Keskustelut Puukauppa Hankitakuitupuun ylitarjota Heh Heh!

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 140)
  • Hankitakuitupuun ylitarjota Heh Heh!

    HEI te kolmen Suurmetsäyhtiön johtajat metsänhoitajat ja asiantuntijat.Elkääpä  alkako jarruttamaan hankintapuun vastaan ottoa kesken Parhaan korjuukauden luulisi teille ne hanke kalikat mahtuvan ja vielä kohtuuhinnallakin,innovoikaa onhan teillä tietoo(Onko TAitoo?),painakaa vaik hakkurista lävitse ja lämmöksi . Ootte polleena uujen sellutehtaan juurel eik teille ees metsänhoito kuitu kelpaa TÄMÄKÖ suhteiden hoitoo puun tuottajaan. Hävetkää . Muutama venäjän juna pois ja siinähä se on tulee valtakunnan politiikkakin hoidettua samalla!Uskon asiaani saha soi innovimata huomennaki!

  • Apli

    Ennen Storan Varkauden tehdas oli erittäin merkittävä koivun ostaja keskisuomessa, sinne meni monen Mhy:n toimittamat koivukuitupuut, mutta kun se käännettiin havulle niin homma loppui, tukilla on niin vähän käyttöä ja sen huomaa sitten hinnassa ja katkonnassa. Väitän että suomeen ei tarvitsi tuoda yhtään kalikkaa koivua idästä parin vuoden päästä jos ei olisi halua, sen verran sitä kasvaa ”reservinä”. Mutta tuskimpa näin käy, idänpuulla on hyvä pitää hinta kurissa ja jopa laskussa kotimaassa, SataVuotiaassa kotimaassamme, sinänsä surullista.

    wanhajätkä

    Meillä täällä pohjoisessa myös Ruotsi ostaa puuta. Ja suomalaiset Ruotsista! Kaippa rekkakuskit nostaa kättä toisilleen Haaparannassa. Näitä kuvioita on tämmösen tupajussin mahdotonta käsittää. Kai se on sitä vapaata markkinaa

    Pete

    Visakallio, voitko paljastaa minkälaista hintaa sait ja paljonko puuta pitäisi kertyä? Hinnoiteltiinko tyvet erikseen ja onko toiveissa että niitä löytyy?

    Puuki

    Melko hyvä ”sijoitus” voi olla myös pienehköjen puiden kaataminen lannoitteeksi, vaikka metsä jääkin silloin melko ruman näköiseksi ja vaikeakulkuiseksi vähäksi aikaa.

    Puukuutio sisältää ravinteita muutaman kilon ja lisäksi maanparannustakin tulee hoidettua samalla. Luonnonlannoitus on siinä mielessä keinolannoitusta parempi vaihtoehto.

    A-lantalannoitus maksaisi n. 200 €/ha ja raivaus (mieluimmin omana työnä) nettona tilanteesta riippuen ~0 – 300 €/ha .  Menetetty kantoraha on melko pieni ; tyypillisesti n. 100-150/ha nettona (- korjuuvaurioiden vaikutus?).  Eli homman kokonaiskustannus olisi ehkä n. 50-100 €/ha ja lannoituksen tuotto on kasvulisäyksenä hyvä varsinkin samalla hoidetuksi tulleessa metsässä.

     

     

     

    Korpituvan Taneli

    Puuki ei ottanut huomioon vielä sitä että tuon ”puulannoituksen” jälkeen jää myös ajourille kasvava puusto. Sitten kun ne avataan toisessa harvennuksessa, niin niistä jo puuta tuleekin ja aika vähän enää kaatuu pelkän ajouran vuoksi, kun tulee jo muutenkin tilaa.

    Kyllä minäkin tuon ”puulannoituksen” periaatteessa hyvin ymmärrän ja isoilla pinta-aloilla se on hyvin varteenotettava vaihtoehto. Minulla itsellä vain on niin pienet ympyrät, että metsään ei jää kuin oksia, eikä aukolle edes kaikki nekään.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Jätkä

    Kuinka hirveästi te kasvatattekaan ajourilla puita? Me olemme tehneet satoja ensiharvennusleimikoita ihan oppikirjojen ja mallien mukaan. Havaintokohde on ollut aina sopiva, joskus on hyväksytty vasta toinen / kolmas vaihtoehto. Eli on pyritty normaaliin nuoreen metsään, jossa on taimikonhoitoakin tehty joskus.

    Kun pitäydytään neljän metrin ajourassa, niin typerinkään harventaja ei poista ajouran takia yhtä puuriviä enempää, senkin harvakseltaan.

    Harvennuksen jälkeen olemme mitannet jäävän puuston runkolukua monin eri ympyräkoealoin. Mielenkiintoista on, että kun seisoen ajouran keskellä ja siitä 399 sentin säteellä mitaten ottaa runkoluvun, niin sekin on tasan tavoitteen mukainen.

    Onko kyseessä optinen harha, vai luulo?

    Kyse on ainakin minun kohdallani siitä, että valikoin aina ajouran reunapuut, en ajouralta otettavia puita. Siinä on vissi ero.

     

    Tolopainen

    Nyt jätkä hiukan muuttaa totuutta. Jos ajouraväli on neljä metriä ja teet siitä ympyräkoealan siitä takuulla tulee alhaisempi keskitiheys, koska muualla puuväil on n.3- 3,5 m. Ei tuo tietenkään paljon heitä, mutta 20% kuitenkin, tai sitten tavoittesi on alle tavnomaisen ensiharvennustiheyden. Motomiehet hakkaa tietenkin lähempää ajouraa enenmmän puuta kuin kauempaa ja taatusti tekevät virheitä myös laadussa eli vääriä puita lähtee kauempaa pois. Miten tuo valinta voisi onnistua 100% pimeassä metsässä, kun hakkuu tehdään keinovalossa, eikä valintaan ole monta sekunttia aikaa.

    Puuki

    ”Puuki ei ottanut huomioon vielä sitä että tuon ”puulannoituksen” jälkeen jää myös ajourille kasvava puusto”.

    Se  jäi pois, ellei korjuuta sitten tehtäisi ilman leveitä ajouria. Jos siis tehdään 4 -4,5 m:n normiurat , niin keskimäärin eh:lla kasvutappio on 8 %:n luokkaa. Puuthan ei kasva monestikkaan sopivasti riveissä eikä motokuskit muutenkaan ehdi valkkaamaan aina kasvatuksen kannalta sopivimpia, reunapuusto jää helposti liian harvaksi ja ajourapainumiakin voi syntyä.

    Plussallehan se menee reilusti useimmissa ko. tapauksissa vaikka pienet ensiharvennustulot jäisikin saamatta.

    Jätkä

    Laskeppa Tolopainen ”Ite”. Ympyräkoeala, jonka säde on 399 senttiä, on keskelle ajouraa sijoitettuna. Ajouran molemmat reunat tulevat kehän sisään 7,5 metrin matkalta. Kun uranreunapuut ovat 2 – 2,5 metrin välein, niitä tulee koealalle kuusi kappaletta.

    Montako puuta pitää tulla vielä kauempaa uralta? Mikä on koealan pinta-ala?

    savo’ttamies

    Jätkä ei ole satunut aikoinaan mittaamaan p-alaa tuollaiselle työmaalle.

    https://www.lukusali.fi/reader/78117d20-e5ca-11e5-9233-00155d64030a

    Joillain mittauskohdilla 4m kepillä ei yltäis yhteenkään jäävään puuhun.

    (Toivottavasti sivu aukeaa tuosta linkistä, jutun otsikko ”Ennakkoluulot romuttamoon”)

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 140)