Kuinkas moni vielä tekee hankintahakkuita moottorisahalla ja minkälaisia savotoita. Itse tulee aina noin 100 mottia talven aikana harvennuksia sahattua.
”Avaisitko Taneli mikä on ”silakkanelikko”. hiukan uusi käsite minulle. En kyllä aivan käsitä mihin puutarhatraktorilla pääsee pidemmälle kuin nelikkotraktorilla. Pehmeät kun vievät senkin mutapainiksi.”
Sanalla nelikko on Suomen kielessä, ainakin Länsi-Suomessa, vanhastaan merkitys, määrämittoihin tehty tehty neliön muotoinen silakkalaatikko, olet sinäkin niitä nähnyt joskus historiasi aamuhämärissä.
Kun puhut puutarhatraktorista rautahevon yhteydessä, osoitat että et edes tiedä mistä me muut keskustelemme. Kyse ei ole todellakaan ole mistään puutarhureiden sarvijaakosta, vaan teloilla kulkevasta metsäkoneesta.
Ensiharvennuksen jälkeen keskimääräinen puiden etäisyys MT-pohjan männukössä ja kuusikossa voi olla vaikka 3 metriä, jos tuollainen puusto on aivan suoraa ja muutoinkin hyvälaatuista. Metsässä kannattaa kasvattaa niin monta tukkipuuta, kuin puusto ja ravinteisuus antaa mahdollisuuden. Tällaiseen metsikköön, kun avataan 20 metrin välein 4,5 metriset suorat urat, on aivan selvää että urien takia ei voida kasvattaa 1200 tukkipuuta ja urien avaamisessa tärvääntyy niitä parhaita runkoja.
4 metrin puuvälit ensiharvennuksen jälkeen tulevat kysymykseen tukkipuun kasvatukseen tähtäävän koivikon harvennuksessa. Myös karun pohjan, eli kuivan kankaan männikössä voi ko. etäisyys olla järkevä. Jos rehevämmillä pohjilla tehdään harvennus noin harvaksi, tavoitellaan tietysti nopeita päätehakkuutuloja ja jätetään 2-harvennus hyödyntämättä, mikä tietysti voi olla järkevää. Mutta sanoisin että 650 rungon sijaan kannatta yhden harvennuksen mallissa rehevimmillä pohjilla kasvattaa noin 800 runkoa päätehakkuuseen, jos tuon verran tukkiaihioita on.
Ei muuten monesti kasva sen paremmin puu ajouran varrella kuin välissä. Usein näkee sulan maan aikaan tehtyjä harvennuksia jossa on ajokoneella ajettu juuret poikki lähipuista. Ovat myös tuulelle alttiimpia.
Tiheämpi metsä tarkoittaa vähemmän arvopuuta päätehakkuuseen, pitempi kiertoaika huonompi taloudellinen tulos. Kuusikkoa ei kannata kahta kertaa harventaa; kannattaako edes yhtä kertaa, kun harventaisisi taimikon parilla kerralla 800 kpl hehtaarilla pääsisi alle 50v kiertoaikaa. Nykyiset metsänhoitosuositukset tuottavat liikaa vähäarvoista kuitupuuta ja omistajat luulevat, että puita pitää olla mahdollisimman tiheästi niin tulee tulosta.
Ensiharvennuksen ajourien vaikutuksesta puuston kehitykseen on tosiaan tehty tutkimuksiakin. Itse en ole nähnyt nimim. Visakallon mainitsemia tutkimustuloksia ettei ajourat vaikuttaisi kokonaispuuston kasvuun heikentävästi.
Päinvastoin; kun 4 m ajourien vaikutusta 20 m ajouravälein on tutkittu, on saatu selville että puuston kokonaiskasvu seuraavan 15 vuoden aikana vähenee keskimäärin 8 % . Tutkimus koskee hyvin kasvavia alueita E- ja väli-Suomen alueella. Reunapuiden parempi kasvu ei riitä kompensoimaan ajourien viemän kasvualan pienenemistä.
Varsinkin kuusella kasvutappiot voi olla vielä suurempia riippuen hakkuutavasta. Jos ja kuten usein tapahtuu, reunapuustot jää muuta puustoa harvemmiksi motohakkuulla ja kun latvusmassa kerätään ajourille, niin keskialueiden kasvu kärsii entistä enemmän suhteessa reuna-alueiden puihin.
Tuotokseen ajourien avaaminen vaikuttaa toisellakin tapaa kun eh:n ajouralta hakatut puut ei ehdi kasvaa nopeinta arvokasvun aikaansa tukkipuukokoon.
Jos ajourat onkin 5 m leveät, niin kasvutappion voi arvioida olevan vähintään 10 % kokonaiskasvusta.
Painavien koneiden haitoista /hyödyistä suhteessa kevyempiin on ollut puhetta. Siihen vois lisätä sen verran, että leveiden telojen aiheuttama pieni pinta-paine ei vielä yksistään estä maastovaurioita metsässä.
Maan tiivistymistä on tutkittu painavien telakoneiden ja keveiden telakoneiden jäljiltä peltomailla (Upsalan yliopiston tutkimus useissa Euroopan maissa). Niiden tutkim. mukaan pintamaiden tiivistyminen on samalla tasolla samojen pinta-paineiden alla, mutta pohjamaa tiivistyy paljon enemmän painavien koneiden alla eikä palaudu takaisin kuten pintamaa.
Sama lopputulos tulee helposti metsämaillakin, kun painavilla kuormilla ajetaan maastossa sulan maan aikaan.
Maan liiallisesta tiivistymisestä voi olla monenlaisia haittoja metsän kasvatuksessakin. Pintavesien valunta voi lisääntyä, maan huokoisuus vähenee ja juuristojen kasvu heikkenee. Joskus tiivistyminen johtaa maaperän soistumiseen. Juuristovauriot saattaa lisääntyä myös. Niiden vaikutukset tulee ilmi vasta vuosien kuluttua.
Mitä opimme tästä, älä päästä hakkuukoneita roudattomaan metsään. Kun maa on jäässä ja lunta muutamia kymmeniä senttejä, koneet voi painaa vaikka 100t ei tule vaurioita.
Pidän kuusikossa ensiharvennusta aika kyseenalaisena, metsänomistajan näkökulmasta katsottuna. Itse kallistuisin siihen suuntaan, että istutetaan 1000 / ha ja jätetään ensiharvennus pois.
Perustelut:
1800 kpl/ha kuvio: 800 ”ylimääräisen” taimen istutus (taimi, istutus, ylimääräiset mättäät) ainakin 0,4€ kpl. Yhteensä 800 x 0,4€ = 320€. Ensiharvennuksessa ajouriin hukataan 20% pinta-alasta ja kasvusta harvennuksen jälkeen ehkä 10 %. Jos kuviolla juurikääpää, korjuu ja juuristovauriot lisää sitä.
1000kpl / ha kuvio :Kasvu ennen ensiharvennusta suurempaa kuin 1800/ha, koska tilaa ja ravinteita enemmän / puu. Kasvu ensiharvennusajankohdan jälkeen suurempaa, koska ajouria ei ole ja puusto jakautunut tasaisesti koko kuviolle.
Ensiharvennuksesta saa kantorahatuloja ehkä 500€/ha, kun siitä vähennetään tuo taimien 320€/ha , jää 180€/ha. Kun otetaan huomioon yllä mainitut muut tekijät, menee miinukselle.
Kun viittaa kintaalla Metlan mittauksiin ja laskelmiin voikin värkätä juuri edellä esiteltyjä ”kamariteorioita” joille ei löydy minkäänlaista tukea tosielämästä.
Toki nykyinen laki sallii melko pitkälle tehdä niinkuin itse parhaaksi näkee, mutta tulevaisuudessa olisi apua ainakin perillisille, jos toimenpiteet olisivat tarkasti kirjattu ylös ja niistä näkisi, missä kohdassa vanha patu osui oikeaan.
Toimenpiteet kirjataan metsään. fi palveluun, jotkut eivät osaa sitäkään käyttää. Digitalisaatio vei MHY:ltä toimistotyöt.
Kaikki kuusentaimet eivät lähde kasvamaan, kyllä kolmannes pitää olla ylimääräistä, mutta nykyiset istutusmäärät ovat taimitarhoja varten, eivät metsänomistajan etu.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään