Keskustelut Metsänhoito Harvennuksen runkoluku

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 140)
  • Harvennuksen runkoluku

    Koivikon harvennus tulossa itse tehden ja siksi kysymys:

    Kyse on pitkäksi hujahtaneesta koivikosta, joka oli aikanaan hiukan liian tiheätä. Sitä on harvennettu pikkuhiljaa mutta nyt voisi lyödä koivikon sen verran harvaksi, että seuraava vaihe olisi päätehakkuu. Alla kasvaa kuusia eli saattaa tulla luontaistakin kuusettumista.

    Pituus on 17++ metriä ja joukossa on ihan paksujakin yksilöitä joissa on vihreää 50%. Ihan välitöntä myrskytuhovaara ei enää ole koska harvennus on ollut tosi varovaista. Mihin runkolukuun tämä pitäisi harventaa?

  • Pete

    Burl, oma kokemukseni on, että ei se koivutukin hinta nouse lähellekään havutukkia puhtaissa koivikoissakaan. Koivutukin hinta ja laatukriteerit määrittyvät havuleimikoiden sivuvirran mukaan. Puhtaita koivikoita on lopulta hyvin vähän, niistä kertyy vaneritehtaille vain pieni murto-osa. Ei ostajilla ole intressiä maksaa ”koivikkokoivuista” juuri yhtään enempää kuin sivuvirtana kertyvistä vaihtopuista.

    Ja lisäksi laatu ja järeysvaatimus joka on koivutukilla jotain aivan muuta kuin havutukeilla. Tästä huolimatta istutin muutama hehtaaria rauduskoivua pari vuotta sitten lahokuusikkoon, paikkaan jossa hirviä ei pitäisi olla edes läpikulkumatkalla.

    Ainoa tapa parantaa koivikon kasvatuksen kannattavuutta on huolehtia harvennuksista niinkuin Vissakallo ohjeistaa.

    Puuki

    Koivun kasvatus, siellä missä se onnistuu hirvistä huolimatta, voi olla kannattavampaa kuin kuusikon. Taimikonhoitokuluja ei juuri ole ja aikaisemmat hakkuutulot lisää kannattavuutta korkeammilla laskentakoroilla laskettaessa. N. 40 vuoden iässä koivu ehtii kasvaa ~ 50 m³ enemmän puuta kuin kuusi(Mt-kankaalla) .  Siinä vaiheessa jos pannaan jo kaikki koivut pinoon, niin vaikka kuusi alkaa parhaan tuottokasvunsa vasta sen jälkeen, niin koivikon hakkuutulot hyvin sijoitettuna tuottaa paremmin kuin kuusikon kasvun odottelu, kun uusi puusukupolvikin ehtii kasvaa tovin ennen vastaavan kasvupaikan kuusikon päätehakkuuta.

    Jätkä

    Koivikkoa pitää piiskata rankoin käsittelyin.

    Kuitenkin hyvällä pohjalla koivikon hakkuun jälkeen kannattaisi huolellisen istutuskohtien kaivurimuokkauksen avulla saattaa uutta Raudus-sukupolvea noin 400 kpl / ha. Luonto puskee kyllä koivua niin, että saavutetaan helposti 1600 kasvatuskelpoista koivua.

    Taimikonhoitovaiheessa säästetään kaikki istutuskoivut ja luonnon tarjoamista jätetään parhaita noin 1100 – 1200 kpl /ha.

    Harvennukilla pidetään Rauduksien kasvutila vapaana ja pinoon pannaan luontaisesti syntynyttä.

    Kolmannessa harvennuksessa vähennetään jopa istutettujakin tukkipinoon. Päätehakkuun jälkeen uusi kierros, joka kestänee sen 35 vuotta!

    kuusessa ollaan

    Ehkä peltokoivikoissa voi välttyä koivikon taimikonhoidosta, mutta kyllä metsäpohjille istutetuille koivikolle syntyy vesakkoa aivan samalla tavalla kuin havupuutaimikkoon. Silmämääräisesti jopa enemmän.

    A.Jalkanen

    Säännöllisesti harvennetun koivikon alle saa usein kuusen taimikon ilmaiseksi, kuten Metsälehtikin äskettäin kirjoitti.

    Pete

    Minä en ole saanut ilmaista kuusikkoa vielä yhdenkään koivikon alle eikä sellaisia kovin paljon näy metsissä ja niiden vieressä liikkuessakaan. Jostain syystä männiköiden alla niitä näkyy useammin, suuri osa niistä kuitenkin kuuselle liian karulla kasvupaikalla.

    No aukkoinenkin kuusialikasvos saattaa olla järkevää kasvattaa päätehakkuuseen. Kuitenkin jos koivikko on istutettu saneeraamaan juurikäävän saastuttama pohja, niin ne syntyvät alikasvoskuuset kannattaa katkoa äkkiä ettei tule vastustamaton himo kasvattaa niistä uusi puusukupolvi. Veikkaan että himo vie vallan ja toisaalta tällainen hiljainen tieto harvoin siirtyy sukupolvelta/omistajalta toiselle.

    Jätkä

    Minulla on tunkemassa kuusikkoa peltoon istutetun koivikon alle ihan vakavissaan. toinen kerta raivausta on menossa periaatteella kaikki pois. Jos kolmannen kerran tulo näyttää varmalta, niin sitten, kun koivutukit otetaan kaikki.

    Luultavasti silloinkin onnistuu teko hyviksi tukeiksi, sahautus koivulankun mitoilla ja Ammattioppilaitoksen konepuuseppälinjalle Huipputavarana huippuhinnalla.

    Riippumaton ajattelija

    Ei siitä koivikosta motteja ja tätä kautta tukkipuutakaan saa niin paljoa kuin kuusikosta vastaavalla maapohjalla. Erikoistyvien ostajatkin ilmeisesti keskittyneet tuonne itään, ettei niitä huippuhintaisia kalikoita monikaan pääse myymään.

    Ihan kilpailukykyinen koivikko kumminkin on jos rupeaa ihan nettonykyarvolla tätä laskemaan, johtuen ihan tuosta lyhyemmästä kiertoajasta, toisen taimikonhoidon poisjäännistä ja jos hyvin käy, niin voi sinne alle tulla ihan kelpo kuusentaimistokin.

    Mutta sitten itse asiaan, eli runkolukukysymys. Kannattaa ehdottomasti harventaa niin, että hyvä tulee. Tapauskohtaisia nämä on, mutta ei varmaankaan tee pahaa vaikka joka toinen puu menisi nurin.

     

     

    jees h-valta

    Hämmästyksekseni huomaan että pikkuhiljaa aletaan osata tuoteen valmistusaikakin laskea tuottolaskelmiin mukaan. Toinen kerta jo kun havainnoin tällaisen hämmstyttävän piirteen Metsälehden keskustelupalstalla noin kymmenen vuoden seurantajaksoni aikana. Tässä laskelmassahan lehtipuu pomppaakin aivan oikeaksi kasvatuspuuksi jälleen. Myös asia jota ei juurikaan ole näkynyt vai mitä mieltä ”kuusessa ollaan”?

    kuusessa ollaan

    Vastaan kysymyksellä, koska korjaat ensimmäisen sadon haavikosta?

    Kyllä koivua kasvattaisin, jos siitä saisi järkevän hinnan tukkina, kuten 90-luvulla. Nyt ei hinnannousua näy, juuri lähti vanerikoivua 47e kuutio sorviin omilta tiluksilta. Kuusitukki 62 e ja mäntylaatutyvet 73e…

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 140)