› Keskustelut › Metsänhoito › Hankintahakkuun kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 47)
1 2 3 4 5

  • Hankintahakkuun kannattavuus

    Lähetetty: 22.3.2019, 09:12

    Merkitty: 

    Kysymys paljonko sitä tappiota tuli tehdessä 110 kiintoa hankintahakkuuta hintaan 33.5€ kiinto ja ajo maatalousfortsonilla, vertailukohteena pystykauppa jossa kuidun hinta 15€? Oma palkka 12€, jää vielä 6,5€ josta ajo remontteineen polttoaineineen oli 400, teräketjun ja polttoaineet yhteensä 100€. Nyt kävin katsomassa palstalla, käskin moton harventaa tiheänlaiseksi, mielestäni työ oli jälleen vain 6 suoritus vaikka aihio oli hyvä kangas metsä niinkuin sahoille yleensä kelpaavat, harvaa tuli ja nyt siellä on kymmenkunta tuulen ja lumen kaatamaa hehtaarilla. Siinä omassa hankintatyömaassa hakattava metsä oli paljon hankalempi rytö, siitäkin tuli suht harvaa, mutta ainuttakaan kaatunutta runkoa ei löytynyt. Hakkuu jäljelle antaisin myös mittaamattoman arvon jos se on 10.

    Tekijä
    Jätkäpätkä
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Burl 23.3.2019, 14:44

    Hankintahakkuun kannattavuutta pohdittaessa kannattaa ottaa huomioon harvennushakkuilla myös se seikka, että myöhemmät hakkuutulot voivat olla paremmat verrattuna pystykauppana myytyyn, koneellisesti toimitettuun hakkuuseen nähden. Erityisesti tämä korostuu vaikeissa korjuuolosuhteissa, eli esim. kun on huono näkyvyys, puissa paljon vaikeasti havaittavia laatuvikoja yms.

    Itse tein 2-harvennuksen vuodenvaihteen alla mäntyvaltaiseen metsikköön, jonka olin ensiharventanut talvella 2000-2001. Tukkiprosentti oli peräti 50 ja tukinteko selkeää, kun rungot suoria (rajatapauksia esim. lenkouden puolesta ei ollut). Ts. nurin lähti enimmäkseen yhden tukin puita. Samaan tulokseen oltaisiin päästy toki myös motolla. Vastaavilla koneellisesti ensiharvennetuilla kohteilla 2-harvennuksen tukkiprosentti on yleensä noin 30. Toisen, isäukon aikoinaan ensiharventaman, pikkuisen laihemman, pykälää karumman kasvupaikan männikön myin pystykaupalla ja hakattiin koneellisesti. Tukkia, pikkutukkia ja kuitua tuli kaikkia kolmannes, mikä sekin mielestäni hyvä tulos.

    Kaiken kaikkiaan olen kyllä tyytyväinen koneellisen puunkorjuun jälkeen nykyään. Tämän talven parista savotasta ei ole korjuujälken puolesta poikkipuolista sanaa, toisella 10 ha 2-harvennuksella taisin huomata kaksi (!) lievää runkovauriota, hirvet olivat jo ehtineet kaluta neljää puuta. Toisella leimikolla, jonka korjuu käynnissä, yhdessä puussa pari merkityksetöntä pintanaarmua tähän mennessä. Hulppeat ajourat ovat olleet harmina takavuosina, mutta nyt tilanne on kääntynyt toisin päin: Olen patistellut kuskeja tekemään erityisesti valtaväylille ja pehmeille maille tarpeeksi leveät ja suorat ajourat ennen kaikkea myöempiä savottoja silmällä pitäen. Pitänee toimittaa konjakkipullot kuskeille, jos näillä raiteilla sujuu loppuun asti.

    Metsänmies 23.3.2019, 18:29

    Kyllä hankintahakkuu kannattaa. Niin kuin moni täälläkin on todennut, saa siinä ainakin raitista ilmaa ja kuntoilua. Toiset käyvät salilla, toiset metsässä.. Tolopainen kuntoilee katselemalla harittavin silmin sadetta ikkunasta , vajaa Renault pullo kourassaan.                                                               Ensiharvennuksella saa vielä kohtuullisen palkankin tuosta kuntoilusta. Myös todella huonolaatuisessa, myöhemmässäkin harvennuksessa ja jopa päätehakkuussa , jossa laatu huono ja tukkiosuus pieni, pärjää hankintatyöllä.                                                                                                                   Tuon Tolopaisen juttuja on soma lueskella. Tuntuu olevan tilanteen mukaan metsätilallinen, eläkeläinen, yrittäjä, lukenut johtotason henkilö, kova työmies, jne,jne….

    sitolkka 23.3.2019, 18:52

    Niitä lenkoja ja viallisia tosiaan jää konehakkuussa pystyyn. Miestyönä niitä jää vain aukkopaikkoihin. Monesti kone ottaa huomatta ne paremmat pois ja se huono jää.

    Nuakka 23.3.2019, 21:14

    Pieneksi tuntipalkka jää, mutta kuten edellä jo sanottiin saattaa lisätiliä tulla seuraavassa harvennuksessa. Vaikka kapeita ajouria ei täällä suositakaan, pienemmillä koneilla tulee melkein väkisinkin kapeammat urat. Jos e-harvennuksella tulee uria 500m/ha ja pystyyn jää esim 5m välein yksi puu enemmän kasvamaan, kertyyhän siitäkin jokunen euro toisessa harvennuksessa.  Polttopuut tulevat melkein samalla vaivalla,viereisen kuvion rajalle ei muodostu ei-kenenkäänmaata eikä märän ja sulan kelin aikaan raski savottaa tehdäkään. Ja urien suunnittelu ja havutus onnistuu itselläkin vähintään yhtä hyvin palstan tuntemuksen ansiosta kuin eka kertaa paikalle tulevalta urakoijan kuskilta. Ja kun ei ole niin kova tuntituotostavoite, voi vähän lipsua ennakkoraivauksestakin. Ja siis koneella hakkaan.

    Jätkäpätkä 23.3.2019, 21:44

    Minusta jos puun hinta on hyvä niinkuin nyt oli ei tappioa tule ollenkaan, montaa euroa ei kuitenkaan kestä hintaeron pienentyä niin tilanne on eri. Ensiharvennuksilla voittaa aina moton ja ennen kaikkea nuoret metsät pitäisi ensiharventaa hankintana Manu hakkuuna siihen kuntoon että niistä ei voisi tulla kuin täyden kympin metsiä kun toinen harvennus tehdään motolla.

    Jätkä 23.3.2019, 22:28

    Hakkuukoneella joutuu aina laskentaperusteena käyttämään koneen ja kuljettajan kustannusta. Koneelle on kahdenlaista kustannusta: Kiinteät  ja Muuttuvat kustannukset. Kuljettajalle on vain yksi kustannuslaji: Palkkavaatimus.

    Jos on omiin nimiin hankittu hakkuukone, niin se ei pitkässä juoksussa auta, vaan silläkin on nuo kustannukset, mutta jos on omaa metsää, niin tehden itse työn, voi jopa laskea, että parempi työnjälki riittäisi palkaksi.

    Kuitenkin tavallisen Tollon päästäminen vaikka enskan hakkuulle puita valitsemaan tietää sitä, että jälki ei ole hyvä, jos sitä vertaa ammattitaitoisen ammattilaisen jälkeen.

    Kehno korjuujälki vesittää homman kättelyssä niin, että kannattavuudesta ei enää kannata uneksia.

    Tulopuolelle voi hakkuutyössä ottaa perusteeksi sen, mitä kuutiotaksaa joutuisi maksamaan urakoitsijalle tai vaikka yrittäjämetsurille.  Enskassa hakkuutaksa on varmasti kympin luokkaa / motti. Pienehkön hakkuukoneen käyttötunnin hinnaksi – kun tehdään normaalia työpäivää lienee väh 40 € / h + kuljettajan palkka. Se vaatisi hakattavaksi ainakin kuusi kuutiota tunnissa.  Jos poistettavien puiden keskijäreys olisi 60 litraa, pitäisi tunnissa rykäistä sata runkoa. Melko kova suoritus.

     

    Muutamat itkevät ajourien vaatimaa kasvupinta-alaa. Kun tehdään ensiharvennus, jossa rungot ovat tasaisesti jaettuna hehtaarille, niin puuväliksi voidaan laskea kolme metriä. Jos tehdään neljän metrin ura suunnitelmallisesti, tarvitaan siis urien alle yhden metrin kaistale maata. Huolellinen hakkaaja valkkaa uranreunapuita sen mukaan, että kun otetaan runkoluku vaikka ympyräkoealalta, jonka säde on 399 cm ja keskipiste keskellä ajouraa, niin runkoluku sadaan ihan täydellinen metsään nähden.onhan ympyrän halkaisija lähes kahdeksan metriä ja sen alle jäävään ajouran reunoihin on helppo sijoittaa kolme runkoa kummallekin puolelle. Näin päästään jo 1200 rungon hehtaarilukemaan. Huolellinen ajourien suunnittelu ja hakkuun aikainen havutus mahdollistavat, että kolme metriä leveä ajokone pystyy kuljettamaan puut pois metsästä aiheuttamatta vahinkoja kavamaan jätetyille puille.

    Myös ajouraverkoston suunnittelu on taitolaji, jossa ei Tollot menesty. Siinä on nähty touhussa sekä huonoja, että hyviä ammattilaisia. Ne hyvät eivät useinkaan ole niitä pihejä ja omatoimisia metsänomistajia. Eivät myöskään laiskoja ja omahyväisiä konekuskeja.

    Sen vaan sanon, että jos minulla olisi muutama satatuhatta irtonaista rahaa, niin en takuulla ostaisi sillä metsäkonetta.

    sikari 23.3.2019, 23:18

    Helppo yhtyä Jätkän viimeiseen lauseeseen. Paitsi se jos sana.

    Metät kunnossa! 23.3.2019, 23:28

    🙂

    Asiaa!

    Tolopainen 24.3.2019, 06:06

    Metsänmies on näköjään löytänyt kirjoituksistani koko työurani, näin siinä vain pääsi käymään. Kun syntyi sopivaan aikaan ja paikkaan. Nykyisin tuo ei olisi enää mahdollista, luultavasti päätyisin pitka-aikaistyöttömäksi nykyisillä työmarkkinoilla, tai taloushallintoon.Toista se oli 70-luvulla, kun töissä oli jopa hauskaa kuten elämässä yleensäkin. Kyllä kaikki oli ennen paremmin. Ensimäiset harvennushakkuut tuli tehtyä moottorisahalla 60-luvun keskiviheilla. Samalla kalasteltiin läheisiltä järviltä, eipä tuollaista enää nykynuoret pääse kokemaan. Metsäsäautoteita ei ollut, olimme ns. sydänmaalla kaukana asutuksesta ja yövyimme metsäkämpässä muutaman yön. Noita kalareissuja ei sitten enää senjälkeen tehtykään.

    jees h-valta 24.3.2019, 08:54

    Jätkä tuolla edellisellä kyllä aika hyvin tiivisti harvennuksen ja ajourat. Kyllä nyt kun lumi on sulannut alkaa olla vaikea pikaisella silmäyksellä männikön harvennukselta ajourat hahmottaa. Ne eivät sieltä erotu mitenkään normaalia isompana aukkona vaan sulautuvat kokonaisuuteen hienosti. Minulla muistaakseni jäävä puusto tipahti tuhannen hujakoille ha:lle johtuen kyllä kehnonlaisesta männikön laadustakin. Jonka aavistelin jo etukäteen haastavaksi löytää edes kohtuullisia kasvatusmäntyjä alalle. Reunoilla myös koivuosuudet hakattiin harvaksi jonka hyväksyn kyllä syystä ettei sinne tarvitse sitten mennä ennen päätehkkuuta niitä enää harventamaan.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 47)
1 2 3 4 5