Keskustelut Metsänhoito Hankintahakkuun kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 173)
  • Hankintahakkuun kannattavuus

    Merkitty: 

    Katselin YouTubesta Kiuruveden Metsolan videoita hankintahakkuun kannattavuudesta(4.1.2019). Joku katsoja kirjoitti jo videon kommenteissa ihmettelynsä määrästä, mitä pitäisi päivässä hakata, että työ olisi kannattavaa. Samaa ihmettelen minäkin. Toppi sanoo videossa seuraavaa:”Fakta on se,et ensharvennuksella, oli se nyt se se rungon koko mikä tahhaan,niin se hakkuun päivätuotos pitäs olla yli 15 kiintoo päivässä. Jo sanotaan tuommosella satalitrasella puulla ja mitä pienempään puuhun mennään, niin tottakai sitä isompi.” Pidän kymmeniä vuosia ammattimetsurina työskennelleenä tuota vaatimusta melko järjettömänä. Päteekö tuo vaatimus kaikissa olosuhteissa? Talvella metrin lumessa ja kun puusto on lumista? Päivinä, kun valoisaa on vain muutama tunti? Kun ensiharvennusta tehdään metsässä, josta lähtee vain muutamia kymmeniä kiintoja? Pienempää puuta pitäisi siis saada vielä enemmän?? Jokainen, joka on vähänkin hakannut, tietää, että rungon pienentyessä myös tuotos pienenee, se on fakta. Tuo , mitä Toppi piti vähimmäisvaatimuksena hankintahakkaajalle, on mielestäni hyvä tulos ammattimetsurille ensiharvennuksella hyvissä olosuhteissa. Hankintahakkaajalle ei ole mitään kannattavuusrajaa. Itse tein joskus hankintahakkuun, jossa sain 6 kiintoa päivälle(samalla raivailin moottorisahalla karkeasti). Sain mieleiseni työjäljen, ja pidin hakkuuta myös taloudellisesti kannattavana. Toisessa, samaan asiaan liittyvässä videossa Toppi näyttää käytännössä, miten kannattavuutta saadaan lisättyä. Lähtökohta on tietysti ykkösluokan, melko järeä ensiharvennuskuusikko. Ensin kaadetaan yksi puu siirtelykaadolla. Tyvipölli karsitaan ja katkotaa, latva jää tekemättä. Seuraavaksi kaadetaan toinen runko,tämä ensimmäisen päälle vinottain ristiin ja siinäpä se käytännön opetus onkin. Tempoa pitää kuulemma lisätä. Olisi mielenkiintoista nähdä opetusvideo, ilman mitään välikommentointia, millaista tuhon tuohon yli 15 kiinnon päivävauhtiin johtava työskentely on. Kommentointi sitten jakson lopussa. Parinkymmenen minuutin pätkä riittäisi.

  • jees h-valta

    Pihkatappi erittäin oikeassa. Hankintahakkuu on tänä päivänä harrastus jota ei saa kannattamaan millään. Berzan luulo että hankintatyöstetyt olisivat jotenkin parempia metsiä myyntiarvoltaan on vain vilkasta mielikuvitusta.

    Puuki

    On sillä merkitystä miten ja kuka tekee ensiharvennuksen varsinkin. Manu näkee jos haluaa paljon paremmin laadun kuin moton kopista näkee. Jos itse tekee niin vielä parempi.

    Laadun mukaan harvennus voi tarkoittaa motokuskille ihan eri asiaa kuin mo:lla itsellään.

    jees h-valta

    Jos metsä on asiallisesti kasvuun saatettu niin kovasti siellä ei motokuskin sitä laatua tarvii edes tiirailla. Saa keskittyä harvennuksen oikeellisuuteen.

    Metsuri motokuski

    Hyvä Jesse. Nyt olet oikeassa.

    Metsäkupsa

    Kuskista on paljon kiinni, mitä on hoidetun metsän harvennuksen lopputulos. Itsellä sama konekuski, jonka vaadin puiden hakkaajaksi. Ajojärjestelijän kanssa asiat hoidetaan. Mitä tulee hankinhakkuun kannattavuuteen yleensä, se on heikkoa talkoo työtä rahallisessa mielessä .Mutta metsälle ja miellelle sillä on useinkin suuri positiivinen merkitys.

    Jätkä

    Kun ”kaikki” palstalla olevat kyykkymoto henkilöt ovat kerskuneet sahaavansa hyvällä sahalla ja terävällä terällä yli viisi tankillista päivässä, niin Jollain guttaperkka-tilhillä se merkitseisi 10 – 12 tankillista.

    Kuitenkin: Jos 550 huskulla vetäisee ripeästi tankillisen ja tekniikka on, että kaadetaan ajouriin nähden poikittain ja noin 5-metriseksi runkoja, joiden ainespuuosuus on vaikkapa se 100 litraa, niin Ms-karsinnalla ja suorimalla nolompikin hankintahenkilö tekee parikymmentä runkoa tankillisella. Eli päivässä 100 runkoa = 10 kiintoa.

    Kun kantohinta on 15 € ja hankintahinta 35 €, niin hankintalisä on 200 €/ päivä. Toki ajokustannus tulee vielä siitä pois, mutta veikkaan, että aika monella kuitenkin omasta työstään saama palkka jää alle tuonkin, mutta lisääkin on mahdollista hakata samassa ajassakin, jos vain opettelee tai hankkii opetuksen tehokkaampaan työskentelyyn.

    Täällä on ollut aika hyvä traktorimoto hakkaamassa, yrittäjä sanoi, ( on totta, että minä en ajanut sitä motoa, vaan kyselin sen omistajalta kaikenlaista.) Hän kertoi siitä savotasta, että hänellä se hakkuu on kannattavaa, jos hän saa väh 24 kiintoa / päivä.

    Minä arvioin, että jos hän saisi ne mäntykuidut työpalkkaa, niin 24 kiintoa työpalkaksi ei riittäisi kattamaan kustannuksia ja palkkoja. Ajon teki eri yrittäjä ( eikä siitäkään tullut mitään).

     

    Hämis

    Hankintaan riittää erilaisia tarpeita ja arvoja. Itsellä tulee mieleen :

    uudenoppimista, kuntoa ylläpitävää, taloudellinen näkökulma yritystoiminnan sesonkiajan ulkopuolella, puhdas työympäristö, pääkoppaa tuulettavaa yms.

    Eikä tarvitse odotella harvennuksia, siitäkin olen täällä lukenut.

    oksapuu

    Eiköhän siihen pääkopan tuuletuksen jne. riitä ihan raivaussaha…

    Tosiasia kumminkin on se että ne hakkuut tehdään motolla.

    jees h-valta

    Oksapuun kommentti erittäin oikeaan osuva.

    Metsä Kuusela

    Olen varmaan jäävi puhumaan pääntuuletuksesta, kun työ ei ole pelkästään vapaaehtoista, mutta kyllä silloin harvoin kun raivauksilla olen, niin hakkuille odotan pääseväni, ja onnekseni hakkuita on itsellä ollut pääosa työstä.

    Tuo päivässä sahattujen tankkien määrä on tuntunut tulevan jopa huvittavassa määrin tämän työn mittapuuksi nykyään. Olen kyllä ihmetellyt kuinka paljon esim. Joulukuussa on valoisaa, kun jotkut kehuvat sahaavansa pitkästi yli kuutta tankkia päivässä. Toki sahan bensan syönnissä, koossa, ja malleissa on suurta vaihtelua. Husqvarna 550xpg mark 2 tankin kesto on yleensä vähän yli tunnista puoleentoista tuntiin, keskimäärin 1h15 min. Kun täällä Etelässäkin näkee pimeimpään aikaan sen hikisen kuusi tuntia, en voi ymmärtää miten ne tankit kuluvat. Monet varmaankin sahaavat otsalampun valossa tuntipalkalla. Itse en ole nähnyt siihen tarvetta urakkalaisena, vaan käytän pimeän ajan palautumiseen, sahan puhdistukseen, ja huoltoon. Tasaisen suorittamisen koen varmemmaksi mittariksi, kuin väkisin ennätysten tehtailemisen pimeässä.

    Nykyäänhän tämä työ on muuttunut niin moninaiseksi, että tekotapoja on valtavasti erilaisia. Tässäkään kommentissa ei ole tarkoitus vähätellä muita.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 173)