› Keskustelut › Metsänhoito › Harvennuksen runkoluku

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 140)
1 2 3 4 5 6 … 12 13 14

  • Harvennuksen runkoluku

    Lähetetty: 24.5.2018, 11:02

    Merkitty: 

    Koivikon harvennus tulossa itse tehden ja siksi kysymys:

    Kyse on pitkäksi hujahtaneesta koivikosta, joka oli aikanaan hiukan liian tiheätä. Sitä on harvennettu pikkuhiljaa mutta nyt voisi lyödä koivikon sen verran harvaksi, että seuraava vaihe olisi päätehakkuu. Alla kasvaa kuusia eli saattaa tulla luontaistakin kuusettumista.

    Pituus on 17++ metriä ja joukossa on ihan paksujakin yksilöitä joissa on vihreää 50%. Ihan välitöntä myrskytuhovaara ei enää ole koska harvennus on ollut tosi varovaista. Mihin runkolukuun tämä pitäisi harventaa?

    Tekijä
    Hiluxmetsuri
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo 28.5.2018, 05:32

    Kyllähän noita tutkimusvertailuja on tehty. Kuusikko on vienyt voiton jo useammalla vuosikymmenellä, sillä sen kiertoaikainen mottimäärä, tukkiprosentti, sekä tukin ja kuidun yksikköhinnat ovat olleet kiistattomasti korkeampia. Omat kiertoaikaiset kokemukseni ovat täsmälleen samat. Koivun tulosta voi parantaa voimakkailla harvennuksilla ja loppukasvattamalla tukit mahdollisimman järeiksi.

    mehtäukko 28.5.2018, 06:11

    Huomioitavaa tietysti on muutakin: hirvituholaiset, kuusenjuurikääpä, rauduksen lyhyempi kierto-aika (kymmenkunta vuotta), ilmastomuutostekijät…

    Puuki 28.5.2018, 06:52

    Pieni koivusekoitus ei juuri alenna kiertoajan kokonaistuotosta kuusikossa. Eniten vaikuttaa ne kantohinnat, joista ei ole varmaa etukäteistietoa olemassa. Kun koivutukin hinta oli lähes sama kuin kuusella ja ko-kuidun hinta vain 60 % ku-kuidun hinnasta, tehdyn vertailun (2000-luvulla) voitti niukasti kuusikon kasvatus. Nyt koivukuidun hinta on miltei sama ku-kuidun kanssa mutta tukin hinnoissa on iso ero. Jos koivutukeille saisi kunnon hinnan, koivun kasvatus kuusikon seassa voittaisi pelkän kuusikon kasvatuksen tuloksen.

    Visakallo 28.5.2018, 07:04

    Jos ilmastonmuutos johtaa Suomessa jatkossakin lämpenemisen suuntaan, kärsivät sekä kuusi että koivu  tästä yhtä paljon. Koivukaan kun ei tahdo menestyä kovin hyvin lauhkeammilla alueilla. Tämän huomaa selvästi  jo Balttiassa ja Saksassa, missä muut lehtipuut ovat ottaneet koivun paikan.  Viljelyissä ja hoidetuissa metsissä koivun ja kuusen kiertoaikojen ero on 10-20 vuotta.

    Visakallo 28.5.2018, 07:09

    Kiertoaikainen mottimäärä on viljelykuusikoissa 600-800 mottia ja vastaavissa koivikoissa 400-500 mottia.

    Apli 28.5.2018, 08:31

    Oma näkemys Jyväskylän korkeudella viljelykuusikot 500-600 mottia koivikot 300-400 mottia.

    kuusessa ollaan 28.5.2018, 08:51

    Kyllä koivikoiden kasvatuksen intoa on vähentänyt se tosiasia, että tukin latvaläpimitta on nousut vanerilla 18 ->20 ja samalla hinta romahtanut 90-lukuun nähden. Sekapuuna menee hyvinkin havupuustoissa, kun määrät on järkeviä. Silloin kertymät taas jää niin pieniksi, että erikoistyvien keräily ei ole järkevää.

    Tolopainen 28.5.2018, 09:10

    Meilläpäin vähäinen koivumäärä menee aina kuiduksi olipa laatu mitä tahansa. Koivulle ei ole käyttöä eikä ostajia.  Säälittäviä nuo pelkät koivikot, joita näkee kun ne menee kuitenkin kuiduksi. Vielä huonompi tilanne on noilla lehtikuusilla joka on aivan roskapuu. Ei kelpaa edes kuiduksi kuin pieninä määrinä.

    Jätkä 28.5.2018, 10:01

    Oma näkemys Jyväskylän korkeudella viljelykuusikot 500-600 mottia koivikot 300-400 mottia.

    Kiertoaika hoidetulla Rauduskoivulla 30 – 35 vuotta, kuusella 60 – 70 vuotta.

    r.ritva 28.5.2018, 10:12

    Erikoiskoivun ostajia menneinä aikoina liikkui Saksan joltain sahalta.Lahdesta liikkui isäntien luona puuta hankkimassa.Monista talouksista kauppaa tehtiin.Joppari lupaili ,että hoitelevat hakkuun ja oli tuonaikaiseksi hyvää hintaa.Vaikutti,että hänet oli hyvin saunotettu aikaisemmin.

    Eipä siinä paperia raapustettiin.kun hakkuuta piti tehdä -niin eihän hän sellaista tekijää ole jne..

    Tehtiin itse pihapuutkin metsästä valittiin laadullisesti oikeat ja lanssiin toimitettiin.Tuli Saksalais-ostaja tulkintoimijan kanssa.Jotain hylkyä.Jotain sahasivat jotta näki,että sisältä hyvää.Pätkä pois jne.Mentiin toiseen paikkaan olikin jo enemmän puuta ja hyvää.Tämä pitkäpalttoinen saksalainen pätkitti melkoisen määrä hienoa koivua.Ei kelpaa.Muutama taisi kelvata.Iski siis ahneus.Meillä oli melkoinen määrä mihinkään mittaan kelpaamatonta koivua pätkittynä kun sahailivat.Sanotaan,että p.päreiksi.Senverran tyhmiä oltiin,ettei stopattu tuota menoa heti.

    Tuolloin kirjoitin jo MT-asiasta et kannattaa katsoa mitä nämä erikoispuun ostajat touhuavat.Itselläni on kuvia tuosta silpusta sekä MT-toimittaja kävi juttua tekemässä mutta senverran korpesi et suoraan itse lehteen laitoin.Tiedä onko tuota pyöräpuuta välittäjänä enää olemassa.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 140)
1 2 3 4 5 6 … 12 13 14