Kuinkas moni vielä tekee hankintahakkuita moottorisahalla ja minkälaisia savotoita. Itse tulee aina noin 100 mottia talven aikana harvennuksia sahattua.
Hevosen ja rautahevon tarvitsema tila hyvin samanlainen, eli puita ei kaadeta ajon vuoksi ollenkaan. On tullut ihan riittävästi kokemusta myös hevosajosta metsässä.
Olen miettinyt halvan käytetyn mönkiän hankkimista juuri tuohon ylispuiden, tuuli ja lumituhopuiden poistoon, vielä liian pienen taimikon läpi kulkeva ojanseutu kasvaa klapikoivikkoa. Miksi hakata alle 5 metriseen taimikkoon 3 metrinen traktoriura tai 5 metrinen motoura jos mönkiällä vähän puita kierrellen pääsee lähes ilman uraa? 4000€ saisi jo 500 kuutioisia mönkiöitä isoilla traktorikuvioisilla renkailla ja kärryn perään. jos sillä päivänaikana saisi 3-5 kiintoa puuta tienvarteen hyväkulkuisesta maastosta, olisi se hyvä väline.
Kyllä ne vanhat hevosurat näkyivät meillä metsissä vielä 70-luvun puolellakin. Kun savotassa oli useampia hevosia, piti kokoomaurilla olla myös sivuutuspaikkoja riittävästi. Metsäteitä oli silloin hyvin vähän, joten hevoskuljetusmatkat olivat aika pitkiä.
”Sitä vain Jätkä, että missä kohtaa metsänhoitoa tarvitaan niin kapeaa laitetta?”
Olenko sanonut, että sen pitää olla niin kapea? Minähän ehdotin pyörien ja telin virittämistä, jolloin raideväli kasvaisi ja samalla huojunta vähenisi. Samalla voisi karikoiden väliä kasvattaa parikymmentä senttiä ja kuorman korkeutta madaltaa.
Pidetään nyt kuitenkin Visakallo tämä keskustelu alle puolen kilometrin päässä kannosta, eikä oteta mukaan metsäautoteitä edeltäneitä uria. Varsinaisessa lähikuljetuksessa minä en ainakaan hevosaika yhtäkään puuta kaatanut siksi, että tulisi parempi ajoura. Olen nimittäin ihan oikeasti ajanut hevosella puuta metsässä itse.
Avaisitko Taneli mikä on ”silakkanelikko”. hiukan uusi käsite minulle. En kyllä aivan käsitä mihin puutarhatraktorilla pääsee pidemmälle kuin nelikkotraktorilla. Pehmeät kun vievät senkin mutapainiksi.
Visakallo:”Kyllä ne vanhat hevosurat näkyivät meillä metsissä vielä 70-luvun puolellakin. Kun savotassa oli useampia hevosia, piti kokoomaurilla olla myös sivuutuspaikkoja riittävästi. Metsäteitä oli silloin hyvin vähän, joten hevoskuljetusmatkat olivat aika pitkiä.”
”Kokoomaurilla”? Ei kyllä ollut, ei silloin ohiteltu kuormilla toisia kuormilla ajajia, aina sivuun väisti se, jolla oli reki tyhjä. Se tie oli varsitie. Kokoomauralla ajoi vain yksi ajomies ja hevonen.
Toki valtatie näkyi ja näkyy vieläkin, olihan se kesäaikaan pohjustettu, tehty suoraksi ja talvella aurattiin hyväksi, ylämäet jäädytettiin jne.
Oletko Visakallo vieläkään oivaltanut, että koneen, joka menee ”heittämällä jostakin välistä läpi vahingoittamatta aukon reunoja, on oltava jonkin verran kapeampi kuin kyseinen aukko? Kun sanon, että rautahepo menee metrin puuvälistä, niin missä sinä näet lukevan, että puuvälin on oltava metrinen?
Taneli. – Kyllä siinä vaiheessa, kun alettiin hakkuuttamaan puutavara palstatien varteen, työnjohto aivan takuuvarmasti leimasi palstatiet auki.
Varusmiespalveluni suoritin tykistössä, olin Tulipatterissa tykinjohtajana, mutta minä pääsin kouluttamaan ratsureita ajamaan hevosia umpihangessa ja täystiheässä metsässä. Sangen usein olin vapaaehtoisena hoitamassa huoltokuljetuksia hevosilla maastossa, eikä sielläkään reki kaatunut kertaakaan. Silloin oli Niinisalossa lähes 200 hevosta, joista toki osa oli ratsuja.
Kyllähän minäkin nuorena kerkesin sen puiden hevosella ajon metsästä kokemaan, enkä sitä sen takia kaipaakkaan. En kyllä vieläkään ole saanut vastausta siihen, miksi puita pitäisi ajaa metsässä ilman ajouria.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään