Kuinkas moni vielä tekee hankintahakkuita moottorisahalla ja minkälaisia savotoita. Itse tulee aina noin 100 mottia talven aikana harvennuksia sahattua.
Hupsua kirjata tuonne Metsään.fi paveluun tehtyjä töitä, kun kuviot ei ole rajattu samallalailla. Ja kun 2500 runkolukuisen metsän tiedot ovat palvelussa jo valmiiksi 650 runkoa/ha, tuntuu yhden tekevältä ilmoittaa tehtyä harvennusta. Oikein METSÄVARA tietoja, ihan humpuukia ainakin metsänomistajan näkökulmasta ja menepäs korjaamaan noita tietoja, seuraava eräajo kirjoittaa päälle taas väärät tiedot. Paljon on vielä tehtävää, että tuosta palvelusta jotain hyötyä olisi.
Metsiä. fi on likimäärin oikein ja paljon enemmän oikeassa kuin kymmenen vuotta vanha metsäsuunnitelma piironginlaatikossa. Se on vain työväline. Noita virheitä siellä on, mutta ne voi korjata ja printata paperille sen jälkeen ei muutu. Se on hyvä, että on virheitä, niin voi itsekin tehdä niitä.
Minkähänlainen palvelu tuo metsään.fi on kun omista tiloista ilmoitti että tiedot valmistuu vasta 2023. Kiinteistörajat vain näyttää ei mitään puutietoja.
Kyllä se moton ajoura on vähintään 5 metriä leveä, reunapuutkärsivät juuristovaurioista kun ei nykytalvena maa jäädy mammuttia kantamaan eikä edes lunta tule suojaksi. Lisäksi liekö ammattitaidon puutetta, ahneutta vai liian leveän uran välin tavoittelua, mutta liian usein näkee motoharvennettuja metsiä joissa läheltä uraa ovat tolkuttoman harvoja ja uravälin keskikohta miltei koskematon. Paras kasvupaikka lienee 3-10 metriä urasta.
Puuki: ”Maan tiivistymistä on tutkittu painavien telakoneiden ja keveiden telakoneiden jäljiltä peltomailla. Niiden tutkim. mukaan pintamaiden tiivistyminen on samalla tasolla samojen pinta-paineiden alla, mutta pohjamaa tiivistyy paljon enemmän painavien koneiden alla eikä palaudu takaisin kuten pintamaa. Sama lopputulos tulee helposti metsämaillakin, kun painavilla kuormilla ajetaan maastossa sulan maan aikaan.”
Onkohan tässä syntynyt samantapainen mittasuhdeharha pellon ja metsän välillä, kuin klyfosaatin käytössäkin. Pelloilla liikutaan raskailla koneilla joka vuosi useamman kerran, mutta metsässä vain 10-20 vuoden välein. Kaiken lisäksi metsämaiden kantavuutta lisäävät hakkuutähteet uralla, kivisyys sekä kannot. Meillä on raskaat koneet hoitaneet puunkorjuun metsistä jo 70-luvulta lähtien, eikä tästä aiheutuneita haittoja ole havaittu. Päinvastoin, metsät kasvavat nyt paremmin ja terveempinä kuin koskaan aikaisemmin. Uskallankin sanoa, että aika paljon tällä palstalla kirjoitellaan enenemmän uskomusten, toivomusten, mielikuvien, ja tunnekuohujenkin vallassa, kuin loppuun asti harkittujen ja muistiin merkittyjen tietojen varassa.
Millä nuo ajokoneen tekemät syvät urat saa tukittua, kymmenessä vuodessa ei näytä jäljet häviävän, eikä setorilla ole mitään asiaa noille urille. Prk. ei pääse yhdelle kuviolle kuin kävelemällä ja sahakin pitäisi viedä.
Miksi minun pitäisi kustantaa tuo kaivinkone, yleensa vahingon aiheuttaja korjaa tekemänsä vahingot. Koneyrittäjät pitää laittaaa kunnostamaan rikkomansa tiet, enää en tuota hyväksyisi. Koneella olisi voinut tuoda risuja niin paljon tielle, että ei olis uponnut.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään