› Keskustelut › Metsänhoito › Harsintahakkuut palasivat metsärahastojen myötä

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 135)
1 2 3 … 6 7 8 … 12 13 14

  • Harsintahakkuut palasivat metsärahastojen myötä

    Lähetetty: 7.12.2016, 19:02

    Merkitty: 

    Metsärahastot kanpanjoivat uusista asiakkaista luvaten hyviä tuottoja. Tämä johtaa helposti hakkuutapaan, joka ei ole pidemmällä tähtäimellä kestävää. Tässä ote S-Pankin S-metsäraston mainoksesta:

    ”Suurimmat heilahtelut ovat puun kantohinnan muutoksissa. Puun ostaja määrittää kantohinnan, ja esimerkiksi rakentaminen ja sellun kysyntä vaikuttavat siihen. Metsänhoidolliset ratkaisut vaikuttavat metsän tuottoon. Avohakkuita vähentävällä metsänhoidolla puun myynti painottuu 3–4 kertaa kuitupuuta arvokkaampaan tukkipuuhun.”

    Tekijä
    Visakallo
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo 12.12.2016, 07:25

    En tiedä, missäpäin Suomea Jovain on metsiä 50-60-luvuilla katsellut, mutta kyllä niitä pilalle harsittuja metsiä Suomessa oli runsaasti, ja juuri sen takia MERA-ohjelmakin aikoinaan käynnistettiin. Viimeisiä harsinnan takia huonotuottoisia kuusikoita  on vieläkin olemassa.

    Puuki 12.12.2016, 07:43

    Hyvähän se on kun jokainen saa itse päättää metsänhoitotapansa eikä kaikkea vain sanella joltain muulta taholta, mutta harsinnasta on sen verran paljon olemassa huonoja kokemuksia, että sitä ei  kannata mainostaa ainakaan parhaana mahdollisena m-hoitotapana.

    Karumpien maiden kuusettuminen heikkolaatuisena on se tod.näköisin lopputulema, jos harsintaa ei tehdä ottamalla huomioon luonnonolosuhteita sellaisina kuin ne suomalaisissa metsissä ovat.

    pihkatappi 12.12.2016, 07:53

    Minusta taasen on hyvä että joku kokeilee erilaisia metsänkäsittelytapoja. Määrämittaharsinta, jossa jätettiin kaikki tukiksi kelpaamattomat puut pystyyn, täysin piittaamatta tulevista hakkuumahdollisuuksista ei tietenkään ole järkevää. Mutta jos ryhmä ammattilaisia on perehtynyt harsintaan ja kaikki toimenpiteet hoidetaan ammattimaisesti, voi tuossa onnistumisen mahdollisuus olla ja jälkipolvet tuon sitten toteavat, onko tukkien laatu umpi surkea, tai tuleeko noista pitkässä juoksussa tukkeja riittävästi. Jatkuvan kasvatuksen käyttö on muutaman rahastonkin toimesta vielä pienimuotoista koko Suomen mittakaavassa.

    Ja umpi surkeita ovat useissa tapauksissa avojuuritaimilla perustetut männiköt, no tämä nyt on historiaa, mutta kertoo juuri sitä tosiasiaa että menetelmiä kehittämällä voidaan onnistua.

    Tolopainen 12.12.2016, 08:39

    Taitaa Visakallion tiedot MERA:sta olla puutteellisia, sitä ei taatusti tehty harsintahakkuiden takia. Harsinta on monilla alueilla aika tuntematon käsite, kun metsät oli hakattu pois tervanpolton ja polttopuiden hankinnan takia. Monet joutuvat hankkimaan polttopuutkin valtion metsistä sotien jälkeen, kun oli vain kannikkoa.

    Meran avulla tehtiin pääasiassa soiden ja rämeiden ojituksia metsämaaksi.

    Jätkä 12.12.2016, 08:57

    Pikkutukkia ja parrua sahataan kuitupuusta vain ja ainoastaan siksi, että se on halpaa.

    Kaupantekijäisiksi sellufirmat saavat hyvää, kuoretonta haketta rutkasti, jopa puolet puuaineksesta menee pintahakkeeksi. Jopa pienpuulinjoilla käytettävät veistosahat ”veistävät” aihion halki, jolloin sekin lastu kelpaa selluun.

     

     

     

    A.Jalkanen 12.12.2016, 16:55

    ”Edellytyksenä hakkuusuunnitteen kasvulle olivat metsänhoidon ja metsien perusparannuksen toimenpiteet, jotka kohdistuisivat aluksi metsänviljelyyn, taimikoiden hoitoon ja soiden ojittamiseen. Tavoitteena oli aikaansaada sellaiset toimenpiteet, jotka mahdollistaisivat lisääntyvät hakkuut samanaikaisesti puuston suurentamisen kanssa. Olennaista oli valtion varojen suuntaaminen myös yksityismetsien kunnostamiseen.

    Tuolloin omaksuttiin aikanaan radikaali ajatus, että hakkuut voivat ylittää kestävän metsätalouden periaatetta rikkomatta metsien aktuaalisen kasvun, jos metsät ovat optimikiertoaikaa vanhempia. Tämä viattomalta kuulostava johtopäätös on sittemmin aiheuttanut ongelmia. Metsätalouden järjestelyyn perehtymätön maallikko ei pysty tässä erottamaan ajan ja paikan yhteyttä. Idea oli keskeinen kaikissa metsätalouden rahoitusohjelmissa. Rintamailla peri- aatteeksi vakiintui puustopääomien kartuttaminen, takamailla vanhojen, rappeutuvien metsiköiden radikaali uudistaminen. Viimeksi sanottu koski yleensä valtion metsiä.”

    Eljas Pohtila: Aikaisemmat puuntuotanto-ohjelmat. Metsätieteen Aikakauskirja 1/1999.

    Hakkuiden ja kasvun välisen suhteen pohdinta on jälleen ajankohtainen hiilinielukeskustelun myötä. Kiinnostava yksityiskohta Pohtilan muistelossa on myös se, että 1960-luvun alussa asetettiin tavoitepuuston hakkuumääräksi 67 miljoonaa kuutiometriä vuodessa 90 vuoden päästä. Monet pitivät tuolloin tätä tavoitetta epärealistisena, mutta tuo tavoitehan on saavutettu jo vuosikymmeniä etuajassa!

     

    Tolopainen 13.12.2016, 05:05

    Ilmastonmuutos ja rehevöityminen olivat tuntemattomia vielä 60-luvulla, silloin oli suunnitelmia karumpien vesistöjen lannoittamisesta.

    Ilmastonmuutos tulee yllättämään kaikki seuraavan 50v aikana, on ennustettu, että kuusikot tulevät häviämään, koska ne kärsivät muutoksesta kaikkein eniten. Tänne tulee samanlainen ilmasto kuin Unkarissa on nykyisin ja koska pohjoisessa talvella ei paista aurinko ja on pimeää ja roudatonta, kasvitaudeille ja tuholaisille tulee otollinen ympäristö. Hakatkaa kuusikkonne ajoissa.

    Katsoin metsärahaston esitettä, lunastuspalkkio oli 4%, eli pelkästään tuohon menee parin kolmen vuodn tuotto, koska hoitopalkkio on korkea vuosituotto ei yllä kahteen prosenttiin. Ostettavat metsätilat on kuitenkin keskimääräistä heikompia, ei hyviä ole myynnissä halvalla ja sijainti noissa oli Keski-Suomen yläpuolella eli alueella, josta metsää ei kannata ostaa nykyhinnoilla lainkaan.

    Visakallo 13.12.2016, 07:00

    Tolopaiselle: On aivan totta, että MERA-ohjelma keskittyi enemmänkin suoalueiden kunnostamiseen, mutta pitää myös muistaa, että siinä vaiheessa nykyisistä metsämaista suurin osa olikin jonkinasteista suota. Vajaatuottoisten metsäalueiden uudistamista tuettiin myös verotuksen keinoin. Toki eri puolilla valtakuntaa on ollut erilaisia tilanteita, mutta oli hyvinkin yleistä, että koko tilan ja koko kyläkunnankin metsät olivat läpeensä harsittuja.

    pihkatappi 13.12.2016, 07:07

    Jokainen metsätila kauppa on omanlaisensa. Pohjois-Suomessa hehtaarihinta on usein niin alhainen, että hakattavia kohtia hakien tilan hinnan saattaa saada kasaan nopeasti. Kuviot ovat isoja ja niiden sisältä voi löytyä pieniä tukkipuuvaltaisia alueita ja kaikki tällaiset rajataan leimikkoksi ja laitetaan heti teriin. Jatkuvan kasvatuksen rahasto voi tulouttaa tukit ja järeät tukeiksi kelpaamattomat kuidut jopa vieläkin agressiivisemmin.

    Tolopainen 13.12.2016, 07:58

    En usko että alihinnoiteltuja tiloja on enää mahdollista löytää, mutta ylihinnoiteltuja vaikka kuinka paljon. Rahasto ei pääse samoihin tuottoihin metsissään kuin aktiivinen yksityinen omistaja, joka ei laske työtunnilleen hintaa eikä siihen pääse mikään yhteismetsä. Suuret tilat suuret toleranssit. Kuka niissä hoitaisi tuollaista pientä näpräämistä, kun kaikki ovat vain töissä.

    Aika halvalla saa ojittamattomia kosteikkoja, mutta ei niissä pääoma kartu, vain kuluu kymmeniä vuosia. Miten metsä voi olla rahastolle kannattavampi sijoitus kuin suuryhtiölle, joka omistaa koko jalostusketjun, mutta ei halua omistaa metsiä.  Metsärahastot ovat hyvä tarina, ja hyvä sijoitus pankeille, muu on kysymysmerkki. Rahastoista ei saa mitään rahaa ennenkuin myy osuuden pois ei sellainen ole mitään sijoittamista.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 135)
1 2 3 … 6 7 8 … 12 13 14