Keskustelut Metsänhoito Harvennuksen runkoluku

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 140)
  • Harvennuksen runkoluku

    Koivikon harvennus tulossa itse tehden ja siksi kysymys:

    Kyse on pitkäksi hujahtaneesta koivikosta, joka oli aikanaan hiukan liian tiheätä. Sitä on harvennettu pikkuhiljaa mutta nyt voisi lyödä koivikon sen verran harvaksi, että seuraava vaihe olisi päätehakkuu. Alla kasvaa kuusia eli saattaa tulla luontaistakin kuusettumista.

    Pituus on 17++ metriä ja joukossa on ihan paksujakin yksilöitä joissa on vihreää 50%. Ihan välitöntä myrskytuhovaara ei enää ole koska harvennus on ollut tosi varovaista. Mihin runkolukuun tämä pitäisi harventaa?

  • Visakallo

    Onko ne Kainuun kaikki metsät oikeasti noin huonoja? Kasvu vain 3 mottia / ha?

    jees h-valta

    Niin, noita tuottoja on ja sitten on noita oikeita tuottoja. Harvennukset eivät kisaile kovin mittavasti haapapäätehakkuun kanssa vaikka samassa ajassa saattavat kulkeakkin. Oikeat hinnathan harvennuksilla pyörivät 500-1500/ha ja useimmiten aika tuossa alkupäässäkin vielä. Pitää myös muistaa että ainakin minulla haavikossa on mukana muutakin puulajia joten tuotto paranee vielä sitäkin kautta. Esim. koivu kirittää aika uskomattomasti haavan mukana vaikka tappiolla pysyykin. Asia joka ei aivan varmasti aukene niille höpöttäjille joilla koivun lehvästö ei saa koskettaa toista. Kun nuo ovat suorastaan puristuksessa joka puolelta. Ja silti kasvaa. Toki suurin osa hiestä.

    Visakallo

    Mitä se Jesse taas sekoilee? Nuohan on pelkän ensiharvennuksen lukuja.  Sen jälkeen tulee vielä harvennuspuuta lisää 100-150 mottia/ha, josta puolet tukkia. Laske niistä harvennuskuusille oikea yhteis-summmma.

    Annan Jesselle rahanarvoisen neuvon, jota et luonnollisestikaan noudata, koska se on minun antamani: Harvenna haavikkosi, niin saisit nopeasti haapatukkeja. Miksi myyt kaiken kuidun hinnalla? Ei siinä ole järkeä.

    Mitä taas koivikoihinkin tulee, kyllä ne latvat kannattaa pitää harvennuksilla toisistaan erossa.  Kolmevitosena järeän tukkikoivikon päätehakkuu. – Revi siitä!  Kutsu tutustumaan on edelleen voimassa!

    Jätkä

    Kaippa se on myönnettävä, että Jeessillä ei ole hajuakaan metsänhoidosta ja puunkasvatuksesta.

    Hän ei tajua edes sitä, että Raudus ja Hies ovat eri rotua.

    Jeessi haluaa kasvattaa vain kuitua. Se hänelle suotakoon, onhan suomi vapaa maa.

    harrastelija

    Visakallo; ”Onko ne Kainuun kaikki metsät oikeasti noin huonoja? Kasvu vain 3 mottia / ha?” 

    Ikävä kyllä keskimäärin näin on. On tietysti eri kasvupohjia (tuore kangas – lehtomainen on harvinaisuus), joissa kuvio saattaa olla 6 – 8 m3/ha. Puhutaan toki mikroilmastosta, jolloin saattaa olla jopa 300 m3/ha päätehakkuussa. Se on harvinaista ja pienillä kuvioilla, itsellä paras on ollut n. 250 m3/ha.

    Ensiharvennukselta tulee km 30-40 m3/ha, toisessa harvennuksessa n.50 m3/ha ja päätehakkuissa se 150 m3/ha on varsin yleistä. On oltava rehellinen, en näe mitään syytä isonnella kasvua. Lisäksi on huomattava soiden osuus, joita Kainuussa on paljon.

    Nämä tuhansien ha:ien metsäsijoittajat lupaavat 4-7- %:n tuottoa! Se on laskennallinen, jossa lasketaan mahdollinen metsän arvonnousu puun kasvun lisäksi.

    Järkevällä hoidolla (oma työ, jolle ei kannata kovin paljon laskea) ansiosta ja oikea-aikaisilla hakkuilla saattetaan päästä n. 3 %:n tuottoon koko kasvukaudella.

    Kävin tosiaan taas reilun viikon pituisella vierailulla K-S:ssa ja Pirkanmaalla. Ero vuosittainen kasvu / kasvukierto on 2-4- kertainen Kainuun vastaavaan tuottoon! Niskat kipeytyi, koska puutkin olivat niin pitkiä 🙂 Siksipä Kainuussa täytyy olla paljon enemmän pinta-alaa tuon eron verran, jotta voidaan verrata lopputulosta.

    Visakallo

    Kun luvut ovat tuota luokkaa ja lisäksi tulee pitkät hoito- ja kuljetusetäisyydet, ymmärtää metsäteollisuuden keskittymistä parempien toimintaedellytysten alueille.

    jees h-valta

    Kyllä ne haavat ovat aivan suositustiheydessään ja kasvatuksen koko kiertoajan ideahan on että päätehakkuu on ainut hakkuu ja se antaa kyllä sen sadon mitä maaperä pystyy antamaan. Kasvatusväli on noin 2,5-3,0 metriä eli noin tuhat ha:lla Tästä on keskusteltu myös siinä kymmenvuotiskatsannossa joka käytiin mhy:n toimarin kaas ja jossa todettiin suht asiallinen kasvu. Hänhän totesi juuri silloin että harvennus on kaksipiippuinen juttu koska kokonaistuotos ei kasva sillä ollenkaan. Tukkia sieltä tulisi jo nyt tuollakin ”taajuudella”. Harvennus olisi ainakin tuon vanhan pellon aluskasvillisuuden villinnyt vain uuteen kasvuun joka ei myöskään innosta. Nythän se on todella selkeä ja puhdas eikä mitään puskittumista tai vastaavaa ole. Ja haavallahan olisi uhkana myös monikerrostuminen eli versoja olisi todennäköisesti kaadetuista alkanut tulla joukkoon ja raivaus ennen päätehakkuuta olisi saattanut tulla eteen. Minähän en omissa perustamissani metsälöissä sellaista ole hommannut riesoikseni vaan raivaustarpeet ovat tulleet muilta ostetuissa metsissä. Haavikot ovat todella siistejä puitavia kaikki järjestään.

    Puuki

    Metsäteollisuus vähentää ”harvempien metsien” pidemmät kuljetuskulut puun ostoissaan kantohinnasta. Vastaavalla tavalla kuin korjuukulujen  nousu vähennetään jatkuvankasvatuksen metsissä tai harvennushakkuissa.

    Mitä tulee Kainuun metsien heikkoon vuosikasvuun, niin pääosin ”harrastelija” on ihan oikeassa. Mutta on niitä kuivia kankaita ja karuhkoja turvemaita paljon paremmin kasvavia alueita Kainuun korkeudellakin. Toisin paikoin melko runsaastikin. Pohjoisen (mä-) tukkipuun hyvä laatu on se  juttu, jota arvostaa mm. Lieksan ja Nurmeksen sahat ostanut Itävaltalaisyhtiökin.

     

    Jätkä

    Jeessin ilmoittamilla lukemilla  – jos unohdetaan raivaamatta jääneet luonnontaimet, Hybridihaavat kasvavat kyllä laadukkaiksi – jopa tukkipuiksi, mutta hitaasti koska metsä on ylitiheä ja nuokin loispuut syövät tuntuvasti Hybridien eväitä.

    Tuo ilmoitettu Hybridien tiheys: keskimäärin 2,5 – 3 metriä, eli keskiarvo 2,75 merkitsee sitä, että hehtaarilla on 1322,75 runkoa, eli Jeessillä olisi pikaisen harvennushakkuun aika, joka on tosin mennyt jo pitkäksi.

    Tuosta runkoluvusta olisi pitänyt pudottaa jo kymmenen vuotta sitten Hybridien määrä kahdeksaansataan runkoon ja loiset pois.

    Jeessihän on kerskunut kasvattavansa kuitua ja nykyisillä arvoilla tulee takkiin niin, että roikaa!

    Gla

    Jees: ”Pitää myös muistaa että ainakin minulla haavikossa on mukana muutakin puulajia joten tuotto paranee vielä sitäkin kautta. Esim. koivu kirittää aika uskomattomasti haavan mukana vaikka tappiolla pysyykin. Asia joka ei aivan varmasti aukene niille höpöttäjille joilla koivun lehvästö ei saa koskettaa toista.”

    Tarkennatko, kun minulle ei aukea. Miten haavikossa ylimääräiset, alle jääneet koivut parantaa tulosta? Jos nyt oikein ymmärsin, puuston on jo tiheä, saati että koivu on haapojen alla eli ei koskaan tule kasvamaan tukiksi. Kuitua siitä tulee, mutta kannattaako kasvutilaa haapaviljelmässä uhrata alla kasvavalle koivulle? Mielestäni tuollainen valopuun kituuttaminen korkeintaan vähentää haapojen kasvua jos ylipäätään jotain vaikutusta mihinkään suuntaan sillä on.

     

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 140)