› Keskustelut › Puukauppa › Hankitakuitupuun ylitarjota Heh Heh!

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 140)
1 2 3 … 8 9 10 … 12 13 14

  • Hankitakuitupuun ylitarjota Heh Heh!

    Lähetetty: 20.1.2017, 18:45

    HEI te kolmen Suurmetsäyhtiön johtajat metsänhoitajat ja asiantuntijat.Elkääpä  alkako jarruttamaan hankintapuun vastaan ottoa kesken Parhaan korjuukauden luulisi teille ne hanke kalikat mahtuvan ja vielä kohtuuhinnallakin,innovoikaa onhan teillä tietoo(Onko TAitoo?),painakaa vaik hakkurista lävitse ja lämmöksi . Ootte polleena uujen sellutehtaan juurel eik teille ees metsänhoito kuitu kelpaa TÄMÄKÖ suhteiden hoitoo puun tuottajaan. Hävetkää . Muutama venäjän juna pois ja siinähä se on tulee valtakunnan politiikkakin hoidettua samalla!Uskon asiaani saha soi innovimata huomennaki!

    Tekijä
    huski
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • harrastelija 22.1.2017, 20:30

    Puuki: $ Jos uran leveys on 4 m ja uran keskeltä mitataan 3,99 m säteinen koeala,niin puustoinen ala on vain 0.75 m² …. $

    Mitä järkeä on mitata 4 metrin kepillä ajouran keskeltä? Siinähän puolet kepin kääntöalasta on uran aukolla ja 2 metrin korkuinen segmentti mittaa puita? Moton ulottumahan on 11 m ja puomilla kääntäminen on käytännöllinen mittaus. Ammattimiehen silmä pystyy kyllä laskemaan puut puomin puoliympyrältä muutaman kokeilun jälkeen.

    Pii x R toiseen / 2. Runkoluku/ha on 50 x tulos.

    Jätkä 22.1.2017, 20:40

    Kun hankintahakkaajana hakkailee pikku-Tilhin kanssa enskaa, niin on todella kätevää kuskata palstalle Moton 11 metrinen puomi koealojen mittaamista varten.

    Kannattaa huomioida, että ajourasta puolet kuuluu koealaan.

    Burl 22.1.2017, 21:00

    Tolopainen: jos teilläpäin päätehakkuulla koivutukkia ei tuon enempää jostain syystä tule, niin viisasta on varmasti kasvatella pihkapuita sitten.

    Edit: edellisessä koivuleimikossa oli lahoja jonkun verran ja apteerauskin olisi voinut olla tarkempaa, tukkiprosentti jäi 70:een. Kirvelevä tappio, kerta kaikkiaan.

    Korpituvan Taneli 22.1.2017, 21:13

    Pyörittää siellä metsässä sitten minkämittaista keppiä tahansa ja mihin suuntaan hyvänsä, niin sinne jää ajouran alle noin 17% pinta-alasta. Siitä toki reunapuut hyötyvät, mutta kun niitä reunapuitakin on hiukan harvemmassa kuin keskemmällä, niin onhan niillä ajourilla merkitystä. Merkillistä mustan valkoiseksi vääntämistä Jätkältä.

    Tämä ajourien osuus jää siis käyttöön jos ensiharvennus tehdään Metsänvartijan ”maahanmättö” menetelmällä. Se on sitten eri asia onko tuo tapa muuten kannattava.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    harrastelija 22.1.2017, 21:23

    Jätkällä näkyy olevan vähän joka asiaan vanha konsti, että:   kun paljon hossuu, niin joskus ossuu !

    Vaikka olisi kuinka Tilhin ystävä, niin miksi runkolukua mitata ajouralta? Voihan sitä mennä sen 4 metrin kepin kanssa puuston jäävältä alueelta mittailemaan. Yleisempi harvennustapa nykyisin lienee se motolla tapahtuva.

    Jätkä 22.1.2017, 21:49

    Onko vaikeaa ymmärtää, että kun mitataan runkolukua / ha, niin silloin mitataan runkolukua / ha.

    Vai oletteko suuressa neroudessanne jo vähentäneet ajourat pois metsäpinta-alasta?

    Ajouran alle ei ”jää” mitään. Siellä on ehjä ja tuottava juuristo ja yläpuolella on vastaavasti ehjä ja tuottava latvusto.

    Kaikkein noloimmat hakkuukoneen kuljettajat hakkaavat juuri niin kuin monet teistä ovat kuvailleet, eli ylileveät urat, vajaatuottoiset lähialueet ja ajourien puolivälin maastossa ylitiheyttä.

    Pitkällä puomilla mitattu puoliympyrä ei todellakaan kerro muuta, kuin sillä alueella olevan runkoluvun, ei sitä, ovatko puut läheskään tasaisesti alueella.

    tamperelainen 22.1.2017, 21:52

    Burlin koivusavotta juuri niitä,joita kannattaa hankintana hakana,jos homma on hanskassa..Tosi oma viheliäisin hankintasavotta on ollut järeä ,huonolaatuinen hieskoivuleimikko.Kyllä meni mittailuksi ja tukkien pyörittelyksi

    P.S Tuossa hakkuussa iso moto saattaisi olla myös hyvä ratkaisu kuusentaimikon säilyttämiseksi

    Puuki 22.1.2017, 21:57

    Jätkä :

    Puiden ei tarvitse olla tasavälein. Osittainen ryhmittäisyys ei vähennä kasvua ellei synny selviä aukkopaikkoja. . Puiden ”keskimääräinen  etäisyys” toisistaan ei tarkoita sitä että puut olisi tasaisin määrävälein.

    Puiden juuret saattaa joskus leikkautua poikki ajourapainumissa, mutta muutenkin kasvun heikkeneminen ajourien takia ei ole omaa keksintöäni vaan tunnettu tosiasia; koealojen mittauksista saatua tietoa.

    Mitä tulee puiden käyttämään ajourilta tulevaan kasvutilaan, niin se on vaan niin, että ensiharvennuskokoiset puut ei pysty kokonaan korvaamaan lisäkasvullaan menetetyn kasvupinta-alan kasvupotentiaalia jos ajourat on leveitä. Kasvuun liittyy myös viivästynyt kasvureaktio harvennuksen jälkeen ja usein  tiheyden erot ajourien reunoissa/keskellä uria. Suuremmat puut 2. harvennuksen jälkeen pystyy jo käyttämään laajemman kasvualueen kokonaan hyväkseen.

     

    Korpituvan Taneli 22.1.2017, 22:14

    Jätkä:

    ”Onko vaikeaa ymmärtää, että kun mitataan runkolukua / ha, niin silloin mitataan runkolukua / ha.”

    Se runkoluku ei kerro kaikkea. Sen saa kyllä oikeaksi, mutta se ei silti tarkoita sitä ettei ajoura vähentäisi kasvua per ha.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    wanhajätkä 22.1.2017, 22:27

    AIHEESEEN

    TUOTA ON JO TINGATTU TARPEEKSI

    toisen säikeen juttuja

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 140)
1 2 3 … 8 9 10 … 12 13 14