Keskustelut Puukauppa Hankitakuitupuun ylitarjota Heh Heh!

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 140)
  • Hankitakuitupuun ylitarjota Heh Heh!

    HEI te kolmen Suurmetsäyhtiön johtajat metsänhoitajat ja asiantuntijat.Elkääpä  alkako jarruttamaan hankintapuun vastaan ottoa kesken Parhaan korjuukauden luulisi teille ne hanke kalikat mahtuvan ja vielä kohtuuhinnallakin,innovoikaa onhan teillä tietoo(Onko TAitoo?),painakaa vaik hakkurista lävitse ja lämmöksi . Ootte polleena uujen sellutehtaan juurel eik teille ees metsänhoito kuitu kelpaa TÄMÄKÖ suhteiden hoitoo puun tuottajaan. Hävetkää . Muutama venäjän juna pois ja siinähä se on tulee valtakunnan politiikkakin hoidettua samalla!Uskon asiaani saha soi innovimata huomennaki!

  • pihkatappi

    Rehellisesti sanottuna, alle 10 motin eriä ei pitäisi ostaa ja suurin osa kaupoista pitäisi olla semmoisia, että laanista ajettaisiin useita kuormia. Mutta kun tilakoot ovat pieniä, harvennuskuvioita ei välttämättä ole kerralla paljoa ja 125 motin verovapaa hankintatyön osuuskin vaikuttaa kauppojen kokoon. Kun Kaskisten satamaan tulee jokilaiva Venäjältä, puuta saa ajella rekoilla kilometrin matkaa ”laanista” pari päivää. Juna kuljetukset sisämaasta ovat jo varmasti useista eri laaneiista kuljetettua ja jopa eri lastauspaikoilta vaunuun nostettuja nökkösiä, eli puiden haaliminen radan varteen ja sieltä vaunuihin vaatii rukkasjälkiä melkoisesti. Olikohan niin, että Husumiin suurin osa kuitupuusta tuodaan Skandinavian ulkopuolelta ja syyksi kerrottiin liian pieni tilakoko Ruotsissa, eli ei tämä ihan Suomi-ilmiö ole.

    Jätkä

    Koivun maata parantava vaikutus jää usein huomiotta. Nopeasti kasvaessaan koivun juuristo ”möyhentää” maata aika syvältäkin. Kun puu kuolee tai poistetaan, sen kanto lahoaa maahan ja humus lisääntyy.

    Lehtikerrokset maan pinnalla joka vuosi parantavat sen pieneliöiden määrää ja toimintamahdollisuutta. Lehtipuusekoitus tai jopa puhdas lehtipuusukupolvi perusparantavat vuorollaan varsinkin kuusikon ”pilaamaa kasvupohjaa.

    Hullun hommaa on hakata maahan kuitupuukokoista koivua, mutta niin on myös hullun hommaa tuoda kalliimmalla koivua ulkoa, perusteena se, että muka kotimaassa ei koivua ole.

    Korpituvan Taneli

    Pienenpien hankintaerien ostohan olisi kai jo loppunut. Avuksi on kuitenkin tullut kuormainvaakamittaus kaukokuljetuksen yhteydessä.

    järjestelmässä on vielä yksi saneerattava osio. Ostomies ajaa autolla pinolle ja pistää lapun pinoon, sen jälkeen hän merkkaa paikan kuljetusautoille näkyvään paikkatietojärjestelmään. Tuo pinolla käynti on vähän liikaa kun hän hoitaa kuitenkin sellaista piiriä, jossa 5 vuotta sitten työskenteli vielä 5…6 ostajaa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    A.Jalkanen

    Planterin linkittämä juttu ravinnekierrosta on oikein hyvä: kannattaa lukea!

    Siitä selviää mm. se että lahopuulla on metsässä merkitystä – paitsi ötököiden asuinsijana – myös maan kasvukunnon ylläpitäjänä.

    Jätkä

    Kukapa sen lapun siihen hankintapinoon laittaisi?

    Kylläpä se ostomies ajelee omalla alueellaan lähes päivittäin – ei tietenkään saman pinon ohi jatkuvasti.

    Kun kuljetuspuoli on jo saanut Logistiikkansa melko hyvään kuosiin, niin ei kai se voi pelkkien lappujen kiinnittämisestä olla kiinni. Konemiehethän lyövät laput pinoihin, kun saavat ne valmiiksi, voisihan hankintamieskin naulata lapun pinon kylkeen ja ilmoittaa ostajalle, että siellä on!

    Korpituvan Taneli

    Pihkatappi:

    ”Rehellisesti sanottuna, alle 10 motin eriä ei pitäisi ostaa ja suurin osa kaupoista pitäisi olla semmoisia, että laanista ajettaisiin useita kuormia.”

    MG:n rajahan on 10 kiintoa per tavaralaji. Jos jossain pienempiä eriä kuljetellaan, niin silloin on kyse muuten suuresta kaupasta, jonka kylkiäisenä ne menevät.

    Tuo kuormainvaakamittaus mahdollistaa sen että kuormassa ei tarvitse isäntien puita enää erotella. Ilman sitä nuo minimirajat olisivat varmaan jo 50 kiinnon luokkaa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Pete

    Puuki ja Taneli, kannattaa lukea Planterin lähettämä linkki.

    Kun sen lukee, niin saattaa myös ymmärtää, että maahankaadetussa runkopuussa on typpeä vain 10-20kg/ha. Se määrä ei lisäkasvuna näy. Lisäksi orgaaninen kokonaistyppi on melko heikosti hyödynnettävissä. Muutenhan mt-metsämaiden 1500- 2000kg/ha kokonaistyppi tarkoittaisi sitä, että typen niukkuus ei olisi kasvua rajoittava minimitekijä.

    Rane2

    Rane on käynyt kaupunkireissulla toimistolla ja ostomies antaa pinolaput mukaan ja merkkaa pinojen paikat järjestelmään.Hankintakaupan takia ei ostomiehen tarvitse nostaa takapuoltaan tuolista.

    Tolopainen

    Metsäverkossa lienee jo sovellus, jossa varastopaikan myyjä merkkaa sähköisesti eli laputus on kohta sähköistä. Paikkatieto menee järjestelmään suoraan puuerän myyjältä.

    pihkatappi

    Ei niitä lappuja tarvita, kun pinojen sijainti on selvä eikä näköetäisyydellä ole naapurin hakkuita. Ostomies merkkaa pinonpaikan myyjän soittaman puhelun aikana karttasovellukseen ja ilmoittaa järjestelmässä samalla, että tuossa osoitteessa on kolme mottia koivukuitua ajettavissa. Ajojen suunnittelu osasto laskettaa valmiit pinot ja autot ja muodostaa kullekin autolle oman reitin, aina ei tietystikään omat pinot satu reitille, mutta kyllä ne pitkässä juoksussa sieltä lähtee. Rekkakuski hakee varastopaikalta puita ja jos pinon pohjaa jää, merkkaa järjestelmään, paljonko motteja ko. puutavaralajia jäi. GPS-paikannus ja ostomiehen paikkatuntemus tutun myyjän palstojen osalta ovat hyvällä tasolla ja rukkasjälkiä säästyy.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 140)