› Keskustelut › Metsänhoito › Harsintahakkuut palasivat metsärahastojen myötä

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 135)
1 2 3 … 7 8 9 … 12 13 14

  • Harsintahakkuut palasivat metsärahastojen myötä

    Lähetetty: 7.12.2016, 19:02

    Merkitty: 

    Metsärahastot kanpanjoivat uusista asiakkaista luvaten hyviä tuottoja. Tämä johtaa helposti hakkuutapaan, joka ei ole pidemmällä tähtäimellä kestävää. Tässä ote S-Pankin S-metsäraston mainoksesta:

    ”Suurimmat heilahtelut ovat puun kantohinnan muutoksissa. Puun ostaja määrittää kantohinnan, ja esimerkiksi rakentaminen ja sellun kysyntä vaikuttavat siihen. Metsänhoidolliset ratkaisut vaikuttavat metsän tuottoon. Avohakkuita vähentävällä metsänhoidolla puun myynti painottuu 3–4 kertaa kuitupuuta arvokkaampaan tukkipuuhun.”

    Tekijä
    Visakallo
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • pihkatappi 13.12.2016, 08:34

    Jotkut sijoittavat taiteeseenkin. Olen kuitenkin samaa mieltä, rahastojen kulut ovat useissa tapauksissa kohtuuttomia, mutta rahastoistakin löytyy halvempia versioita, metsärahastot taitavat olla kuluineen kalleimmasta päästä.

    Puuki 13.12.2016, 08:37

    Metsärahastoissa on vähän epäselvää sekin kuinka paljon on vuosittainen hallinnointimaksu, jos se ilmoitetaan vain arviona.

    Niiden metsänhoitotyöt tehdään kokonaan vierastyövoimalla ja rahastoa osataan laskuttaa varmasti hinnaston yläpään mukaan.

    Osa rahastoista jakaa vuosittain osan tuotoistaan. Metsärahastoissakin on varmaan siinä suhteessakin eroja.

    Tolopainen 13.12.2016, 08:59

    Tietenkin kesksitään koko ajan uusia kohteita ylimääräiselle rahalle, kun sen korot on nollissa eikä ole investointikohteita riittävästi. Alkaa olla samnlaista kuin Jenkkilässä Lehmän veljesten konkassa, siellä arvopaperistettiin asuntolainat ja kun kiinteistöjen arvot romahtivat lainat kannatti jättää maksamatta ja antaa talo pankille. Aika ikäväksi menee, kun korot alkavat nousta ja kiinteistömassan hinta kääntyy laskuun tämän rahoituskuplan jälkeen.

    Timppa 13.12.2016, 10:48

    Sen verran tiedoksi Tolopaiselle,  että esimerkiksi meidän yhteismetsä pärjää tuotoissa mille tahansa yksityismetsälle.   Hallintokuluja, mukaan lukien  kirjanpitäjän palkkio on alle 1 % myyntituloista eli alle  2 euroa/ha.  Istutuksia tehdään paljon talkoilla ja osan tekee osakkaiden jälkipolvi, joten sekin raha jää ”kotiin”.  Minä hoidan hallinnon ja aika ison osan perkauksista talkootyönä.  Veroprosentti on nykyään 28.  Luulisin, että varmaan on muitakin tällaisia kohtuukokoisia, jotka ovat vapaaehtoisvoimin hallinnoitavissa ja joissa metsien kuntoa valvotaan määrätietoisesti.

    Metsärahastoista olen kyllä samaa mieltä kuin yleensä muutkin.  Jos kaikki lasketaan totuudenmukaisesti, niin tuotot ovat minimaalisia ja Innoforin hallinnoimissa metsissä kääntyvät lopulta negatiivisiksi, koska metsien kasvu lopahtaa ja kulut säilyvät ennallaan.

    pihkatappi 13.12.2016, 11:32

    Oletko Timpppa ajatellut siltä kantilta, että Innofor ulosmittaa irrotettavissa olevat pääomat metsistään heti ja voidaan ostaa uusia tiloja noilla varoilla täysimääräisesti, kun kuluja hakkuiden jäljiltä ei ole. Eli vaikka kasvu pitkässä juoksussa tyrehtyy, aika pitkään tuolla tavoin voi pärjätä paremmin kuin metsiä perinteisesti käsittelevä keskimäärin, mutta aika näyttää mitä tuosta lopulta seuraa, toivotaan parasta.

    Puuki 13.12.2016, 11:43

    Edullisimmat rahastot perii kuluja alle 1 %:n tuotosta. Yleensä ne on indeksirahastoja.

    Mutta pankit markkinoi eniten tietysti itselleen kannattavimpia rahastoja.

    Korkeahkot kulut rahastoissa on ihan ok , jos tuotot on samassa suhteessa. Mutta enimmäkseen niin ei ole.

    Esim. erään suomalaisen asuntorahaston kulut menee siten , että vuosittaisen tuoton ylittäessä 6 % ylimenevästä osasta rahastonhoitajataho saa suurimman osan, vain osa jää rahaston arvoa kasvattamaan. 6 %:n tuotto maksetaan rahaston omistajille vuosittain ja lunastuspalkkio on 2 %.

    Metsänkasvatuksella ei pääse samoihin tuottoihin, mutta ei liene tarpeenkaan, jos kulut vain pysyy kohtuudessa.

     

    Apli 13.12.2016, 12:06

    Eikös kulut saa vähentää verotuksessa?

    Timppa 13.12.2016, 14:12

    Miten se Innofor  voisi pärjätä paremmin?  Jos metsässä on päätehakattavaa ja olen ostanut sen, niin halutessani voin hakata kaiken hakkuukelpoisen kerralla aukoksi ja saan tietysti enemmän kassavirtaa, jolloin voin halutessani ostaa taas uutta metsää.  Innoforin systeemissä tulee ensiksi vähemmän ja halvempaa myyntipuuta.  Jo puunhintaerolla voin kattaa uudistuskulut.   Tietysti sitten lopuksi niissä Innoforin metsissä ei ole juuri mitään myytävää.

    pihkatappi 13.12.2016, 15:27

    Jonkin verran noita pohjoisen metsiä olen ostellut ja enempi vielä palstoja käynyt katsomasa. Paljon on kakkos-kolmos kehitysluokan kuvioit, joita ei kokonaan kannata aukoksi hakata, mutta joissa 20 mottia/ha on kuitenkin jo tukkia, noita lähinnä tarkoitin. Tuskin sinäkään niitä uudistaisit, vaan kasvattaisit vielä 20-30 vuotta.

    Timppa 13.12.2016, 16:28

    Pohjoisessa on yleensä männikköjä.  Meillä varttuneissa  männiköissä on yleensä käytössä laatuharvennus, jossa poistetaan valtapuut ja kasvusta selvästi jälkeen jääneet puut.  Ehkä Innofor harventaisi enemmän, muttei niillä muutamalla kuitupuulla metsätiloja ostella.

    On myös kokemus takavuosina tehdystä männikön harvennuksesta tasolle 200 runkoa/ha.  Siinä puut kasvoivat erinomaisesti ja paikoin syntyi väleihin kasvatuskelpoinen mäntytaimikko, paikoin ei.  Tällaista systeemiä yritin yhdellä lakimänniköllä, mutta valitettavasti myrsky kaatoi aika monta.

    Vaihtoehtoja kyllä on, mutta tietenkin lopulta pyrin tasaikäiseen metsään

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 135)
1 2 3 … 7 8 9 … 12 13 14