› Keskustelut › Metsänhoito › Harvennuksen runkoluku

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 140)
1 2 3 … 8 9 10 … 12 13 14

  • Harvennuksen runkoluku

    Lähetetty: 24.5.2018, 11:02

    Merkitty: 

    Koivikon harvennus tulossa itse tehden ja siksi kysymys:

    Kyse on pitkäksi hujahtaneesta koivikosta, joka oli aikanaan hiukan liian tiheätä. Sitä on harvennettu pikkuhiljaa mutta nyt voisi lyödä koivikon sen verran harvaksi, että seuraava vaihe olisi päätehakkuu. Alla kasvaa kuusia eli saattaa tulla luontaistakin kuusettumista.

    Pituus on 17++ metriä ja joukossa on ihan paksujakin yksilöitä joissa on vihreää 50%. Ihan välitöntä myrskytuhovaara ei enää ole koska harvennus on ollut tosi varovaista. Mihin runkolukuun tämä pitäisi harventaa?

    Tekijä
    Hiluxmetsuri
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 29.5.2018, 17:26

    Savikot on yleensä liian tiiviitä ja hapettomia jotta ra-koivu niissä kunnolla kasvaisi. Turvemaillakin pitäisi olla kivennäismaata turpeen ohella. Muuten pitää lannoittaa, jos ra-koivusta kunnon metsän aikoo paksuturpeiselle rehevälle suomaalle saada. Liika märkyys on  toinen este, jos ei ole ojitettu .

    Jätkä 29.5.2018, 17:32

    Pitää AINA ottaa huomioon, että runkojen koko ja oksaisuus vaikuttaa ratkaisevasti. Samoin se, miten ja minkälaista kuitua tulee, onko paljon kasattavaa jne.

    Jos latvakuitu tehdään pitkänä, eikä ole paljoa oksatyötä, niin tuleehan sitä.

    Jos sama kaveri tekee kolmimetristä mäntykuitua ensiharvennuksessa 15 kiintoa, on se jo suoritus, josta maksetaan jopa enemmän palkkaa, kuin seitsemänkymmenen mäntytukkipuumotin hakkuusta, joissa männyissä ensimmäiset karsittavat oksat saattavat olla vasta 25 metrin päässä tyvileikosta.

    Visakallo 29.5.2018, 19:26

    Jesseltä mielelläni kuulisin, miksi tämä lopetti uusien haavikoitten perustamisen? Taisi tulla koivua tilalle ja jossain vaiheessa taisi olla puhetta jopa kuusentaimista?

    pihkatappi 29.5.2018, 19:42

    Ilmaisia taimia ei enää jaeta, eikä varmaan viljelysopimuksia tehdä uusille paloille sillä takuuhinnalla. Ei tuo minustakaan mikään huono vaihtoehto ole ollut vaikkapa maannouseman saastuttamilla rehevillä aloilla, 20 vuoden kierrolla pienillä uudistamiskuluilla muutama kierto ihan hyvää tulosta.

    jees h-valta 29.5.2018, 19:59

    Visakallo, katsoisin että olen haavan kasvatuksella osani tehnyt kun tilan pinta-alasta on lähes neljännes haavikkoperustaisia. Kunhan saan rauduskoivua lähes saman kuusikoiden uusinnassa olen metsäurani mielestäni omalta kohdalta oikean suuntaisesti tehnyt. Saatan kyllä olla edellä aikaani ilmastonmuutoksen suhteen mutta en ainakaan ole jatkanut kuusen epätoivoista kasvatusta vaan muuttanut ne paremmin tulevaan ilmastoon sopiviksi. Raudusta on nyt alkuun pari hehtaaria ja siitä on hyvä jatkaa. Ehkä joudun kuusikoita jopa lisää ostamaan kun alkaa vähetä omissa pikku hiljaa.

    jees h-valta 29.5.2018, 20:06

    Aiheesta jatkan vielä senverran että tänään kiersin kesälomaviikon alkajaisiksi Pohjois-Satakunnan palstaa ja totesin että hirvien kasvatus metsästäjillä on myös onnistunut jopa yli odotusten. Aitoja oli pilkkeinä kunnioitettava määrä koska tämä oli vasta toinen kerta kun edes tänä kesänä kiersin alaa. Akut kerkesi tällä välin kuivahtaa ja hirvet tietysti olivat sen jälkeen lähinnä rampanneet mitenkuten sattuu aidat sekaisin. Oioin vähän ja pitää kait vielä ehkä joiltain osin kevyt kunnostus tehdä tai sitten vain antaa otusten reuhuta. Mitään varteenotettavaa tuhoa ei silti ollut, vain oksien riivintää ja pienempien alueissa toki lehtikatoa oli käynyt niin haavoissa, koivuissa kuin pihlajissakin. Mutta toki tympäisee kun tiedossa on että niitä kyllä on tilastoitukkin ennätysmäärä. Miksi annamme aina vain vuodesta toiseen hirviongelman pahentua, kysyisin mielelläni jopa päättäviltä tahoilta.

    Visakallo 29.5.2018, 20:13

    Minun laskutaidoissanihan se vika on, kun en saa Jessen haavankasvatusta oikein kannattamaan. Kun Jesse myy haavat, niitä on 300-400 mottia hehtaarilla. 80% kuusikuidun hinnasta on alle kaksikymppiä. Jos bruttona saa puista kuusi-seitsenän tonnia hehtaarilta, ja seuraava tili tulee vasta 20 vuoden kuluttua, niin saako siinä edes kuluja peittoon?

    pihkatappi 29.5.2018, 20:24

    Ai niin ne sähköaitojen laittamiset ja tarkistusreissut on tietysti iso kustannuserä, mutta ilman niitähän tuo on pelkästään pari taimikon perkausta korkeintaan, eli oisko 4 työpäivän hikoilut ja maapohjan arvo. Jos saa 7000 euroa 20 vuoden kierrolla, niin parempi tuottohan se on kuin 20000 euroa 50 vuoden kierrolla. Hirvien takia tuo ei tietysti ole noin suoraviivaista.

    Visakallo 29.5.2018, 20:32

    Mihinkäs ne harvennustulot unohtui siinä 50 vuoden kierrossa? Yritetään olla rehellisiä.

    harrastelija 29.5.2018, 20:34

    On siellä P-S:ssa pilalle mennyt metsän tuotto aivan eri luokkaa kuin täällä Kainuun korvessa! Pikaisella laskelmalla 80 vuoden kierrolla kahden harvennuksen ja päätehakkuun tulos / ha on luokkaa 120 m3 tukkia ja 120 m3 kuitua jonkinlaisessa netsässä. Tämän päiväisillä hinnoilla tulos olisi n. 8 000 €/ha bruttona. No, veroahan siitä ei mene, koska vähennyksiä tulee yhtä paljon.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 140)
1 2 3 … 8 9 10 … 12 13 14