› Keskustelut › Metsänhoito › Harsintahakkuut palasivat metsärahastojen myötä

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 135)
1 2 3 … 5 6 7 … 12 13 14

  • Harsintahakkuut palasivat metsärahastojen myötä

    Lähetetty: 7.12.2016, 19:02

    Merkitty: 

    Metsärahastot kanpanjoivat uusista asiakkaista luvaten hyviä tuottoja. Tämä johtaa helposti hakkuutapaan, joka ei ole pidemmällä tähtäimellä kestävää. Tässä ote S-Pankin S-metsäraston mainoksesta:

    ”Suurimmat heilahtelut ovat puun kantohinnan muutoksissa. Puun ostaja määrittää kantohinnan, ja esimerkiksi rakentaminen ja sellun kysyntä vaikuttavat siihen. Metsänhoidolliset ratkaisut vaikuttavat metsän tuottoon. Avohakkuita vähentävällä metsänhoidolla puun myynti painottuu 3–4 kertaa kuitupuuta arvokkaampaan tukkipuuhun.”

    Tekijä
    Visakallo
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Tolopainen 10.12.2016, 11:51

    Aika heikkoa tulee olemaan noiden metsärahastojen tuotto, jos metsät tuottavat kolmeprosenttia ja hallintopalkkioihin menee puolet ja kun rahat nostaa verottaja vie kolmanneksen. En ole lähdössä mukaan, sijoitan rahani matkustamiseen ja viinaan.

    Aimo Jortikka 10.12.2016, 11:52

    S pankin rahaston metsiä hoitaa Innofor.Firma , joka mainostaa itseään Suomen parhaana avohakkuuttoman metsänhoidon osaajana. Muilla rahastoilla on kai hoitosopimukset firmojen kanssa, jotka hoitaa metsiä perinteisimmillä menetelmillä.

    Tolopainen 10.12.2016, 12:05

    Nämä kaikki rahatot ovat siitä huonoja, että niihin vain menee rahaa. Haluan tehdä sellaisia sijoituksia, joista tulee rahaa tililleni eikä tarvitse joka kuukausi olla sinne laittamassa. Kertokaapas kohde niin katsotaan. Mitään hallinnointi ja nostopalkkioita en ala myöskään maksamaan.

    kuusessa ollaan 10.12.2016, 14:03

    Ihmisethän ovat nimetty Homo Sapiens-nimitykselle, joka tarkoittaa oppinutta/viisasta. Nyt tuntuu, että opit ja viisaudet ovat menossa kovalla ropinalla roskakoriin.

    Suomessa on (myös virheiden) opelteltu kestäviä, mutta sopivan tehokkaita metsänhoitomenetelmiä jo kauan ja siinä olemme ihan maailman kärjessä, ellei ykkönen. Hulluimmista 60-70 -lukujen tehometsätalouden ajoista ollaan otettu piirun verran pehmeämpään suuntaan, ilman että olisi merkittävästi tehokkuutta laskettu. Uusi metsälaki on ollut viimeisin muutos ja se on lisännyt vapautta. Hyvä niin. Itsekin aion joissakin kohteissa hyödyntää yläharvennusta, tasaamaan puuston kokoa ennen uudistusta. Myös joissakin kohteissa käytän jatkuvaa kasvatusta, mutta keinollisella uudistamisella. Viime talvena yhden kapean kuvion juuri käsittelin, nyt siellä on tukki/kuiturunkoja suhteella 30/70. Aukkopaikkoihin sitten kuusen pottitaimea.

    Mutta…jos uuden metsälain verukkeella aletaan kiistämään vuosikymmenien tutkimuksia ja niiden tuomaa tietoa metsien kestävästä kasvatuksesta (jossa yksi vaihtoehto on uudistushakkuisiin perustuva), sekä aletaan vähättelemään ja sen ansiosta aletaan venyttämään menetelmiä takaisin harsintahakkuiden aikoihin(joka mielestäni on edelleen kielletty), ollaan pahasti menossa väärään suuntaan.

    Omakohtaisesti tiedän asian, koska tiluksista suuri osa on edelleen torpparijaon ajan määrämittahakkuiden jäljiltä syntyneitä aliskasvoskuusikoita. Päällä on aikoinaan ollut karun maan mäntyjä, tai laidunnusalueen ylispuita. Koska männiköitten alle on aikoinaan syntynyt kuusta helposti, on nyt aivan kuusen vaatimusten rajoilla olevalla maapohjalla vanhaa, kitukasvuista kuusikkoa. Vähitellen näitä kohteita olen uudistellut, kituliaimmista kohteista aloittaen. Mutta koska tavoite on saada kohtuu tasaisesti ne vähäisetkin metsätulot ulos, ei ole intoa vetää kaikkia n. 70% kuusikoista kerralla uudistukseen. Enemmän mäntyä sisältävät kohteet olen väljennellyt mäntyä suosien, se kun ottaa vielä lähtöä siinäkin vaiheessa. Kaikki kosteammat ja vähänkin ravinteekkaammat kohdat istutetaan kuuselle, karummat luontaisesti männylle.

    Metsuri motokuski 10.12.2016, 15:37

    Uskon että tämä harsintahakkuun mainostaminen on vain yhtiöiden keino saada lisää puuta myyntiin. He tuskin paljon huolta kantavat tulevaisuuden metsistä kunhan vain puuta saadaan myyntiin. Monelle ”kaupunkilais metsänomistajalle” on myrkkyä nykyinen metsänhoito aukkohakkuineen. Kun metsästä ei ansioita tarvitse saada niin virkistys ja muut arvot nousevat silloin tärkeimmäksi seikaksi. Silloin yhdeksi vaihtoehdoksi tulee harsintahakkuu, joka saattaa tuoda sillä hetkellä puuta markkinoille. Tähän vaihtoehtoon saattaa moni kaupunkilainen tarttua vaikka metsähoidollisesti se on kaikkea muuta kuin järkevää. Tuskin tällä tavalla paljoa köyhdytetään metsävaroja koska eihän ne puut olisi muutoinkaan markkinoille tulleet. Onhan nämä harsintakohteet kuitenkin aika marginaalinen määrä, mutta voihan se olla jatkossa kasvussakin kun ihmiset enemmän kaupunkeihin muuttavat ja ansiot saavat muusta kuin metsästä.

    oksapuu 10.12.2016, 16:13

    Nämä sijoitusrahastot, hohhoijaa…

    Merkintä, hallinto ja lunastuskuluja, ei kiitos…

    Metsätiloja ja osakkeita voi ostaa suoralla kaupalla, tulee ainakin jotain tuottoa.

    Visakallo 11.12.2016, 06:43

    Näillä metsärahastoilla on kieltämättä isot kokonaiskulut, sillä johtoporrasta ja muuta organisaatiota kertyy väkisinkin, ja ne kovalla hinnalla hankitut metsätkin pitäisi jotenkin hoidattaa. Alussa saadaan tulos varmasti näyttämään kohtalaisen hyvältä, mutta toimiiko resepti jatkossa?  Palstalaisten joukossa on useita yhteismetsäihmisiä ja suurempien metsäalojen omistajia. Heiltä olisi mielenkiintoista kuulla käytännönläheisiä lukuja metsänhoidon ja -omistamisen kuluista ja tuotoista.

    Tolopainen 11.12.2016, 07:35

    Kannattaa ostaa suoraan vaikka UPM:n osakkeita kuin suoraan metsärahastoa. Se on paljon riskittömämpi kuin pelkästään suomalainen metsärahasto. Kun metsäomistusta ja tehtaita on ympärimaailman. Pesosen haastattelusta tuli sivulauseessa esiin, että tulos tehdään muualla kuin Suomessa,  oli eilen tv:ssä. Kun ostaa suoraan osakkeita välityspalkkio on muutama euro, eikä ole hallinnoiti eikä säilytyskuluja, jos ostaa kerran kuukaudessa osakkeita vaikka tonnilla, tulee ainakin ajallinen hajautus. Osingot voi saada verottomana, jos osakkeet on ulkomaisessa hallintarekisterissä, vain piensijoittajat maksavat osingoista veroja nykyisin.

    Jovain 11.12.2016, 22:03

    Ns. vanhat hoitometsät turvasivat hyvän tukkisaannon pitkäksi aikaa. Ja sitä ennen metsänhoidollinen harsinta, jolla metsiä hoidettiin. Ja nimenomaan metsänhoidollinen harsinta, sillä vähän, jos lainkaan pilalle harsittuja metsiä on tullut vastaan, ei ainakaan 50-60 luvulla.

    Tällä hetkellä mennään harvennuksilla kuitu edellä, ja tukkia sen puutteessa sahataan jopa kymmeneen senttiin. Ei ole yllättävää jos harsinta hyväksytään tällä hetkellä ajankohtaisena metsänhoitona.

    Metsänhoidollinen harsinta on aina paikallaan, mutta sen tulevaisuus on epävarmaa ja on enemmän kiinni muusta kuin metsänhoidosta. Väitän sen olevan enemmän tuottojen ja kustannusten jakoperusteista. Metsäomistajien oikeudesta metsätalouden tuottoihin ja tapaan hoitaa sitä.

     

    Tolopainen 12.12.2016, 05:52

    Vai on tukista pula, viime syksynä suurten yhtiöiden ostomiehet kehottivat sahaamaan tukit polttopuuksi, kun yritin hankintaerää kaupata. Jouduin myymään paremmalla hinnalla pienemmälle sahalle ja kuidut menivät polttopuuksi, että sellainen puupula. Ei niitä pikkutukkeja sen takia tehdä, että puusta jokin pula on.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 135)
1 2 3 … 5 6 7 … 12 13 14