Keskustelut Puukauppa Hankitakuitupuun ylitarjota Heh Heh!

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 140)
  • Hankitakuitupuun ylitarjota Heh Heh!

    HEI te kolmen Suurmetsäyhtiön johtajat metsänhoitajat ja asiantuntijat.Elkääpä  alkako jarruttamaan hankintapuun vastaan ottoa kesken Parhaan korjuukauden luulisi teille ne hanke kalikat mahtuvan ja vielä kohtuuhinnallakin,innovoikaa onhan teillä tietoo(Onko TAitoo?),painakaa vaik hakkurista lävitse ja lämmöksi . Ootte polleena uujen sellutehtaan juurel eik teille ees metsänhoito kuitu kelpaa TÄMÄKÖ suhteiden hoitoo puun tuottajaan. Hävetkää . Muutama venäjän juna pois ja siinähä se on tulee valtakunnan politiikkakin hoidettua samalla!Uskon asiaani saha soi innovimata huomennaki!

  • rööri roope

    Ei tarvii ihmetellä jos kököset ee mee kaupaksi.Perähikiältä kun tuollasen kasan noutaa tulee kuidulle hintaa.Halvempi jättää laaniin kun käydä hakemassa kuormaan.Tuollaset 3 motin kököset menee nuotiopuina.

    Pete

    Puuki ja Taneli, rankojen maahankaadon lannoitushyöty on olematon. Siinä ei montaa kiloa typpeä hehtaarille tule. On itsensä pettämistä kuvitella, että reipaskaan risunkaato toisi kuviolle yhtään lisää ravinteita. Kasvamaan jätettyjen puiden kilpailu ravinteista toki vähenee niinkuin aina harvennettaessa, mutta se on täysin eri juttu kuin lannoittaminen (=ravinteiden lisääminen). Maahankaato voi olla järkevää muuten, mutta ”säästettyjen lannoitekulujen” tuominen laskelmaa on humpuukia.

    Korpituvan Taneli

    Merkillistä. Ettei puussa ole ravinteita? Mistähän niitä sitten puun tuhkaan tulee?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Puuki

    Männyissä on ravinteita n. 1,5 kg/ m³ ja kuusessa n. 3 kg/ m³ . Koivujen ravinteiden määrä on jossain noiden arvojen välillä ; lähempänä kuusia jos kasvupaikka on rehevällä maalla. Ravinteiden lisäksi lahoava puuaines  lisää pieneliöstön hajotustoimintaa jolloin ravinteiden käyttökelpoisuus paranee.

     

    suorittava porras

    Outo homma tuo ”ensiharvennuspuun” maahan kaataminen . Jos kaato-operaation tekisi 10-15 vuotta aikaisemmin , olisi lopputulos kaikin puolin parempi ja työkustannukset tuskin puolta ensiharvennusikäisen puuston kaatokustannuksista .

    —–

    Mitä tulee tuohon hankintapuun nihkeään vastaanottoon varsinkin koivun kohdalla , on otettava huomioon , että koivua kertyy pystykauppojen kylkiäisenä lähes aina enemmän , kun hakkuuselosteessa on mainittu . Koivun osuus pyrkii kasvamaan kymmeniä prosentteja leimikkoa kohden verrattuna arvioon.(esim. nyt hakkuun kohteena olevalla palstalla koivun määrä on reilusti 2-kertainen arvioon verrattuna) Ei siis ole ihme , jos kevään korvalla muutama pikkunökkönen hankintapuuta jää vaille ostajaa.

    Yhtiöiden ja korjuuyrittäjien välisten sopimusten edellyttämät korjuumäärät pyritään luonnollisesti saamaan täyteen , mikä myös vaikuttaa jossakin määrin hankintapuun kysyntään .

    Rane2

    Puun lahoaminen pikemminkin kuluttaa typpeä mutta kaadettu puu kai ottaa sen ilmasta.Muita ravinteita kyllä irtoaa kuten fosfori ja kalium.

    A.Jalkanen

    Lahottajasienet käyttävät kasvuunsa hajottamansa puuaineksen typpeä, mutta se palautuu nopeasti takaisin kiertoon, kun pieniläpimittainen harvennuspuu hajoaa muutamassa vuodessa. Sen sijaan päätehakkuun kantoihin typpeä voi sitoutua pitkäksi aikaa.

    Rane2

    Kerropas Anneli mikä on maahan kaadetun pieniläpimittaisen puun lannoitusvaikutus?

    Planter
    jees h-valta

    Suorittava porras kyllä nyt kaunistelee sitä tosiasiaa että isot tuovat ulkoa liikaa koivua maahan. Kyllä oma tuotanto pitää ostaa täysimääräisesti ensin ja vain puute korjata ulkomaan tuonnilla. Sitä ei nyt tapahdu vaan mennään tuonti edellä.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 140)