Keskustelut Puukauppa hankintakauppa

Esillä 10 vastausta, 421 - 430 (kaikkiaan 453)
  • hankintakauppa

    Millä selittyy, että kuusitukista maksetaan hankintana vähämmän kuin pystykauppapäätehakkuulla? Joo, toki on puuyhtiöille logistisesti helpompaa pitää korjuuketju omissa näpeissä, mutta ei sen nyt pitäisi noin rajuna hintavaikutuksena näkyä. Kuulostaisi kilpailuoikeuden näkökulmasta kestämättömältä.

  • Jovain

    Tolopainen: Valtaosa ensiharvennuksista tehdään hyvin, olivatpa moottorisahalla tai motolla tehtyjä, mutta sitten on niitä pilalle hakattuja myös. En tarkoita niillä hoidon puutteessa olevia, vaan hyvin hoidettuja, joita niitäkin hakataan pilalle jostain syystä. Voi olla ahneus tmv, ei ainakaan ammattitaidosta voi olla kysymys.

    Tolopainen

    Ja mikä on realistinen vaihtoehto, se ei ole manu hakkuu, virheelliset puut voi käydä nauhoittamassa, jos harrastusta riittää yleensä ei riitä.

    Jätkä

    Ensiharvennuksessa ei kai kukaan muu kuin RR keskity yläharvennukseen? Laatuharvennusta taimikonperkauksesta eteenpäin, niin on mahdollista joskus myydä tukkipuitakin.

    Liiallisessa tiheydessä kasvatetusta puustosta olisi tuossa kauppareissulla helppo vaikka ottaa kuva auton ikkunasta. Runkoluku n. 1200 r/ha. – KL 4, – ikää sata vuotta, – tuskin on kuitenkaan montaa kiinnon puuta. Jos kaikki kuuset kaataisi pois, jäisi mäntyjä vielä hieman tiukkaan, vaikka niitä on n. puolet runkoluvusta.

    Timppa

    Pitää tietysti ymmärtää, miksi yläharvennusta kannatta tehdä. Sillä pyritään lisäämään tukin saantoa ja saannon aikaistamista (korko).

    Yläharvennuksen ylistäjien lähtökohta lienee se olettamus, että kaikilla puilla on samat kasvugeenit.  Todellisuudessan näin ei ole.  Jatkuvilla yläharvennuksilla jätetään jäljelle heikoimmin kasvavat puut.  Sellaiseen metsänhävitykseen ei kannata ryhtyä.

    Jätkä

    Timppa. Yläharvennus tehdään vain kerran puusukupolven aikana. Ylähavennettuun metsään ei tehdä siemenpuuhakkuuta, eikä luontaista uudistumista, koska sieltä on hakattu parhaat puut pois.

    Metsuri motokuski

    Mitenkä se yläharvennus voi olla kannattavaa jos metsän parhaista puista saa harvennustaksan mukaisen korvauksen. Kun metsään tehdään yksi yläharvennus ja jäljelle jääneet hakataan sitten jonkun vuoden päästä aukkotaksalla niin jääneillä puilla erotusta ei saa mitenkään kiinni. Kun jäljelle jääneet eivät kuitenkaan saa sellaista kasvupyrähdystä kuten voisi olettaa. Niin kuin timppa edellä kertoi.

    Ymmärrän hyvin nuo yläharvennukset tilojen pihametsissä jotka halutaan säilytettävän metsäisinä.

    Jätkä

    Näyttää koulutuksen tarve olevan huutava, mutta se pitäisi aloittaa muistin tyhjentämisellä…

    pihkatappi

    Kyllä siinä noin käy, kuten metsuri motokuski kirjoitti. Pitäisi saada parempi hinta harvennus tukista, että kannattaisi.

    Tolopainen

    Eli harvennuksia ei kannata tehdä ollenkaan, kun päätehakkuussa saa paremman hinnan. Tuon hinnaneron saa rahamarkkinoilta kolmessa vuodessa metsäntuottoa parempana korkona. Tukit kannattaa myydä heti, kun mahdollista, jos pyritään maksimi tuottoon.

    Visakallo

    Tolopainen: ”Eli harvennuksia ei kannata tehdä ollenkaan, kun päätehakkuussa saa paremman hinnan.”

    Oikein ajoitetut ja tehdyt harvennukset ovat päätehakkuun tulonlisä. Oikein harvennettujen metsien päätehakkuussa mottimäärä on sama kuin harventamattomillakin, mutta tukkiprosentti 60 sijasta 90 + harvennustulot. Onko näin yksinkertaisen asian oivaltamisessa jollakin jotain epäselvää?

    Väärin tehdyt harvennukset kannattaa tietenkin jättää tekemättä.

Esillä 10 vastausta, 421 - 430 (kaikkiaan 453)