Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Kuinkas moni vielä tekee hankintahakkuita moottorisahalla ja minkälaisia savotoita. Itse tulee aina noin 100 mottia talven aikana harvennuksia sahattua.
Tuosta omasta klapikuvasta tuli mieleen laskeskella vähän vaivan palkkaa. Monilla tuntuu olevan vaikeuksia koivukuidun myynnissä. Kannattaako ne silloin tehdä klapeiksi?
Esim. Jos on 100 m3 koivukuitua, niin kantohinta voisi olla 15 €/m3 = 1 500 €. Kun sen tekee klapiksi, niin siitä tulee 250 i-m3 a’ 40 € = 10 000 €.
Koneita joutuu käyttämään, niin tuntipalkka tulisi olla 40 €/t. Eli kun jaetaan lisäarvo 8 500 € : 40 €/t = 212,5 tuntia. Viikossa on duunarilla 37,5 tuntia, joten aukaa menisi vajaa 6 viikkoa tekemiseen ja kuljettamiseen asiakkaale.
Siinä pitäis saada keskimäärin 1,18 m3/t. Klapin teko on myös hankintahakkuuta, joten raakapuun 100 m3 ei aiheuta vielä omasta työstä verotusta.
Rahaa suorastaan kasvaa puissa, kaikkia koivuja Suomessa ei voi klapeiksi myydä, markkina on pieni. Menee muutama vuosi markkinoida 200 ha kärryllistä klapeja.
Minulla on vuosia vanhoja klapeja arviolta 100 peräkärryllistä, miksi kukaan ei tule ostamaan. Ne on jokapäivä myynnissä, en tosin ole ilmoitellut missään, mutta senhän piti olla niin helppoa, että kunhan teke klapeiksi rahaa tulee.
Ei tahdo enää oikein itsellä tuo hakkuuhomma pelittää. Niinpä olen pieniä länttejä, jopa teettänyt metsurilla ja itse ollut rautahevon kanssa ajavinani niitä tien varteen.
Siitä kannattavaisuudesta:
Varhaisperkauksen ja taimikonhoidon kannattavaisuutta ei kiistä kukaan, vaikka on pelkkiä kuluja, mitään myytäksi kerättävää ei ole.
Ensiharvennuksessa tai ylispuuhakkuussa kerättävää on, niin miksi pitäisi jättää keräämättä, mukamas kannattamattomana? Kaatamisenhan voi laskea hoitotoimenpiteeksi, joka kumminkin pitää tehdä. Siihen kannattavaisuuteen pitää laskea sitten kerättävän tavaran karsinta ja katkonta sekä ajo tien varteen.
Tietenkin jos leimikko on sellainen että siitä saa kiinnostumaan pystyostajan niin ok. Mutta jos konetyö alkaa menemään siihen ettei kantohintaa saa, niin sitten mieluummin metsuri palkalla tai itse msahalla, kyllä se laatu aina hiukan parempaa on.
Ne puut pitää saada johonkin myytyä järkevällä hinnalla, ei isot yhtiöt osta hankintapuuta, tai maksaa jotain 25€ esim. koivusta, jos on MG:n jäsen ja pakko myydä. En kaada yhtään koivua sillä hinnalla.
energia puun hinta tääläkin on tippunut. Viime tavena sai vielä 26/28 € erän koosta riippuen, nyt vastaavasti 22/24 €
Jos koivut ovat esim ylispuina kuusentaimikossa, niin poishan ne kuitenkin sieltä on kaadettava. Toisaalta matkansa päässä oleva koivu pitää kaataa ja kerätä hinta kun hinta, ei niitä pystyynkään kannata lahottaa.
Kun suuryhtiöt maksavat heikosti joutuu myymään pienemmille paremmalla hinnalla.
Korkeat metsäpalstojen hinnat johtavat puunhinnan laskuun, kun niitä ostetaan lainarahalla , näyttää että aukko on tehtävä parin vuoden kuluttua kaupasta. Jos ei pysty ostamaan metsää käteisellä ei ostamisessa ole mitään järkeä, laina eurolla ei kannata ostaa 50c kuten nykyisin. Ei ole paljon parempaa sijoitusta kuin myydä pieni metsäala pois, tulosta 40% on verotonta.
Sijoittajille saattaa tulla pettymys, kun lainarahalla ostaa ja luulee saavansa 4-5 % sijoitukselleen tuloa! Kysymyksessä täytyy olla ylimääräisiä rahavaroja. Ainakaan yksityinen ei pysty isompaa lainaa hoitamaan metsätuotolla. Korko on kyllä alhaalla, asettunee tuohon asunto- kulutuslainan välimaastoon, mutta kuukautisen lyhennyserän maksuun täytyy olla muuta tuloa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään