Kuinkas moni vielä tekee hankintahakkuita moottorisahalla ja minkälaisia savotoita. Itse tulee aina noin 100 mottia talven aikana harvennuksia sahattua.
Kyllähän nykymenetelmin hoidetut metsät ovat tuleville sukupolville aivan huippukuntoisia, jos vertaa niitä vanhempien sukupolvien aikaansaamiin harsintaraiskioihin. Maailmantuskaa voi kokea monella tavalla, mutta suomalaisen metsänhoidon osalta se on nyt aivan turhaa.
Voi itku ja hammasten kiristys, jos minulla on hynin kasva nuori metsä ja sinnet tulee kone ramppaamaan ja tekee 6m leveät ajourat saan puist 10€ kiinto ja maksan kolme veroa jää 7€. Nyt pyörryttää, joku vielä laittaa rahojaan tällaiseen bisnekseen ja ostaa metsiä, Eikö mitenkään muuten saa v-käyrää nousemaan.
Tolopainen unohti tuossa laskelmassa Etelä- ja Keski-Suomessa ensiharvennuksen hakkuun edellytyksenä vaadittavan ennakkoraivauksen , jonka kustannus 300-500 euroa hehtaari metsänomistajalle.
Missäpäin suomea on niin huono puunhinta että saa 10€ ja maksaa 3€ vielä veroa? Paljonko sitä rahaa pitäisi metsästä tulla että olisi hyvä? Eihän se metsä kultakaivos ostajalleen ole, mutta sioituksena lainarahoillakin parempi kuin vanhennuttaa rahoja pankkitilillä huonoilla koroilla ja kurssin vaihteluina. Vaikka velkarahalla ostaa ja hakkaa samantien sileäksi, kannattaa se silti seuraavaa sukupolvea ajatellen. Olen kerännyt käpyjä ja kylvänyt siemeniä rämeeseen jossa ei aiemmin ollut ainuttakaan kasvavaa puuta, saanut jokusen taimen kasvamaankin, ei ne itselleni tuota, mutta jälkipolvi korjaa jo satoa. Isäukko kertoi aikoinaan keränneensä yhden palstan suurimmista puista heinäseipäitä, isompaa ei ollut, nyt parin ojituksen ja lannoituksen, harvennuksen jälkeen palstalla alkaa olemaan tukkikokoista männikköä lähes jokainen runko. Ehkä jo 30 vuoden päästä sekin 20 hehtaarin rämeikkö saa pankin vapisemaan tilipäivänä.
Minkä merkkisillä koneilla olikaan leveys telan reunasta telan reunaan 3, 5 metriä?
Käsitykseni mukaan kaikki metsäkoneet ovat alle kolmen metrin levyisä levennetylläkin teloilla. Yleensä harvennuskoneet ovat pienempiä ja kapeampia kuin avohakkuuseen tarkoitetut koneet.
Esim. ProSilvan telamalli on kaareva, joten se ei paina reunalla niin lujaa kuin keskellä telaa, joten juuristoon kohdistuu erilainen kuorma kuin joskus viime vuosituhannella, jota muistelette kun ette muusta tiedä.
Metsänhoito ja -kasvatus on monelle yhä enemmän hyvä harrastus kuin hyvä tulonlähde.
N. 10 € /kuutio ja allekin pystyhinta on tavallinen ensiharvennuksilla.
Hinta on sen verran pieni nykyaikana, että ei kestä vertailua juuri mihinkään kun kasvatus kuitenkin vaatii kymmeneniä vuosia. Voi olla tietysti että joskus tulee jopa hinnan nousuakin pitkään jatkuneen laskevan h-käyrän sijasta. Onhan sitä tapahtunut joskus ennenkin ;keskimäärin 17 vuoden välein alkaen koreansuhdanteesta -50 luvulla.
Muualta saa paremman tuoton rahalle, jos sitä sattuu ylimääräistä olemaan sijoituksia varten. Mutta metsänhoitoa pitäisi sitäkin arvostaa varsinkin ostopuolen sen verran, että ei hyytyisi kokonaan kannattamattomuuden takia.
Puulle on tulollaan monenlaista uutta käyttöä ja pieni osa sen arvonnoususta pitää riittää alkutuotannollekin, jotta pyörät pyörisi jatkossakin vaikka ei olekaan juuri enää muotia ajatella tuloksia kuin neljännesvuosittain.
UPM:n lehdykäisessä vasta kehuttiin kuinka viim. 1/4 -Q:lla voitto oli kohonnut peräti 31 %. Hyvä tietysti että homma kannattaa, mutta se muu mainostettu vastuullisuus ja puunmyyjien kuuntelu herkällä korvalla yms. vaikuttaa enempi vain pelkältä myyntipuheelta .
Se nyt vain on niin, että huonoimman tilin saa teollisuudelle kuitupuuta kasvattava ja turhia joulukuusia myyvä tekee parasta tulosta. Klapikauppiaskin on ravintoketjussa aika korkealla, kasvattamalla hieskoivua pääsee paljon parempiin tuottoihin kuin havupuulla. Yhteiskuntaa eniten puuntuotannolla hyödyttävä, kaikki palvelut teettävä ei pääomalle paljon mitään tuottoa saa. Näinhän se menee muuallakin, peliteollisuus tekee parasta tulosta ja perusteollisuus pysyy hengissä. Turhuuden markkinoilla tehdään eniten rahaa nyky-yhteiskunnassa, tosin ei se paljon luonnonvarojakaan kuluta, että yeshomma.
OMT-pohjalla puusto kasvaa nopeasti tukkipuu vaiheeseen ja siksi kannattaa kasvattaa pelkästään tukkipuuta, joko yhdellä reilulla tukkipuuharvennuksella tai kasvattamalla koko istutettu puusto (1200 kpl) päätehakkuuseen (alle 50 v). MT-pohjalla tukkipuuksi kasvaminen kestää niin kauan että kuitupuuharvennus kannattaa hyödyntää, harvennettavaa pitää olla runsaasti että saadaan korjuuvauriot minimoitua ja kannattavuutta hakkuulle. Ei ole omia alkuperäisajatuksia, varmaan Metlan mietintöjä eri kasvatusmlleista teoria tasolla.
Klapikauppias ei tietenkään tee hieskoivun kasvatuksella sen kummempaa tulosta kuin tavallinenkaan metsänomistaja.Kuidun hinta on molemmilla sama.Kuinka hyvän tuloksen saa kuitupuun kanto tai tienvarsihinnan lisäksi riippuu sitten miten edullisesti ja vähätöisesti saa klapien valmistus ja myyntiketjun järjestettyä.Ja tietysti myös siitä millä hinnalla luopuu niistä polttopuistaan.
Polttopuussa ei siis saa yhtään parempaa hintaa puista vaan korvauksen jalostamiseen käytetystä työpanoksesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään