Keskustelut Puukauppa Hankintalisä

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 382)
  • Hankintalisä

    Merkitty: 

    Apuja tarvitaan.

    Hankintapuun hinnat eivät juurikaan houkuttele tukintekoon, jos ajatellaan puhdasta päätehakkuuta. Kuitenkin palstalla on tuotu esiin,  miten hankintatukillekin on saatu 10-13€/m3 lisähintaa. Tarkoittaisi omissa tarjouksissani tällöin jopa 80e/m3 hinnan rikkoitumista.

    Onko tämä hankintalisä saavutettavissa vain silloin, kun kyseessä on puuta ostavan yhtiön oma koneketju tekemässä ”hankintatyötä” – ja lasku tulee erikseen perässä- josta toki saa vähentää ALV? Vai onko joku saanut myös tukille tätä todellista hankintalisää? Ei siis millekään erikoistyville.

    Ensiharvennusleimikkoon unohtuneista siemenpuistahan tuota hankintalisän saa, mutta tällöinkin lopullinen hintataso jää kuitenkin päätehakkuuleimikon tukkien pystyhintojen tasolle. Eli todellista hankintalisää ei kuitenkaan tule.

    Miksi ei? Soitto kierroksella kukaan ostoihmisistä ei tuota osannut selittää. (Vain 1kpl ei ollut lainkaan kiinnostunut hankintapuista, 7kpl pyydettyjä tarjouksia).

     

  • Per Ä Reikäs

    Hanki vain lisää lautanippuja, mutta veli Venäjää polvillensa yritä Keskustella.

    mehtäukko

    ”Kun myyjälle jää ihan reippaat kuljetuskustannukset…” sehän tarkoittaisi taas sitä ”alveilla tienaamista”.

    Kyllä tuo jo trollista käy.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    10.000 m3 on niin mitätön määrä puuta, ettei sillä markkinoita heilautella. Mhy:n kautta jos myytäisiin kaikki puu, niin sillä olisi vaikutusta. Eikö näin tehdä ruotsissakin?

    Jovain Jovain

    Puukaupan ja korjuun markkinaosuus on, teollisuuden toimiala. 80-90 % ja metsänomistajien toimiala n. 10-20 %. Ja tarkoittaa, raha on siellä toimialassa, puukaupan ja korjuun markkinassa. Tilastot myös sen osoittavat, korjuun kustannukset ovat yli puolet puun hinnasta. Tuntuma on tällä hetkellä, että tämän suuntainen kehitys edelleen jatkuu ja voimistuu. Puulle maksukykyä jää entistä vähemmän. Mitä tämä muuta on kuin kilpailun puutetta ja takaa monopoliaseman puun ostajalle.

    Käytännössä puukauppa alkaa siitä, kun puunmyyjä laittaa nimen paperiin. Ostaja tekee metsänomistajan puilla mitä lystää. Näin karrikoiden, mutta niinhän se menee, että puunmyyjät maksavat teollisuudelle 80-90 % volyymista ja kotiuttavat vain 10-20 %.

    Ns. isännättömästä rahasta tässä on kysymys ja sen jakamisesta. Palstan huipputuottajat, kuten Timppa ja Visa saisivat vähän hillittä puheitaan. Ovat hyttysen paska kentässä, mutta hallitsevat. Sitä tässä olemme itse kukin, mutta kannattaako kuseksia omille ja toisten kintuille. Toki hyvät neuvot myös ovat aina tarpeen.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos metsänomistajat haluaisivat lisätä hankintapuun toimituksiaan, heidän tulisi olla kilpailukykyisiä yhtiöiden metsäosastoja ja mhy:n korjuupalvelua vastaan, eli korjata heitä halvemmalla. Käsittääkseni katteet ovat aika ohuet, jos puunkorjuussa toimivilta koneyrittäjiltä kysytään. En siis oikein näe, että tuolle tielle kannattaisi laajemmalti lähteä. Jos laskee niin kuin Lauri Vaara teki, että otetaan maatalouden puolelta valmiiksi maksettu maataloustrattori, niin sitten homma voi kannattaa niin kauan kuin isännän ja trattorin fysiikka kestää.

    Metsänomistajien kannattaa panostaa siihen että korjuukulut alenevat sitä kautta että heillä on tarjolla hyviä leimikoita. Puustamaksukyky ratkeaa kuitenkin metsäteollisuuden tuotteiden markkinaosuuksien kautta, eikä metsänomistajien tekemän puunkorjuun markkinaosuuksien kautta.

    Puuhastelija

    Niin 10000m3 on mitätön nippu markkinoiden kannalta, mutta jos tarjoaa hankintapuuta esim 200m3 verSus 10000m3 niin luulen, että ostaja antaa paremman hinnan isommalle määrälle. Yleisesti puumarkkinoita ajatellen tuolla ei ole mitään merkitystä.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei ollut mehtäukko tarkoitus myötäillä, vaan olla kohtelias. Maatalouden trattorin käyttötarve mielestäni osoittaa sen, että metsänomistajan oma korjuu ei pääsääntöisesti ole kannattavaa, jos se vaatii investointeja kunnon kalustoon joka on metsäyrityksen kirjanpidossa eikä maatalouden kirjanpidossa. Asiasta keskusteltiin paljon jo Laurin eläessä, alkaen 1990-luvun lopulla Ekometsätalouden Liiton Kaapelikäräjillä.

    Kyllähän tänä päivänäkin joukossamme on niitä, joilla on valmiina varusteeet ja jotka tekevät kannattavasti hankintaa, mutta mitään joukkoliikettä siitä ei tule. Siitä pitää huolen jo maaseudun harva asutus.

    Jovain Jovain

    AJ: Vaikea on kuvitella kilpailukykyä ellei puukaupan markkina ole tasapainossa. Metsänomistajien toimialaan sisältyy paljon muutakin, ei vaan korjuun taksa.  Ei kai nyt sentään metsänomistajat kilpaile Mhy:siä vastaan, omaa etujärjestöään vastaan. Eivätköhän ole samalla puolella toimittamassa puuta teollisuudelle.

    Edelleen raha on puukaupan ja korjuun markkinassa. Kannattaako enää tarjoilla tallintakusia ja vetää vanhoja rattorin raatoja markkinoille, vaan siirtyä pikkuhiljaa tähän päivään. Lauri Vaaran visio, markkinan keskittämisestä oli oikea.

    aegolius

    Tämä keskustelu on Jovainin ”tasapaino”-toistelun vuoksi todella outo. Jovain voisi edes hetkeksi pysähtyä miettimään miksi kahden kauppatavan tasapainolla olisi mitään vaikutusta hintaan. Hinta nousee, kun kilpailu lisääntyy ja kilpailu lisääntyy, kun kysyntä lisääntyy. Maksukykyä ostajilla olisi, mutta ei tarvetta maksaa enempää. Tässä viestienvaihdossa levy pyörii jälleen paikallaan. Se ei ole keskustelua.

    >Käytännössä puukauppa alkaa siitä, kun puunmyyjä laittaa nimen paperiin.

    Puukauppa päättyy, kun laitetaan nimi paperiin. Tämä vahvistaa käsitystäni Jovainin ”klusteriasenteesta”. On ehkä tullut laitettua nimeä paperiin ilman kunnollista harkintaa ja sopimista. Se ei ole palstalaisten syy. Jatkossa sitten toisin. Virheistä oppii. On fiksua yrittää välttää vanhojen virheiden toistamista. Hankintakaupassa Jovain saa ehkä paremman vaikutusvallan urakan tekijän suuntaan, koska on suoraan palvelun ostaja. Pystykaupassa asiat täytyy onnistua ennakoimaan ja sisällyttää sopimukseen. Sen jälkeen toteutus on ostajan käsissä.

    mehtäukko

    Jovainille jo muuta ajateltavaa: myhistys ei ole mo etujärjestö.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 382)