Kuinkas moni vielä tekee hankintahakkuita moottorisahalla ja minkälaisia savotoita. Itse tulee aina noin 100 mottia talven aikana harvennuksia sahattua.
En toki tarkoita etteikö joka aaria kannata hoitaa kasvuun. Mietin vaan sitä puolimetriä leveämpää ajouraa. Tehokkuutta ja kustannustietoisuutta tässä haen. Hoitohakkuiden, ojituksen hoidon ja tuhkauksen kautta siihen on päästävä. En mene märkänä aikana nuille rämeille porkkaamaan vaan sillon hakkaan vaaramaisemissa. Meillähän on talvi ja routa täällä takuuvarmasti.
Vanhempi ojitushan on tehty .70 luvulla 40 metrin välein. Teko ja ajo onnistuu kunnon koneilla ojan päältä. Keskelle sarkaa ajoura johon tarvittaessa vedetään täydennysoja…..yhtään turhaa arpea ei metsään tule
Nyt vedetään myyntiliinat kiinni ja katsotaan, tuleeko ostajille puunostotarvetta, vaikka viiden vuoden päästä kiirettä ei ole. Metsään. fi näyttää tulevat hakkuut, syksyllä raivattiin kohteita, jotka tulee hakattavaksi 2020, ei tule versoja ja pitemmätkin kannot ehtii pehmetä.
Minkähän vuosisadan kataloogista on Ponssen leveyksiä tullutkaan katseltua, kun minä vilkaisin koko malliston esitteitä, oli siellä max – vakio 2830 mm.
On tietenkin jokaiselle alaa ymmärtävälle itsestään selvää, että kun teloja levitetään esim 300 mm, merkitsee se, että kone tarvitsee lisätilaa 600 mm, koska sattuneesta syystä teloja ei voi levittää sisäänpäin.
2700 millin levyisiä maataloustraktoreita ei ole metsässä alvariinsa vastaan ajellut. Lieneekö syy se, että niitä ei ole, vai se, että sellaista ei kannata metsään rahdata – veikkaan jälkimmäistä, mutta jätetään varaus Lauri Vaarin kökkötraktorille.
Käytännössä vaan on käynyt niin, että ketkä ovat maataloustraktorinsa metsälle uhranneet, ovat säännönmukaisesti kaventaneet raideväliä, eivät suinkaan levittäneet.
En toki tarkoita etteikö joka aaria kannata hoitaa kasvuun. Mietin vaan sitä puolimetriä leveämpää ajouraa. Tehokkuutta ja kustannustietoisuutta tässä haen. Hoitohakkuiden, ojituksen hoidon ja tuhkauksen kautta siihen on päästävä. En mene märkänä aikana nuille rämeille porkkaamaan vaan sillon hakkaan vaaramaisemissa. Meillähän on talvi ja routa täällä takuuvarmasti.
Vanhempi ojitushan on tehty .70 luvulla 40 metrin välein. Teko ja ajo onnistuu kunnon koneilla ojan päältä. Keskelle sarkaa ajoura johon tarvit
<div class=”comment__text”>
”En toki tarkoita etteikö joka aaria kannata hoitaa kasvuun. Mietin vaan sitä puolimetriä leveämpää ajouraa. Tehokkuutta ja kustannustietoisuutta tässä haen. Hoitohakkuiden, ojituksen hoidon ja tuhkauksen kautta siihen on päästävä. En mene märkänä aikana nuille rämeille porkkaamaan vaan sillon hakkaan vaaramaisemissa. Meillähän on talvi ja routa täällä takuuvarmasti.
Vanhempi ojitushan on tehty .70 luvulla 40 metrin välein. Teko ja ajo onnistuu kunnon koneilla ojan päältä. Keskelle sarkaa ajoura johon tarvittaessa vedetään täydennysoja…..yhtään turhaa arpea ei metsään tule
Ei onnistu sahalla ja trktorihimmelillä.
</div>
taessa vedetään täydennysoja…..yhtään turhaa arpea ei metsään tule
Ei onnistu sahalla ja trktorihimmelillä.”
</div>
Miksi ihmeessä avaat vanhan ojan päälle ajouran? Siinähän puusto kasvaa kaikkein parhaiten?
Miksei se onnistu sahalla ja Himmelillä?
<div class=”comment__text”>
Laitetaan tuo vanhemman maataloustraktorin leveys tänne, kun sellainen on, se on 2,05m. Menee aika pienestä väistä juontokouran kanssa, eikä maastoa vaurioita, jos puuta saa kymmenen kiintoa päivässä siirrettyä se riittää meikäläiselle. Viikossa tulee kuiten lähes 100 kiintoa ja saa viikkolepokorvauksen, kun tekee lauantain ja sunnuntain.
Ei se traktorin leveys siinä merkitse niin paljoa. kuormatilan leveydestä se pitäs ajatella. Väitän edelleen että tuo lokomon kärrykään ole puolta metriä enmpää edellistä Patu-Keslaa leveämpi. Lisäksi telistö teloilla ei kallistele läheskään niin paljon ku kevyehkö mettäkärry. Leimoja pariin kolmeen metriin ei karikat tee niinkään paljon.
Ojan päältä joo ja roudan ja lumen aikaan. Oja-aluehan on valmiiksi yli kaks metriä leveä aukko. Ojapenkat on kantavat pienelläkin roudalla. Kokemus on osottanut etteipä suoraan edestä tarvitse montakaan ainespuuta ottaa. vittikkoa jonku verran lakoaa, mitä sen väliä. Usein juuri ojan reunassa on paljon kasvuhäiröisiä tättäröitä. Ainakin täällä boorin puutosalueilla. Kasvavatkin rungot tahtoo olla lenkoja aina ojan reunassa…..ei tuu tukkipuuta ei. Enhän toki siihen ojan päälle pyri jos on kapea aukko ja paljon laadukasta ainespuuta.
Trktorin maasto-ominaisuudet ei vaan koskaan riitä keikkua ojien päällä….niin, sahaushan toki onnistuu. Silläpä suosittelenki moottorisahamiehelle mönkijän sijaan vanhaa ajokonetta. Olen tuon koko polun kulkenut traktorin siimakoneesta metsävarusteltuun traktoriin. myös kelkka ja mönkijä savotat on tuttuja. Jotain luulen oppineeni.
Ehän sitä ainoaa ja oikeaa tapaa kaavamaisesti ole olemassakaan. Aina täytyy säveltää. Metsänhoito ei ole geometriaa.
Metsänomistaja voi hankkia nykyisin, vaikka mitä korjuukalustoa, se vain ei ratkaise sitä ongelmaa, että yhtiöt eivät halua hankintapuuta. Eikä ole mitäänjärkeä lähteä tekemään päätehakkuita omalla kalustolla huonomalla hinnalla kuin saa pystykaupalla.
Eipä päätehakkuuta kannata omalla kalustolla tehdäkään. Pieniä kuvioita joskus kun sattuvat olemaan harvennushakkuiden keskellä. Tuskin edes kolmosen harvennuksiakaan kannattaa hankintana tehdä. Nehän kelpaa yhtiöillekkin kuhtuuhintaan.
Onko muuta vaihtoehtoa kuin oma kalusto jos pystyyn ei kukaan osta, Ei tässä voi odotella. Useampi sata hehtaaria ensharvennuksia huutaa hoitoa.
Hankintapuu menee kyllä kohtuuhintaan pitkillä sopimuksilla. En anna nuiden metsien riukuuntua. Olenhan niihin sijoittanut hikeä ja varoja hoitoon ja ojituksiin tähän mennessä.
Nyt härnätään kunnon kasvuun ja 15 vuoden päästä tehdään tiliä seuraavassa harvennuksessa.
Hankintana on tehtävä, jos jäävän puuston hyvää laatua todella tavoittelee ja laatuharvennusperiaatteella männikköä ensiharventaa. Ei siihen urakkametsuria voi päästää eikä motoakaan.
Maatalous-Fortsoni oli ilman ketjuja 180 senttiä leveä, mutta kai pitäisi olla vähintään ääliö, jos haluaa hakata ajouran tiheämmäksi kuin palstalla on puuväli.
Päätehakkuu omalla kalustollakin voi onnistua kannattavasti, jos käyttää MHY:tä välikätenä, eli tiedän, että isäntä myy leimikkonsa MHY:n kautta pystyyn ja hakkaa motolla ne työpalkkaa vastaan. Sitä en tiedä, mikä on ollut taksa, mutta koko ajan kone pyörii. Ajo tapahtuu naapurin toimesta.
En ole kuullut minkäänlaisesta ongelmasta hankintapuulla täälläpäin, paitsi tukkia eivät tavalliselta tollolta osta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään