Keskustelut Puukauppa hankintakauppa

Esillä 10 vastausta, 411 - 420 (kaikkiaan 453)
  • hankintakauppa

    Millä selittyy, että kuusitukista maksetaan hankintana vähämmän kuin pystykauppapäätehakkuulla? Joo, toki on puuyhtiöille logistisesti helpompaa pitää korjuuketju omissa näpeissä, mutta ei sen nyt pitäisi noin rajuna hintavaikutuksena näkyä. Kuulostaisi kilpailuoikeuden näkökulmasta kestämättömältä.

  • Reima Ranta

    Hyytiäinen ja Tahvonen laskivat METLA:ssa, olisiko ollut joskus 15-vuotta sitten, eri korkokannoilla ja erilaisista kasvupaikoista optimaaliset kasvatusmallit. Ne kertovat yläharvennuksen selkeästä taloudellisesta paremmuudesta, eikä niissä runkolukua nuorissa metsissä vedetty kovin alas.

    Ymmärrän toki, että Jätkälle ei tällaiset laskelmat kelpaa. Hänen oppinsa on nollakorkoajattelun ajoilta, eikä mitään uutta enää tajuntaan mahdu. Vanhoilla TAPION alaharvennuksen opeilla mennään ja sillä siisti.

    Jovain

    Jätkä puhuu metsänomistajien koulutuksesta, jopa kymmenen vuoden koulutusputkesta. Siihen on todellakin tarvetta, tarvetta on monestakin syystä, vastaamaan esim. puukaupan ja logistiikan haasteisiin. Tarvetta on myös metsähoidossa. Näkee usein tuhottuja ensiharvennus metsiä yhtiöiden hakkuun jäljiltä, varsinkin koivikoita. Pitäisi löytyä mo. valmiutta valvomaan edes omia metsiään ja onhan oma toiminen hakkuu, vaikka tappiollinenkin, arvokas kokemus tuhotun metsän rinnalla. Jostain syystä viranomaisten valvonta on vähäistä ja onko korjuu kilpailutettu niin tappiinsa, että on saatava kuutioita, että urakoitsija saa kulunsa maksettua.

    Visakallo

    Jovain: ”Näkee usein tuhottuja ensiharvennus metsiä, varsinkin koivikoita.”

    Aikaisemmin epäilin Jovainin kirjoittelevan täällä omiaan, nyt olen siitä varma!

    mehtäukko

    ”…on monestakin syystä, vastaamaan esim. puukaupan ja logistiikan haasteisiin.”

    Höpö höpö. Vastahan  Jovain kehui myhistyksen antia. Hehän neuvovat töppösteleviä tussaroijia. Korjuun kilpailun puutteesta on ollut kova älämölö ja nytkö sekin on kimmonnut tappiinsa?

    Lukemattomat ensinharvennusikäiset metsät on tuhottu laiminlyömällä edeltävät hoitotyöt. Hakkuun jälkeen sitten kyllä riittää haukottelijoita.

    Jovain

    Ei se yläharvennus oikein sovi vielä ensiharvennusmetsään, myöhemmässä kasvuvaiheessa kyllä. Näkee usein pilalle hakattuja ensiharvennus metsiä, runkolukua on riittävästi jopa liikaa, mutta on jatkettu säipäleillä.

    Visakallo

    – ja aina paranee!!

    Jätkä

    RR. Jätkä oli hyvinkin syvällisesti mukana yläharvennuksen koulutuskiertueella. Mutta siinä vaiheessa ei enää harsittu nuoria metsiä. Niitä vain laatuharvennettiin ja yläharvennuksella poistettiin etupäässä vain kahden tukin puita. Eli yläharvennus KL 3:n metsään.

    Yläharvennuksen jälkeen metsä jää täydelliseen tilaan puuston laadun ja tiheyden osalta. Missään tapauksessa ei vedetä harvaksi, eikä jätetä liian tiheäksi.

    Yläharvennus tehdään vain yhden kerran kiertoaikana – muuten se olisi harsintaa.

    Ymmärrän, että RR ei tajua tuota, mutta se vaatiikin asiaan paneutumista.

    mehtäukko

    On tainna Jovain saada revityksi Homeliten umpi tallissaan käyntiin…? Savua sinisenään.

    Tolopainen

    Kun motoa käyttää ensiharvennuksella kuski, joka on tehnyt hommaa parikymmentä vuotta.  Miten  joku tekee harvennuksen moottorisahalla paremmn, kun yhtään risua ei ole haittaamassa näkyvyyttä ja kesällä molemmat vuorot tehdään valoisana aikana. Kyllä se Jätkän kymmenen kiintoa päivässä sahaava metsuri on historian havinaa.

    Reima Ranta

    Moton ongelma on mm. siinä, että kopista näkee rungon vain yhdestä suunnasta. Jokaisen tukiksi kelpaamattoman rungon jättäminen kasvamaan ensiharvennuksessa on kallis juttu metsänomistajalle.

    Pitää tietysti ymmärtää, miksi yläharvennusta kannatta tehdä. Sillä pyritään lisäämään tukin saantoa ja saannon aikaistamista (korko).

Esillä 10 vastausta, 411 - 420 (kaikkiaan 453)