia on jostain syystä jäänyt, kyllä alueen olisi oltava yhtenäinen, kattava ja hyvälaatuinen. Yksittäisistä tateista ei ole kuin riesa.

    Metsuri motokuski 13.1.2023, 09:34

    Jos hyvä alikasvos taimikko on nousemassa ja maapohja on sille sopiva niin kyllä nykyään se käytetään hyväksi. Mm UPM:n omissa metsissä tämä huomioidaan. Tosiaankin vain silloin kun maapohja ravinteikkuus soveltuu alikasvokselle.

    mehänpoika 13.1.2023, 10:04

    Jos palataan vielä otsikon asioihin, harvennuksiin ja hirvituhoihin.

    Harvennuksilla pyritään maapohjan puuntuottokyky keskittämään hyvälaatuisiin ja arvokkaisiin tukkipuihin.  Halutaan saada metsänomistajan metsästään saadut tulot mahdollisimman suureksi. Toteutuksesta riippuu työn onnistuminen. Hyvin toteutettu harvennushakkuu ei syö kasvua, päinvastoin.

    Hirvituhot ensisijassa heikentävät metsänomistajan metsästään saamia nettotuloja, lisäämällä metsänhoidon kustannuksi sekä metsän perustamisessa että myös taimikonhoidossa. Meillä runsaana pidetty hirvikanta on jo pitkään ohjannut metsityksiä kuusen hyväksi jopa kuivahkoille kankaille. Siitä voi joskus tulevaisuudessa tulla jättilasku myös metsänomistajille ilmaston edelleen lämmitessä. Se voi vaikuttaa myös metsän hiilensidontaa heikentävästi hyvinkin pian.

    Taimikoiden hirvituhot vaikuttavat myös tulevan metsän laatuun lisäämällä huonolaatuisten puiden osuutta.  Eitoivottu puulaji, viallinen runkomuoto tai voimakasoksaisuus, voivat monella kohteella olla taimikkovaiheen hirvituhon seurausta. Tällaiset koko metsän kiertoajan vaikuttavat menetykset raakapuun laadussa jäävät piiloon. Samoin piiloon jää sahateollisuuden heikompi saanto aikaisemman hirvituhon jälkeisen metsän hakkuusta. Esimerkiksi rungon kuorivauriot monesti kylestyvät piiloon 30-40 vuoden aikana. Nämä eivät aina näy VMI:n mittaustuloksissa, mutta luonnollisesti pienentää metsänomistajalle maksettavan raakapuun hintaa ja sitä tietä myös valtion saamaa metsäverokertymää.

    Tyvitukki on rungon tärkein osa. Juuri sen laatua hirvituho monesti heikentää.

    Metsuri motokuski 13.1.2023, 13:01

    Voi metsä olla muutakin kuin tuo mitä mehänpoika kirjoitti. Aina enenevässä määrin se on jotain muutakin kuin pelkkä puuntuotantolaitos. Se ei tietenkään tarkoita sitä etteikö hirvet voi aiheuttaa merkittävää tuhoa. Nykyään kun uusien metsänomistajien kanssa on tekemisessä  niin puuntuotanto ja siutä saatu raha ei tunnu enää olevan se ykkösjuttu.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 384)
1 2 3 … 9 10 11 … 37 38 39