› Keskustelut › Metsänhoito › Harsintahakkuut palasivat metsärahastojen myötä

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 135)
1 2 3 … 8 9 10 … 12 13 14

  • Harsintahakkuut palasivat metsärahastojen myötä

    Lähetetty: 7.12.2016, 19:02

    Merkitty: 

    Metsärahastot kanpanjoivat uusista asiakkaista luvaten hyviä tuottoja. Tämä johtaa helposti hakkuutapaan, joka ei ole pidemmällä tähtäimellä kestävää. Tässä ote S-Pankin S-metsäraston mainoksesta:

    ”Suurimmat heilahtelut ovat puun kantohinnan muutoksissa. Puun ostaja määrittää kantohinnan, ja esimerkiksi rakentaminen ja sellun kysyntä vaikuttavat siihen. Metsänhoidolliset ratkaisut vaikuttavat metsän tuottoon. Avohakkuita vähentävällä metsänhoidolla puun myynti painottuu 3–4 kertaa kuitupuuta arvokkaampaan tukkipuuhun.”

    Tekijä
    Visakallo
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jätkä 13.12.2016, 16:44

    Tuo 200 r/ ha hipoo männyn siemenpuuasentoa. Ei se ole sen ihmeellisempi.

    Yläharvennuksessa ei pitäisi viedä kaikkia päävaltapuita, eikä siinä pidä tehdä reikiä, jotka taimettuisivat.

    Timppa 13.12.2016, 16:59

    Samaa mieltä Jätkän kanssa ettei pidä aukkoja, joiden pitäisi taimettua, koska ne harvoin taimettuvat.  Tuo aikaisempi harvaksi harvennettu kohde johtui joko siitä että tahallaan tai vahingossa oli harvennettu likaa.  Tavoite oli ollut luokkaa 300-350 runkoa/ha.

    Tuo minun yritelmäni oli vanhaa yli 100-vuotiasta männikköä, jossa kasvoi nuorempia mäntyjä väleissä.  Osittain maisemallisista syistä ja osittain siksi, että haluttiin katsoa kuinka käy, päädyttiin jättämään kehityskelpoisia kuitupuukokoisia puita kasvamaan.  Valitettavasti myrsky iski ennen kuin puut ennättivät vahvistaa juuriaan.

    pihkatappi 13.12.2016, 17:02

    Kyllä luontaista uudistamista kannattaa joskus yrittää.. Olenhan 80-luvulla mm. Iilijärven rinteessä täydennysistutusta avojuurikuusillakin tehnyt, eli jonkinlaista ymmärrystä näistä Pohjois-Päijänteen oloista. Ja omassa metsässä on tuolla kanssa 200 rukoa/ha petäjikköä jäljellä, rantametsiä ja heikosti taimettuu, pitäisi tehdä kaistaleaukkoja tai oikea siemenpuu hakkuu noilla main.

    Visakallo 13.12.2016, 17:36

    Myös asuntorahastoilla alkaa olla vaikeuksia:

    Varainhoitaja Taaleri varoittaa, että perinteiset markkinavuokria perivät asuntorahastot ajautuvat vaikeuksiin. Jossain vaiheessa nousevat vuokrat ajautuvat sille tasolle, ettei vuokralaisilla ole enää varaa maksaa niitä.  Markkinaehtoiset asuntorahastot voivat kärsiä siitä, etteivät vuokralaiset pysty maksamaan esimerkiksi kolmen prosentin vuokrankorotuksia. Taalerilla on edelleen kolme perinteistä asuntorahastoa ja niistä kaksi on rakennettu täyteen.

    Puuki 13.12.2016, 20:39

    Se esimerkkirahasto josta kerroin ei ole perinteinen asuntorahasto, mutta monenlaista saattaa tietysti tapahtua missä rahastossa tahansa  eikä mikään nykytuotto ole tae tulevasta.

    Muistaakseni jatkuvan kasvatuksen hakkuissa männiköt hakattaisiin n. 10 m²/ha ppa tiheyteen uudistamiskokoisessa metsässä, jotta uusia taimia voisi syntyä riittävästi. Tiedä sitten miten männyn taimet kasvaa ja vahvistuu tarpeeksi seur. hakkuuseen mennessä sillä systeemillä. Mäntyhän ei viihdy kovin hyvin alispuuna koskaan.

    Uudistuskuluissa säästää jk:ssa , mutta toisaalta hakkaamattoman puuston arvolle pitää laskea pääomakulut seur. hakkuuseen asti.

     

    Jovain 13.12.2016, 21:41

    Eihän jatkuva kasvatus ole päättymässä umpikujaan, niin kuin täällä keskusteluissa väitetään. Sille ei oikein löydy perusteita. Harsinnalla pilalle hakatut metsät ovat eri asia, mutta tuskin niidenkään esiintyminen on ollut yleistä, ei ainakaan keskisessä suomessa. Paremminkin metsänhoidollinen harsinta oli mallikelpoista ainakin 50-60 luvulla. Sillä tapaa metsiä hoidettiin siihen aikaan ja onhan sitä satoa sitten riittänyt vuosikymmeniksi hakattavaksi.

    Eihän jatkuva kasvatus pääty umpikujaan, käytettävissä on luontainen, mutta myös metsänviljelyn vaihtoehdot eri muodoissaan.

     

    Visakallo 13.12.2016, 23:28

    Kirjoittaako Jovain täällä ihan lämpimikseen vaiko todellakin vailla parempaa tietoa? Suomen metsät olivat hyvin laajamittaisesti määrämitta- ja kotitarvehakkuilla saatettu surkeaan tilaan. Metsissä oli todella vähän motteja hehtaarilla, vaikka teollisuuden puuntarve oli silloin murto-osan nykyisestä. On tämä hyvin erikoista. Miten on mahdollista joidenkin olla noin tietämättömiä Suomen metsähistoriasta, kun oikeat tiedot löytäisi netistä muutamalla klikkauksella?  Onko kuitenkin mukavampaa raukeana leijua jossain untuvapilvessä, jossa historian kovat tosiat eivät häiritse ihannekuvien rakentamista?

     

    Taiki 14.12.2016, 00:12

    Omana muistikuvanani voin kertoa isoisästäni, joka vielä -60-luvun lopulla, työkyvyn heikettyä harrasti harsintahakkuun mukaista metsänhoitoa. Käveli metsässä kirveen kanssa ja raapi ristejä kirveen hamaralla mielestään poistettaviin puihin. Niitä oli harvassa. Tapa ei ainakaan täälläpäin ollut mikään tilakohtainen vaan aivan yleinen toimintamalli. Muistan myös kovan vastustuksen kun systeemi muuttui ja ensimmäisiä aukkoja ja kuusen istutuksia tehtiin. Ensimmäiset isot avojuurikuusentaimet  istutettiin kuitupuukokoiseen koivikkoon ja alkavat olla nyt päätehakkuuvaiheessa.

    Eipä olisi paljon motolla hakkuille asiaa jos harsinta menetelmää olisi jatkettu. Tilan nykyinen puuston määrä on moninkertaistunut noista vanhoista hyvistä ajoista.

    Jovain 14.12.2016, 08:32

    Ei se auta Visakallo elää tilastojen valossa, eiköhän ne sittenkin ole metsät, joista keskustellaan. Harsintajulkilausuma annettiin 40-luvun lopulla ja valvonta sen jälkeen oli tiukkaa. Metsiä hoidettiin sen jälkeen ns. jatkuvan kasvatuksen periaatteella, uudistettiin luontaisesti siemen, suojuspuu, kylvö, verhopuusto, metsänhoidollinen harsinta jne. mutta myös viljeltiin ongelmakohteet. Päähuomio oli kuitenkin luontaisessa. Eikä metsiä hävitetty, se oli tiukassa valvonnassa. Tämä ei tietenkään koskenut pohjoista puolta suomea ns. sotakorvaus, Osara, yhtiöiden ja ym. vastaavia metsiä.

    Näistä ajoista on tultu sitten päälaelleen, on palattu tavallaan lähtöruutuun. Harsinta ja sen myötä myös metsänhoidollinen harsinta kiellettiin ja varsinainen metsien hävittäminen eli avohakkuut sallittiin. Näin kärjistäen (huom kärjistäen) kielletystä tehtiin sallittua. Olikohan sieltä pitkäkään matka harsitun muutamasta puusta avohakkuun puuttomaan? No tällä hetkellä on päästy jo niin pitkälle, että melkein mikä vain on sallittua. Ja sitähän käytetään yleisesti hyväksi, puut pinoon ja pohjat myyntiin? Aina löytyy joku raharuhtinas. Voihan se olla, että jossain vaiheessa tarvitaan uusi metsän hävittämistä koskeva julkilausuma.

    Visakallo 14.12.2016, 18:03

    Jovain siis todellakin haluaa elää mielikuvissa eikä todellisuudessa. Suomi on yksi maailman tarkimmin metsiään tilastoinut maa. On ollut sitä jo yli vuosisadan ajan. Jos Jovain haluaa tämänkin tosiseikan ohittaa, en katso järkeväksi jatkaa näitä keskusteluja. Samantapaiseen johtopäätökseen tulin aikaisemmin myös pystykauppakeskusteluissa.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 135)
1 2 3 … 8 9 10 … 12 13 14