Mistä ihmeen metsistä ne likavedet sinne Pohjoisen vesistöihin tulevat?  Pari kertaa vuodessa käyn Lapissa.  Eihän ainakaan 4-tielle näy juuri minkäänmoisia hakkuita.  Muokkauksista puhumattakaan.

Kannattaisi ehkä tarkastella voimantuotantoa tekoaltaineen ja säännöstelyineen, kaivosteollisuutta, turismia ja jopa liikenteen likaavaa vaikutusta.  Epäilemättä aikanaan ne syväauraukset vaikuttivat vedenlaatuun.  Nythän nekin alueet kasvavat kuitupuuta.

Katselin hakkuumääriä vuodelta 2015.  Keski-Suomi 5 515 000 m3, Pohjois-Pohjanmaa 5026 000 m3 ja Lappi 4110 000 m3.  Miksiköhän Päijänteen vesi on puhdistunut vaikka hakataan enemmän kuin koko Lapissa.  Yksinkertainen selitys on, ettei metsien käytöllä ole nykymenetelmillä merkittävää vaikutusta veden laatuun.

Kannattaa tunnustaa, että ainakin Kemijoen veteen voimateollisuudella on kaikkein suurin vaikutus.  Tekoaltaista irtoaa jatkuvasti humusta, mikä ei koskaan pääse saostumaan pysyvästi vesistöjen pohjiin, koska jatkuvasti suoritetut virtausvaihtelut irrottavat sitä pohjasta.   Tietysti sitten muutkin edellä mainitsemani kuormitustekijät ovat edelleen lisäämässä kuormitusta.

Siis Sitolka.  Älä hauku väärää puuta.

Sitä en kyllä ymmärrä, että samaan puumäärään tarvitsee hakata puuta 4-6 kertaa enemmän Lapissa.  Tarkoitit ehkä, että tilavuus siellä on vain 4-6 Keski-Suomen puista?  Silloin hakataankin valtaosin harvennuspuuta, mikä ei vesistöjä kuormita.

Jos katsotaan tukkipuiden määrä, niin Keski-Suomessa hakattiin 2505 000 m3, Pohjois-Pohjanmaalla 1408 000 3 ja Lapissa 1155 000 m3.

Sen tietenkin myönnän, että Lapissa tarvitaan suurempi ala aukkoa saman puumäärän tuottamiseen.  Mutta on siinä pinta-alassakin eroa.  Sitolka valitti, että nyt Kemijoen vesi on likaista.  Eihän tulva ole vielä alkanut.  Jos kyse olisi metsistä kevättulvan mukana tulleista vesistä, niin viimevuotiset olisivat Itämeressä ja tämän vuotiset vedet ovat vielä hankina.  Siis hyvät veljet tunnustakaa tosiasiat.

Metsistä tulee kiintoainesta ympäri vuoden. Jokien vesi on niin paskasta, ettei sinne mökkiä voi kuvitellakaan. Joka sateen jälkeen joet on kuin likaviemäreitä.

Päätehakkuussa tulee pohjoisessa keskimäärin 100 m3/ha puuta. Kiertoajalla 100-150 vuoden aikana keskimäärin 120-170 m3/ha. Laske siitä paljonko on päätehakattu metsää ja ojamätästetty metsähallituksen toimesta. Paljon!

Tornionjoen valuma-alueesta suurin osa on yksityisten maata eli länsiraja. Eikä metsähallitus uskaltaisikaan pilata rajajokea. Keskiosat ja itäosat pohjoisesta valtion maata ja se näkyy.

Paljonko niistä Mh:n hakkuista on Lapissa ojitusmätästettyjä ? Niitä varmaan pitäisi tehdä vain samalla sapluunalla kuin isompia kunnostusojituksiakin tehdään valutuskenttineen , kaivukatkoineen ja lietekuoppineen.   Mäntykankaita taitaa olla enin osa lapin hakkuualueista, niitä ei tarvitse ojittaa, mutta monenlaista maastoahan sitä löytyy laajalta alueelta.

Pelkkä kaivinkoneella tehty mätästys ei kiintoaine- ja ravinne valumia juuri aiheuta, jos vesistöjen varsia ei muokata rantaan asti. Setifikaattien mukaisia luulisi olevan MH:kin hakkuut jo nykyisin.