Kuinkas moni vielä tekee hankintahakkuita moottorisahalla ja minkälaisia savotoita. Itse tulee aina noin 100 mottia talven aikana harvennuksia sahattua.
Ei alle 3 metrin nykymetsäkonetta olekkaan ja. Reilu 2.7m maataloustraktorilla kun ajaa moton/ajokoneen jäljelle niin suunnilleen yhden telan verran leveämpi on se metsäkoneen jälki ja metsäkoneen ajouran leveys keskimäärin puolitoista maataloustraktoria. Ja olkoot telat muotoiltu miten tahansa, mutta nykytalvena jos on 30cm lunta niin metsäkoneen telat alkavat heti syömään lunta pois ja kaivamaan juuria esille, jo 50 ajokerran jälkeen kokoojaura on kuin kaksi ojaa vierekkäin. Maataloustraktorilla ilman rautaa renkaissa tuo lumi tallautuu raiteelle ja kantavuus senkun paranee mitä enemmän uraa ajetaan.
Meikäkäisen metsät pitäisi olla nyt täysin pilalla, sillä niiden kaikki harvennukset on tehty jo 80-luvun alusta lähtien pelkästään motoilla, ja puut viety hirmuisilla ajokoneilla teiden varsiin. Anteeksi nyt vain hyvät herrat, mutta minua naurattaa teidän maataloustraktorinne ja koko ensiharvennusahdistuksenne.
Silloin kun saa kunnon havutuksen urille, tuossa ei tietysti ole mitään ongelma. Mutta kun poistetaan lähinnä koivuja ja jäljelle jää lähennä kuusia, niin luulisi vivaisempaankin kalloon uppoavan että ei voi onnistua ajokoneen kanssa ilman kunnon talven pohjia. Visakallo, kuten monet muutkin puhuvat aina omista metsistään, varmaan yli puolet ensiharvennuksia on sellaisia että havutuksia ei urille tule tarpeeksi kesäharvennukseen.
Siinä ne on mennyt aivan samalla tavalla koivikot, kuusikot, kuin kaikki muutkin metsät. Tiedoksi vain, että kyllä minullakin kasvaa aika monenlaisia metsiä eri maapohjilla. Kuiva kesäkeli on huomattavasti parempi korjuukeli kuin huono talvikeli.
On hankintahakkuuta ja hankintahakkuuta. Harrastepohjalta pikkupalstan harvennuksia pikkusavottoina. Ymmärrän sitäkin. Siinä tapauksessa tietysti kirvelee pikkusen leveämmät ajourat, painaumat ja muutama kolhiintunut puu. Tuolloinhan pslstasta haluaa jokaisen aarin tuottamaan täysillä. Hyvä näin.
Toisaalta on myös hankintahakkaajia jotka tekevät sitä ammatikseen ympäri vuoden isommilla aloilla. Silloin tehokkuus menee väkisin nyhväämisen edelle. Alueita käsitellään laitaluvulta, palstaan mahtuu niin kakkosen ku kolmosenkin kuvoita. Silloin keskikokoinen metsäkoneketju sopii mielestän parhaiten. Ajouraväli 20m, koneessa 10m puomi. Mulla on 1270 timberi teloilla varustettuna. Kone ei järkikäytöllä aiheuta aiheuta merkittäviä juuristovaurioita. Ajoura on puolimetriä leveämpi kuin maataloustraktorin ura. En käsitä miten pikkusen virvelin lyhyellä puomilla saadaan ajouria vähennettyä. Ei mulla ainakaan ole niin riskiä akkaa että kantas puut kouran ulottuville. 20 m uraväli on kaikessa muussakin niin toimiva. Lannoituksessa ym.
Ajokone ne juuristovauriot tekee. Mulla on Lokomo 919 teloilla. Kevyt mutta tarpeeksi tehokas. 10 metrin puomi siinäkin. Sopii myös pitkän puominsa ansiosta moottorisahamiehelle. Silläpä siinä onkin pitkä puomi ku on -80 luvulla kun tuo tehtiin kaikki puu hakattiin miestyönä. Oli hinnaltaan traktorimönkijää edullisempi. kulutus 7l tunti.
Hyvällä suunnittelulla ja ennakkotyöllä saa nuo vaurit urilla minimoitua. Olen katkonut kilometrin sarat poikittaisilla varsiteillä n. 300m pätkiin. Ojat on loivennettu ja urat samalla tasattu kaivinkoneella. Tältä varsitieltä mennään perse-eellä mettään ja keulaeellä kuorman kans takasin. ei tuu monta ajokertaa per ura. Tuhkanlevityskoneen säiliökin riittää tuon 300 metriä ja nopeasti pääsee varsitietä hakemaan uuden mällin. Nopeuttaa ja halventaa levityskustannuksia hemmetisti. Myös tuulenkaadot on nopeaa käydä poimimassa vaikka mönkiällä kun joka saralle pääsee vaivatta. Eikä oo rummut tukossa.
Kustantaahan tuo mutta kohtuullisesti. 2 km tasattua varsitietä, n. 50 ojan loivennusta, liittymien laajennukset ja 6 tuhkalanssia. 20 tuntia kaivinkonetyötä a 65 euroa. Palstan koko n. 100 ha
Mitäpä sitä metsäautotiellä tekkee jos siitä ei pääse kohtuudella metsään!
Meillä se ei oo niin aarinpäälle… traktorihimmeleitä ei minun metsään ennää tuu ku kerran pääsin niistä eroon
Saksalaisella WFW:llä näyttää metsäkoneissa olevan kumitelat jostain syystä. Suomessa ei ole tuollaisia näkynyt kuin mönkijöissä. Huomattavasti maastoa ja metsäautoteitä säästävämmät kuin täkäläiset teräksiset. Mistä nuo koneyrittäjät ovat saanet luvan ajella puita telakoneilla pitkin teitä ja purkaa kuormat tieltä roudattomana aikana. Tiet on niin koloilla laanien kohdalla, että hampaista lähtee paikat, kun ohi ajaa. Kun ei tarvitse mitään välittää mitään tähän on tultu.
Eihän nuo metsäautotiet ole mitään yleisiä teitä monestikkaan. Kyllä kai tiekunta itse päättää millä siellä voi ajella. Olen monessa teikunnassa osakkaana ja useilla emme tosiaan teloilla ajele sulan maan aikana. Omin kustannuksin tehdyillä metsä ja pengerteillähän saa ajella vaikka panssarilla.
Onhan niitä metsätiloja erikokoisia ja hakkaajia yhtämonta erilaista kuin tilaakin, mutta mitä huonompi on puun hinta sitä varmemmin tarkan nykyaikana euron mies tekee paremman tilin. Kannattaa ne muutamat huonotkin aarit laittaa kasvamaan 100 hehtaarin tilalla, toisinkuin korjata vain pottia siitä mistä saatavilla on. Järkevämmällä ajouralla ja hakkuuajankohdan hyvällä suunnittelulla voi helposti löytyä kate taimikonhoidon tai ojankaivuun kuluille.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään