Kuinkas moni vielä tekee hankintahakkuita moottorisahalla ja minkälaisia savotoita. Itse tulee aina noin 100 mottia talven aikana harvennuksia sahattua.
Ajouran tekiää on varmasti yhtä monenlaista kuin ajajaakin. Moto kaataa puolentoista koneen levyisen aukon kulkureitilleen katsomatta minkälaisia puita reitiltään kaataa. Joku kaataa maataloustraktorillekkin 3.5m leveän suoran uran. Itselleni maataloustraktorilla riittää aina maastonkohdat huomioiden jopa 2.7 metrinen väli. 10cm leveämpi kuin traktori, kärry aisaohjauksella tulee samasta puita kolhimatta, urat tehdään aina siitä missä huonoimmat puut ja vähiten poistettavaa uralta. Se kapea ja kiemurteleva traktoriurakin on 20 vuotta hakkuusta jo aika näkymätön. Jos tyyli on että tuosta on päästävä suoraan ja puita ollenkaan varomatta kuten metsäkoneet niin aukonhan siihen joutuu hakkaamaan joka uralle sama millä ajaa.
Jätkäkin voisi jo vähitellen keskustella itse asioista, eikä vain saivarrella ja laukoa näsäviisauksia, kuten työelämässään opiskelua yrittävien myöhäis-teinien kanssa on ilmeisesti tainnut tapahtua.
Kapean ajouran hyöty on valitettavasti käytännössä lähes olematon. Leveä ajojoura nuoressa metsässä saattaa toki jonkun silmään näyttää hieman pahalta, mutta vastaavasti uran varsilla puut järeytyvät paremmista kasvutekijöistä johtuen huomattavasti nopeammin. Tämä konpensoi uralta poistettujen puiden kasvumenetyksen. Kyllähän tästä on aikoinaan tehty tarkat mittaukset ja laskelmatkin. Jokainen, jonka metsissä on koneellista korjuuta tehty pidemmän aikaa, on voinut kokea tämän saman asian myös käytännössä.
Kun normaali selitys ei uppoa visaiseen kalloon, on otettava vittuilu avuksi. Kyllä luulisi sinunkin jotain ymmärtävän, vaan hyvin olet osannut piilottaa sen.
Voihan sen ajouran menetyksen verran hakata vaikka joka hehtaarilta 20m laidasta aukoksi heti taimikosta lähtien ja ajaa hevosella puut lopulta alalta. Ei varmasti se päälle 5 metrinen ajoura 30m välein tuota yhtäpaljon kuin tukkimetsä siinä uralla. Harvennettu tietenkin sopivaksi.
Ensimäisessä harvennuksessa puiden väli piteenee n.neljään metriin, ei siellä ajourat vaikuta enää mitään. Vai mitä sanovat metsäalan asiantuntijat. Pienessä taimikossa ajourat kasvavat tukkoon muutamassa vuodessa, jotta ylispuutkin voi hakea sieltä traktorilla, ei kannata hankkia mönkijää sitä varten.
Mottimasan esimerkki ei ota huomioon sitä, että ajourien reunapuut todellakin kasvavat huomattavasti paremmin kuin urien väliin jäävä puusto. Seuraavassa harvennuksessa urien läheltä tulee jo tukkeja, mutta urien väli saattaa olla vielä kuitukokoa. Tämän voi jokainen käydä harvennusmetsissä itse mittaamassa, jos ei sitä muuten usko. Jotta metsä kasvaisi koko kiertoajan mahdollisimman hyvin, se tarvitsee siihen ajourat. Täysin hakkaamattomissakin metsissä on luonnon itse tekemiä, ajouria muistuttavia ”reikiä” ja ”käytäviä”. Tämänkin voi jokainen käydä itse omin silmin toteamassa. Tehokas puuntuotanto jäljittelee hyvin tarkasti luonnon omaa kiertokulkua avohakkuineen ja harvennuksineen.
”En kyllä vieläkään ole saanut vastausta siihen, miksi puita pitäisi ajaa metsässä ilman ajouria.”
Silloin on mahdollista kasvattaa sillä ajorallakin puuta. Jos ajoura aukaistaan vasta kakkos harvennuksessa, niin kovin montaa puuta ei edes tarvitse sitä varten kaataa ja ne kaadettavat ovat jo sellaisia että ne todella tuntuvat tilin lisänäkin.
Tämä ajouraton ensiharvennus on toki mahdollista vain hankintahakkuissa, joissa puut kaadetaan miestyönä ja ajo tehdään hommaan sopivalla pienkoneella. Mihinkään suuriin yhtenäisiin kuvioihin tuo ajourattomuus ei oikein istu kun ne kuitenkin pitää tehdä motolla.
Ei vain pidä hylätä kokonaan työmetelmiä pelkästää se takia että ne ovat olleet kauan käytössä. Hommia pitää soveltaa tapauskohtaisesti, olosuhteet vaihtelevat kovasti.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään