› Keskustelut › Metsänhoito › Harvennuksen runkoluku

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 140)
1 2 3 … 12 13 14

  • Harvennuksen runkoluku

    Lähetetty: 24.5.2018, 11:02

    Merkitty: 

    Koivikon harvennus tulossa itse tehden ja siksi kysymys:

    Kyse on pitkäksi hujahtaneesta koivikosta, joka oli aikanaan hiukan liian tiheätä. Sitä on harvennettu pikkuhiljaa mutta nyt voisi lyödä koivikon sen verran harvaksi, että seuraava vaihe olisi päätehakkuu. Alla kasvaa kuusia eli saattaa tulla luontaistakin kuusettumista.

    Pituus on 17++ metriä ja joukossa on ihan paksujakin yksilöitä joissa on vihreää 50%. Ihan välitöntä myrskytuhovaara ei enää ole koska harvennus on ollut tosi varovaista. Mihin runkolukuun tämä pitäisi harventaa?

    Tekijä
    Hiluxmetsuri
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Apli 31.5.2018, 11:20

    Näkyy Äänekoskelle menevissä junanvaunuissa joskus vaunu tai pari haapaa olevan. Mitä kuulin niin ripaus haapahaketta ei haittaa koivun seassa.

    mehtäukko 31.5.2018, 14:22

    Sehän Jessekin pääsee kiskomaan Homelitea, vai mikä se oli-, kohta savuamaan..?!

    Jätkä 31.5.2018, 15:04

    Vietiin muutama vuosi sitten Lehtikuusilattialautaa  Suomenlahden rannalle. Oli juuri koottuna Haapa-pelkkahirsistä tehty talviasuttava huvila, itseasiassa omakotitalo. Isoa tervettä haapaa oli ollut aihiot ja hirretkin järeitä piilutulla pinnalla.

    Meidän rooli oli säteen suuntaisesti sahattu lehtikuusilattia. Lustojen piti olla syrjällään, korkeintaan 70 asteen kulmassa lattian pintaan nähden.

    Haapahirren ulkopinta harmaantuu todella kauniiksi, sellaiseksi nukkapintaiseksi, josta ampiaiset käyvät keräämässä pesävärkkiä.

    Minun serkkuni oli Metsämannuilla pomona ja luultavasti Jeessillekin antanut taimia ja avustusta haavikoiden perustamisvaiheessa. Metsäliitto jakoi miljoona tainta joka vuosi ja tavoitteena oli tuhat hehtaaria  uutta haapaviljelmää / vuosi. Avustussumma oli jopa 16 000 markkaa perustamiskuluihin. Eipä Jeessi ilman avustuksia olisi tuohon ryhtynytkään. Se, että luvattiin maksaa kuusitukin hinta 25 vuoden kuluttua, oli vain kaukainen haave silloin nuorelle Jeessille.

    Parikymmentä vuotta sitten oli Metsäliiton haapaprojekti juuri alkanut, ehkä 25 vuotta sitten!

    Sopimuksia ei varmasti tehty kymmentä vuotta. Se toki on Jeessille pitkä aika.

     

     

    pihkatappi 31.5.2018, 15:41

    Kaskisissa käytetään eniten kuusta ja koivua. Siitä johtuen että suurinosa bctmp-massasta menee omille kartonkitehtaille ja haapa aiheuttaa hajuhaittaa kartonkiin. Husum kun vaihtoi koneen kartongille, sen jälkeen on tehdas tehnyt pääasiassa kartonkia varten massaa. Mutta menee sitä markkinamassaakin ja siinä joillekin asiakkaille haapa käy. Haapaa tuotiin laivoilla Venäjältä, ei vissiin tarvi tuoda enää tai ainakaan vuonna 2020, kun Jessen haavat korjataan. Tänään odotin metsäautotiellä, kun tehtiin haapakuidusta kuormaa, Kaskisiin varmaan meni iso kuorma järeää haapa pölkkyä.

    Tolopainen 5.6.2018, 05:23

    Haapa on koivua parempi takkapuu. Palaa puhtaammin nokeamattomalla liekillä. Koivun poltosta tulee noenhajua sisätiloihin kun takka kesällä on käyttämättömänä.

    harrastelija 5.6.2018, 05:52

    Haapaklapi on hitaammin kuivuvaa koivuunkin verrattuna. Takkapuuna haapa pyrkii rätisemään – vähän niinkuin kuusi. Nuohoojat suosittelevat koivun seassa puhtaammin ja kuumalla liekillä palavaa puuta n. 20-30 %, jolloin tuohen noki palaa hormissa. Riittävän kuiva koivuklapi palaa kyllä puhtaana varsinkin, kun se on moton jäljiltä osittain kuoriintunut.

    Savusaunassa kuoreton kuiva koivu palaa puhtaasti.

    A.Jalkanen 5.6.2018, 11:40

    Kiitos harrastelija hyvästä vinkistä. En ollut tiennyt, että nokeaminen hoituu noin pienellä pihkapuusekoituksella. Mulla ovat takkapuut pääasiassa koivua, joten havua pitää myös hankkia mukaan. Leppä olisi myös noheva takkapuu. Lehtipuut muutenkin mukavampia käsitellä kun ei ole pihkaa.

    Jätkä 5.6.2018, 14:00

    Kun koivun pilkkoo tähän aikaan vuodesta, siitä lähtee tuohi ”väkisin”, koska se on jo kireällä ja ”irti” puusta. Näin ollen tuohi ei juurikaan pääse tulipesään asti, paitsi sytytysvaiheessa.

    Tuohi on se osa koivusta, joka nokeaa. Esim savusaunan koivupuut pitää kuoria, jos ei haluta lauteille nokea.

    Kuusella voi liekkiä kuumentaa niin, että ei nokea synny. Tosin noen palaminen savuhormissa edellyttää ilmoituksen tekoa pelastuslaitokselle NOKIPALO: sta.

    Haavan kuivuminen kestää vanhan tiedon mukaan ainakin kaksi kesäkautta, että sen saa yhtä kuivaksi kuin esim kuusen. On totta, että haapa hieman kipinöi palaessaan, mutta se ei räisky, kuten esim. kuusi.

    Leppä on hieno takkapuu, eikä nokea tai räisky enempää kuin muutkaan.

    MaalaisSeppo 5.6.2018, 14:31

    Kokemukseni mukaan haapa kuivuu vähintään yhtä hyvin kuin koivu. Huhtikuun alussa pilkotut auringossa kuivuneet klapit ovat jo nyt käypäsiä saunapuita. Nyt on kyllä ollut poikkeuksellisen otollinen kevät polttopuiden tekoon.

    Jätkä 5.6.2018, 14:48

    MaalaisSeppo on sitten ilmoittautunut kosteiden puiden polttajien joukkoon. Jeessin kanssa tuoretta puuta takkaan. totuus on, että palaahan nekin, mutta ei tänä vuonna pilkottu haapaklapi vielä helähtele, kuten ylivuotisen klapin pitää helistä.

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 140)
1 2 3 … 12 13 14