Keskustelut Puukauppa hankintakauppa

Esillä 10 vastausta, 361 - 370 (kaikkiaan 453)
  • hankintakauppa

    Millä selittyy, että kuusitukista maksetaan hankintana vähämmän kuin pystykauppapäätehakkuulla? Joo, toki on puuyhtiöille logistisesti helpompaa pitää korjuuketju omissa näpeissä, mutta ei sen nyt pitäisi noin rajuna hintavaikutuksena näkyä. Kuulostaisi kilpailuoikeuden näkökulmasta kestämättömältä.

  • Jovain

    Johan noilla eväillä mehtäukolla zetori kulkee, ei tarvitse metsäkonetta vastuksiksi tai kaipailla huru-ukkoja, niitä näyttää löytyvän ihan omasta takaa.

    Perinteisessä pystykaupassa saamatta jäävä korjuun lasku on edelleen merkittävä vähennys metsänomistajan verotuksessa. On vähennyskelpoinen suoraan verotettavasta tulosta. Sen tuoton voi jokainen laskea verotuksestaan. Ja korjuun alvi tuottaa suoraan euroja puualveista eli pienentää puualvien maksuosuutta.

    Teollisuuden omankin ilmoituksen mukaan korjuun kustannukset ovat yli puolet puun hinnasta. Miten on mahdollista tämän mittaluokan asiassa, myös korjuun monopoli huomioon ottaen, että asiaa vähätellään, pidetään merkityksettömänä tai vähennysoikeus kiistetään kokonaan, teollisuus maksaa ja jopa tarjoillaan loppukäyttäjän maksettavaksi.

    Kysymys on valtavasta tulonsiirrosta pystykaupan hyväksi. Tällaisella ”ilmaispalvelulla” pystykauppa on saatu houkuttelevaksi. Tarjoillaan ”ilmaista korjuuta”, jota hyvinkin voidaan pitää etuuden hintana. Ja onhan se vähennyksenä metsänomistajalta pois.

    Ja mitä tarkoittaa hankintakaupassa, voi olla korjuun hinta siihenkin suuntaan, alempina puun hintoina ja heikompina etuuksina ja vielä jää korjuun kustannukset metsänomistajan maksettavaksi.

     

     

    mehtäukko

    Ei ole Zetoreita eikä tule. Valmetit ja Komatsut.

    Suosittelen Jovaininille ilmoittautua klusterin konttorille maanantai- aamun koitteessa ja pyytää audienssia. Neuvottele vuoriveuvosten kanssa loppuun tuo päännousema. Jos taidot riittää ja klusteri oivaltaa ”idean”, edessä on valoisa tulevaisuus…

    Tolopainen

    Jovain kannattais aloittaa kirjanpidon perusteista, kun ei tajua edes alv:tä, ei sillä ole mitään merkitystä vähennätkö alv:n puunmyyntitulojen alv:stä vai et, koska laskun alv on omia rahojasi, jotka vain saat takaisin. Verottaja ei anna sinulle mitään, olet mennyt verottajan huijaukseen. Alv on neutraalivero se ei koskaan anna mitään lisätuloa.

    sitolkka

    Se on hyvvää hommoo metässä konetyö. Siinä velatkin muuttuu saataviksi. Täytyykö se alkaa lakki kourassa toivoo metsätöissä valtran vaihteiston laukeamista. Jos sitä sais vähennyksiä ja siten hirmuset lisätulot.

    Tolopainen

    Kyllä Jovainille laskuja löyttyy, että voi alkaa tienata niillä. Minäkin voin  lähettää maksettavaksi ja vähennykset saa pitää, olen niin höyli.

    A.Jalkanen

    Spekuloidaanpa vähän. Viikolla 30 olivat ensiharvennuksen hankintalisät Metsälehden seurannan mukaan verrattuna pystyhintaan seuraavat: mänty 17,63 / kuusi 20,59 / koivu 20,33 euroa motille. Hankintahakkaajan ei kannata hakata tukkia, eli päätehakkuun kantohintoja kuidulle ei voida soveltaa. Kasvatushakkuussa hankintalisä jää myös pienemmäksi, koska siinä yleensä tulee myös tukkia jonka joutuu siis hakkaamaan ilmaiseksi.

    Pystykauppa mänty 100 mottia. Tulo on 14,07 e/m3 x 100 m3 = 1407 euroa plus alv 24 prosenttia 337,7 euroa. Oletetaan erilaisia kulujen ja poistojen verovähennyksiä kertyvän 15 prosenttia (211,05), jolloin verotettavaksi pääomatuloksi jää 1407 – 211,05 = 1195,95 ja pääomatulovero on 0,30 x 1195,95 = 358,8. Tuloksi jää tässä 837,15 euroa eli 8,40 e/m3. Vähennettävät alvit (kuluihin sisältyvät) 50,65. Valtiolle menee alveja 337,7 – 50,65 = 287,05 eli saatiin takaisin se mitä maksettuihin kuluihin sisältyi, loput meni valtiolle.

    Hankintakauppa mänty 100 mottia. Tulo on 31,70 e/m3 x 100 m3 = 3170 euroa plus alv 760,80 euroa. Hankintahakkaajalla on enemmän kuluja ja poistoja, oletetaan että 30 prosenttia (?) = 951 euroa. Tuloksi jää 2219 euroa. Vähennetään lisäksi hankintatulojen verovähennys verottajan taulukon mukaan 15,01 euroa/m3 = 1501 euroa, jolloin pääomatuloksi jää 718 euroa, josta vero 30 % (215,4), jää 502,6 euroa. Hankintahakkaaja sai käteen 3170 – kulut 951  – verot 215,4 = 2003,60 / 100 m3 = 20 euroa/m3. Alvit tuloista 760,80 – kuluista (joista kolmasosa alvittomia poistoja) 152,16 = 608,64 euroa valtiolle.

    Summa summarum: alv on neutraali kauppatavan suhteen, eli se ei vaikuta lopputulokseen. Hankintahakkaajalle jäi työpalkkaa siis erotus hankintahinta 20 – pystyhinta 8 = 12 euroa/m3. Onko paljon vai vähän? Kyllä siinä saa pistää runkoja nurin ihan työkseen. Puuntuottaja kertoo blogissaan, että hänellä tunnissa tulee pinoon tavaraa 1,5 kuutiota, jolloin työpalkka olisi 18 euron luokkaa tunnissa. Puuntuottaja arvelee 1 motin olevan harrastelijahakkaajalle sopiva tavoite ja kulut olivat tuosta vielä vähentämättä, työpalkkaa jää näin ollen vähemmän.

    Tulokseen vaikuttaa eniten kulurakenne, eli miten halvalla pystyy tekemään korjuun. Tähän vaikuttaa oman työn ja koneiden määrä ja laatu sekä leimikon ominaisuudet. Oliko miten realistinen oletukseni hankintahakkaajan kulurakenteesta verrattuna pystymyyjän kulurakenteeseen: oletin että kuluja ja poistoja oli kaksinkertainen määrä? Tämä on lopputuloksen kannalta olennainen seikka! Mikäli hankintahakkaaja teettää sekä hakkuun että lähikuljetuksen ulkopuolisilla, käteen jää vähemmän eikä homma ehkä enää kannata, mutta pelkän lähikuljetuksen voisi teettää ja tehdä itse vain hakkuutyön.

    https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/metsa/puun_myynti/hankintatyo/

     

     

     

    Jätkä

    Joovaan:”Yhtiö maksaa korjuun urakoitsijalle ja vähentää omasta kirjanpidostaan. Näinhän sinä muistaakseni kerroit, vaikka kysymys on metsänomistajan tilaamasta palvelusta ja metsänomistajalta perityistä kustannuserästä.”

    -Vaan kun se ei ole niin. Pystyyn myynyt metsänomistaja ei ole tilannut mitään, eikä häneltä tällöin peritä mitään.

    Kyse on aivan samasta asiasta, kuin metsämarjojen kaupassa olisi. Jos maanomistaja möisi metsämarjoja ”pystyyn”, ostajia olisi vain hyvin harvassa. Kuitenkaan metsänomistajalta, jonka metsistä marjat joku kerää, ei peritä senttiäkään korjuukustannuksia, vaikka niitä toki syntyy.

    Puun ostaja (Klusteri) on samassa asemassa kuin marjojen ostajafirma. Se maksaa tarvittavan määrän palkkaa marjojen poimijoille. Maanomistaja ei joudu tässäkään tapauksessa maksumieheksi.

    Metsän myyjälle ei kuulu v–unkarvan vertaa se, paljonko puiden korjuu kulloinkin maksaa ”Klusterille) Hän saa puista senhetkisen puiden hinnan ja se on siinä.

    Lopeta Joovaan tuo hullun höperöinti! Pian sinua tulee hakemaan valkotakkiset henkilöt poliisien kanssa ja järjestää sellaisen hoidon, että Alvit unohtuu…

    Jovain

    Jätkä: Korjuu on sidottu pystykauppaan kylkiäisenä, eli puunmyyjä on ostanut palvelun.

    Ja tästä vähennysoikeudesta. Pystykaupassa korjuun kustannukset ovat yhtiön puun hinnasta perimää rahaa. Yhtiö maksaa tällä rahalla urakoitsijalle korjuun kustannukset + alvin ja vähentää ne omassa kirjanpidossaan, vaikka vähennys kuuluu kustannusten maksajalle eli puun myyjälle. Samoin alvin suhteen: ”Metsäyhtiö maksaa ALV:n puunmyyjältä pidätetyllä rahalla ja vero palautetaan yhtiölle, vaikka ALV:n todellinen maksaja on puunmyyjä” LV.

    pihkatappi

    Tuo alvin maksu aiheuttaa järkevillekin ihmisille outoja horinoita, olen kuullut että pitää tehdä hankintoja jotta saa metsätalouden alvi laskua pienemmäksi, yksi brittilääkäri sanoisi varmaan että idiootti. Hankinnat oikeiden tarpeiden mukaan ja puunkorjuut kulloinkin resurssien ja kannattavimman tavan mukaan. Jos on metsävähennyspohjaa, siinä on verosuunnittelua riittävästi, kun käyttää sitä. Nyt on moto hakannut viikon 300 motin harvennusta, onneksi ei tarvi noita kustannuksia maksaa tuntikustannuksena laskulla, vaan joka motista tulee sovittu euromäärä.

    Tolopainen

    Lauri V ei ymmärrä alv verotusta, eikä myöskään hänen opetuslapsensa. Näin se menee näissä uskonasioissa, totuus pitää unohtaa, että voi uskoa omiin mielikuvitustarinoihin.

Esillä 10 vastausta, 361 - 370 (kaikkiaan 453)