Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Kuinkas moni vielä tekee hankintahakkuita moottorisahalla ja minkälaisia savotoita. Itse tulee aina noin 100 mottia talven aikana harvennuksia sahattua.
Metsätyö käsityökaluilla on yleensäkin rankkaa. Käykääpä kokeilemassa omaa kuntoa esim. kaadatte kaarisahalla vaikkapa tyvestä 30 cm vahvaa tukkipuuta. Vaikka syksy oli tehty pinotavaraa sulan puun aikana, niin tukin teon alettua kova mitta oli yhdellä pyllistyksellä sahata jäätynyt puu tyvestä kaatokuntoon !
Oma lukunsa oli taas riiman kuorinta lanssissa. Olin jotain 16-v ja puun kuorinta aloitettiin ”mustien” metristen pinolla. Pölkyt piti ensin karsia, koska talvella se karsinta oli metsässä jäänyt puolinaiseksi. Sitten terävällä kuorimaraudalla painettiin viimeinen vuosikasvu puhtaaksi.
Ekapäivänä tuli naapurikylästä joku raavas mies viereiselle pinulle. Siinä urakalla painettiin päivä menemään tasatahtiin. Pinoa tuli siinä 4 metriä. Seuraavana päivänä ei kaveria enää kuulunut ?
Riiman pukkaaminen oli niin rankkaa, että ranteet pyrki ajettumaan. Vanhempi jätkä (ei tämä palstalainen:)) antoi vinkin: kierrä poika villalankaa ranteisiin! Temppu tepsi, ei tarvinnut kuin 2-3 kierrosta, en ole koskaan ymmästänyt, että mikä siinä vaikutti!
Saippuakeino oli jo tullut silloin tutuksi: kuoriessa pyrki tulemaan myös rakkoja. Saippuapalanen oli taskussa ja sitä hierasin välillä käsiin kitkan poistamiseksi.
Hankintahakkuun kannattavuudesta/kannattamattomuudesta. Lauantaina olin tehtaalla ylitöissä. 150€ päivä, viikolla 100€ 8 tunnin päivä. Metsässä hankintahakkuuta olisin nätisti tehnyt 5 kiintoa ja latvat polttopuuksi joiden arvo sähkön hintaan muutettuna on merkittävä. Olisin siis yltänyt reilusti parempaan tulokseen metsässä kuin tehtaalla ylityön lisineen ja vielä verot pois. Jos hankintahakkuussa hakkaa 5 kiintoa päivässä 150€ saa siitä heittää 50€ koneisiin ja varusteisiin tai jos vieraalla ajattaa puut, jää jäljelle silti sama mitä vieraassa työssä tehtaassa. Sopivassa leimikossa voittoa hakkaa että pankki heilahtaa tilipäivänä.
Sanoisin samaa kuin poltinpuuklapien tekijöidenkin intoilulle kovasta tuloksestaan. Se on palkkaa TYÖSTÄ. Mistäs se puutavaran arvo saadaan? Sanoisin näin omana mielipiteenäni että itse menen mieluummin palkkatyöhön kun tappamaan paikkojani metsätyöhön samalla tai jopa huonommalla korvauksella kuin palkkatyöstä. Ja samalla lahjoittaisin ilmaiseksi puutavaran jota on kasvateltu muutama kymmenen vuotta. Hakattu rahaa uudistamiseen ja varhaisperkaukseen ja kaiken muun häsläämiseen. Sitten saat ainoastaan kaatotyöstä ehkä nippanappa kitupalkan ja olet sitten onnellinen-ko?
Oikein olet Jeessi pähkäillyt. Kun sinulta ei kuulosta mikään homma oikein mitenkään onnistua, mutta olet löytänyt työnantajan, joka maksaa kovaa palkkaa, niin pysy siellä vaan ja anna niiden tehdä, jotka hallitsevat nuo vaativammatkin duunit.
Vai tienaa hankintahakkuulla paremmin kuin tehtaassa, rohkenen olla hiukan erimieltä, hankinatmiehen tieneisteillä ei makseta edes niitä eläkemaksuja, joita työnantaja joutuu nykyisin maksamaan työntekijän puolesta.
Aika paljon pitäisi niitä hankintatöitä olla, jos tekee niitä 30v tarkoittaa yli 6000 työpäivää, olisi metsät parturoitu jo aika monta kertaa, jos olisin tuon ajan ollut omassa metsässä hankintahommissa. Metsätyöt ehtii tekemään sivuhommina ja ne ovat pieni lisä enimmäkseen vain työtä ja aika vähän palkkaa. Ei voi edes verrata vakituiseen työsuhteeseen ja sen mukanaan tuomiin etuihin kuten lomiin ja ilmaiseen terveydenhoitoon.
Vaan ei se metsätyö niin vastenmielistä ole. Viikon ku repii tehtaassa, lähtee lauantaisin mielellään tekemään hankintaa, mukavaa hommaahan se on. Ja puun hinnaksi voi laskea tehdyt taimikonhoitotyöt, hankintahakkuuna tehdyt harvennukset ja moto päätehakkuulle, vaihtoehtoisesti tekemättömät taimikonhoitotyöt ja harvennukset, moto tekee päätehakkuun. Siinä viimeisessä tilissä on se ero josta voi päätellä kannattaako vai ei. Eikä hyvässä harvennuksessa puu vähene metsästä, hyvin lyhyelläkin aikavälillä päinvastoin lisääntyy.
Hankintamies voi ihan hyvällä omallatunnolla laskea surkeissa enskapusikoissa koko tienvarsihinnan bruttopalkaksi, jos vielä itse ajelee puut tienvarteen ja jos tekee samalla alustanraivauksen.
Väitän, että Jeessikin saisi nelikkonsa kanssa päivän reuhtaamisella kaksi kiintoa lanssiin, jos minä sitä vähän ojentaisin siellä metsässä.
Koska jos vähänkään on kädentaitoja, niin tr:n kärryyn saa hakattua aamupäivällä kaksi kiintoa ja iltapäivällä toiset kaksi.
Ellei saa, kannattaa kouluttautua vaikka äkeenpainoksi.
Ehkä tuo jätkä kyllä mahdollista onkin mutta ei minulla kyllä äärimmäisiä haluja moiseen tuhtaamiseen enää ole. Sitä tuli viime talvena taas pitkästä aikaa harjoiteltua kun päätyössä mentiin lyhennettyä työviikkoa. Eli tein yleensä enskaa ne korvauspäivät joten sain myös liitosta sen sovitellun päivärahan. Laillisesti TE-keskuksen luvalla. Silti ei tullut juuri muuta kuin hyvää mieltä liikunnasta mutta eihän tuolla rahallisesti mitään virkaa ollut. Kun ensin ajelee noin 75km:iä palstalle ja saman illalla tietysti takaisin on kulut jo liikaa. Ja sitten kun enska tehty se sama piti vielä tehdä traktorilla ja päivä reuhuta siellä metsässä kivikossa ja kolukossa. Muistaakseni parina kertana. Tuli enemmän perspukamia istumisesta autossa ja traktorissa kuin hyötyliikettä. Ja varsinkaan mania. Kyllä tuo homma suht tehoisaksi on tullut opeteltua jo aikaa mutta vain välttämätön paha koko touhu. Pystyyn vain myytynä ja mahdollisimman tyyni.
Tänä vuonna olen teettänyt osan hoitotyöstä sopimuskumppaneilla osin juuri sen kulkumatkan vuoksi. Vaikka saahan kulkumatkastakin verottajavähennystä sen 25 centtiä/km. Lantikka kuluttaa maantiellä 12 l/100 km a’ 1,2 €/l. Eli 14,40 € menee löpöön ja verottaja vähentää 25 €. Ajoajalle ei palkkaa jää.
Hoitomenoja näyttää kertyneen n. 9 000 €. Kemeraa on tullut n. 2 500 €. Alvin saa hyödynnettyä ensi vuoden alussa ja lopun voi vähentää veroilmoituksessa. Nettomenoksi jää sellainen summa, ettei itse tehtynä olisi palkoille päässyt. Jäipähän sekin työaika koira- ja hirvestysharrastuksille 🙂
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään