Keskustelut Metsänhoito Harvennuksen runkoluku

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 140)
  • Harvennuksen runkoluku

    Koivikon harvennus tulossa itse tehden ja siksi kysymys:

    Kyse on pitkäksi hujahtaneesta koivikosta, joka oli aikanaan hiukan liian tiheätä. Sitä on harvennettu pikkuhiljaa mutta nyt voisi lyödä koivikon sen verran harvaksi, että seuraava vaihe olisi päätehakkuu. Alla kasvaa kuusia eli saattaa tulla luontaistakin kuusettumista.

    Pituus on 17++ metriä ja joukossa on ihan paksujakin yksilöitä joissa on vihreää 50%. Ihan välitöntä myrskytuhovaara ei enää ole koska harvennus on ollut tosi varovaista. Mihin runkolukuun tämä pitäisi harventaa?

  • pihkatappi

    Nyt on kuivia jo maata vasten olevat puut, tietysti maapohjasta vähän riippuu. Jos huhtikuun alussa teki klapeiksi ja melko pieniksi ja tuulessa ja auringossa ovat oleet niin onhan ne kuivia. Mutaa jos halkaisee vain haapapöllin ja kuori jää päälle, niin pari vuotta se kuivuminen ottaa. Suorasyisestä haavasta tai koivusta on mukava tehdä hellaan sopivaa pientä klapia, isostakin haavasta saa lohkottua kätevästi vaikka tuuman kanttiinsa olevia klapeja, tuohella ja niillä hella syttyy vaivattomasti ja kuumuu kansi nopeasti.

    jees h-valta

    Kyllä nyt palaa jo kuukausi sitten pilkottu haapa aivan samoin kuin koivukin. Mutta voihan niillä helistellä jos hupia noin köykäisellä hakee. Pihkatappi oikeassa, hakkuuaukolta minäkin tuon nyt kesän pannun pesän puut käyttöveden lämmitykseen. Eikä montaa latvusrangan pätkää tarviikkaan kun pysyy ves par päivää isossa varaajassa lämpimänä. Samalla tulee vapaalla kierrolla hiukan muutamiin pattereihinkin kuivatuslämpöä ja sekin näinä kylmien päivien öinä miellyttää.

    Jätkä

    Tuuman kanttiinsa olevat kapulat ovat tikkuja, eivät klapeja. Tuskin monikaan kuorii haapapöllinsä ennen pilkkomista. Jeessi on kertonut yrittävänsä polttaa niin vetisiä puita, että höyry sihisee tulipesässä ja ressukka vieläpä kerskuu moisella tyhmyydellä.

    jees h-valta

    Hyvinpä on lämmennyt parsataa neliötä rintsikkataloa ja nytkin parhaillaan on pesässä tulet. Suoraan luonnosta illan kierrokselta.

    MaalaisSeppo

    En suinkaan ilmoittaudu kosteiden puiden polttavien kerhoon.

    Kyllä haavankin saa kuivumaan nopeasti, jos ymmätärtää edes perusteet lämmön ja kosteuden siirrosta.

    Ensimmäinen kokemus haapaklapien kuivumisesta minulla on kolmen vuoden takaa, jolloin pinosin klapit heti pilkkomisen jälkeen kevättalvella aurinkoiseen katokseen suoraan auringon paisteeseen. Seuraavana talvena puut olivat täysin kuivia saunapuiksi.

    Tänä kevättalvena heitteli osan haapaklapeista siirtolavoille kasalle. Pari kuukautta olivat siinä suorassa auringon paisteessa. Päällimmäiset puut kokosin koepolttoon saunapuiksi. Hyvin paloivat.

    Liiteriin tuoreina pinotut puut kuivuvat hitaasti. Vaativat ehkä sen kaksi vuotta.

    Jätkä

    Jos käsityötä on halut ja mahdollisuus tehdä, niin voihan niitä kuivatella pinoissa pihalla. Olen sen verran laiska, että klapikoneen kuljettimella työnnän klapit varastoon, en pinoihin, vaan sikinsokin. kun alla on harva lattia ja seinät ovat harvat, mutta katto on päällä ja korkealla, kuivuu puut vähintään kaksi kesää ennenkuin niitä aletaan käyttää.

    En kuori haapoja, enkä koivuja, puhumattakaan havupuista. Nuohooja käy kerran vuodessa, eikä narise noesta hormeissa. Kun polttaa kuivaa puuta, ei npiipusta tule sytytysvaiheen jälkeen näkyvää savua = pienhiukkasia. Eipä niitä silloin taida jäädä juurikaan hormien laitoihin.

    Liekki saa palaa kohtalaisen hyvällä puhdilla, joten lämpöäkin siinä on.

    MaalaisSeppo

    Itse olen klapien pilkomisen suhteen linjalla mies, moottorisaha ja kirves. Lisäksi puut pinoon aurinkoiseen ulkokatokseen.

    Jos liiterikuivausta harrastaa ja lattiapintaa on riittävästi, niin Jätkän sikinsokinkasa-kuivaus on paras liiterikuivausmenetelmä. Siisteissä pinoissa kuivuminen on paljon hitaampaa ja lisää puiden homehtumisriskiä.

    Jätkä

    Suora ja tehokas auringonpaiste ei ole aina paras kuivatustapa. kun puu kuivuu auringossa pinnastaan, sen solukko sulkeutuu ja sydänpuun kuivuminen estyy.

    Puutavarakuivaamossa aloitetaan kuivaaminen höyryn kanssa, eli puun lämpötila nostetaan höyryn avulla halutuksi. Kuten kaikki ( yhtä lukuunottamatta) tietävät vesi höyrystyy kunnolla yli sadan asteen lämpötilassa. Samalla kuumuus tappaa homesienet.

    Kun puutavara on läpeensä kuumaa, aletaan vettä poistamaan ja se tulee puusta ulos höyrynpaineella.

    Jos kuivausohjelma on väärä, puu kuivuu pinnasta ja sisus menee pilalle, esim neliskulmainen puu (50 x 50 mm) painuu sivuiltansa lommoille, koivun väri muuttuu punertavaksi jne.

    Rakoliiterissä kuivuminen perustuu hyvään ilmanvaihtoon ja lämpöön. Myös kuivaamossa ilmaa vatkataan hyvin tehokkaasti.

    Tolopainen

    Puut kuivuu parhaiten ulkona auringonpaisteessa se nyt on muille selvä asia paitsi Jätkälle. Ei siinä aurinko koko kasan läpi paista. Eli suoralle paisteelle altistuu muutama päällimmäinen klapi ja ne kuivuvat kaikista parhaiten.

    MaalaisSeppo

    Suoran auringonpaisteen teho on keväällä ja kesällä luokkaa 1000 W/m2. Rakoliiterissä lämpöenergiaa siirtyy puuhun lähinnä luonnollisen konvektion kautta. Suurimmillaan puihin siirtyvä teho on puiden ollessa kosteaa, koska haihtuva vesi jäähdyttää puun pintaa, jolloin lämpötilaero puun pinnan ja ilman välillä on suurimmillaan. Kosteutta höyrystävää tehoa siirtyy tällöin korkeintaan muutama 10W/m2.

    Puutavarakuivaamossa on puu kuivattava tasaisesti laatusyistä, jolloin toispuoleinen lämmitys (säteily) ei tule kysymykseen. Klapeilla siitä ei ole haittaa.

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 140)