› Keskustelut › Metsänhoito › Hankintahakkuun kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 173)
1 2 3 … 15 16 17 18

  • Hankintahakkuun kannattavuus

    Lähetetty: 21.2.2021, 12:20

    Merkitty: 

    Katselin YouTubesta Kiuruveden Metsolan videoita hankintahakkuun kannattavuudesta(4.1.2019). Joku katsoja kirjoitti jo videon kommenteissa ihmettelynsä määrästä, mitä pitäisi päivässä hakata, että työ olisi kannattavaa. Samaa ihmettelen minäkin. Toppi sanoo videossa seuraavaa:”Fakta on se,et ensharvennuksella, oli se nyt se se rungon koko mikä tahhaan,niin se hakkuun päivätuotos pitäs olla yli 15 kiintoo päivässä. Jo sanotaan tuommosella satalitrasella puulla ja mitä pienempään puuhun mennään, niin tottakai sitä isompi.” Pidän kymmeniä vuosia ammattimetsurina työskennelleenä tuota vaatimusta melko järjettömänä. Päteekö tuo vaatimus kaikissa olosuhteissa? Talvella metrin lumessa ja kun puusto on lumista? Päivinä, kun valoisaa on vain muutama tunti? Kun ensiharvennusta tehdään metsässä, josta lähtee vain muutamia kymmeniä kiintoja? Pienempää puuta pitäisi siis saada vielä enemmän?? Jokainen, joka on vähänkin hakannut, tietää, että rungon pienentyessä myös tuotos pienenee, se on fakta. Tuo , mitä Toppi piti vähimmäisvaatimuksena hankintahakkaajalle, on mielestäni hyvä tulos ammattimetsurille ensiharvennuksella hyvissä olosuhteissa. Hankintahakkaajalle ei ole mitään kannattavuusrajaa. Itse tein joskus hankintahakkuun, jossa sain 6 kiintoa päivälle(samalla raivailin moottorisahalla karkeasti). Sain mieleiseni työjäljen, ja pidin hakkuuta myös taloudellisesti kannattavana. Toisessa, samaan asiaan liittyvässä videossa Toppi näyttää käytännössä, miten kannattavuutta saadaan lisättyä. Lähtökohta on tietysti ykkösluokan, melko järeä ensiharvennuskuusikko. Ensin kaadetaan yksi puu siirtelykaadolla. Tyvipölli karsitaan ja katkotaa, latva jää tekemättä. Seuraavaksi kaadetaan toinen runko,tämä ensimmäisen päälle vinottain ristiin ja siinäpä se käytännön opetus onkin. Tempoa pitää kuulemma lisätä. Olisi mielenkiintoista nähdä opetusvideo, ilman mitään välikommentointia, millaista tuhon tuohon yli 15 kiinnon päivävauhtiin johtava työskentely on. Kommentointi sitten jakson lopussa. Parinkymmenen minuutin pätkä riittäisi.

    Tekijä
    Metsänmies
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jätkä 6.3.2021, 15:30

    Jouko oli sahauskilpailuissa aikanaan paras.  Oli varmaan tosihyvä myös metsurina, mutta aina ei nuo natsaa yhteen saumattomasti.

    Otollisissa olosuhteissa nuo sahaustaiturit kyllä tekivät mekoista tulosta. Meidän kaupungissa on yksi entinen kisailija, joka Metsäliiton työmailla sai tehdäkseen harjoitusmielessä isot kuusitukkirungot ihan urakkatyönä. Hän teki keskimäärin jokaiselle harjoittelupäivälleen n, 60 kiintoa – valmiiksi tavaraksi.

    No se oli 1,5 – 2 kiinnon puista verraten helppoa, Minäkin tein muutaman kuukauden umpimetsässä, jossa oli paljon jopa alle puolen kuutionkin puita, säännöllisesti 1200 kiintoa kuukaudessa. Ja kuusia kaikki.

    Berza 6.3.2021, 15:48

    Tuo Jätkän tulos on kunnioitettava, jos on totta.

    Viitenä pvnä viikossa tehtynä 55 kiintoa / päivä.

    Jos runkokoko on keskimäärin 300 l, runkoja on pitänyt kaataa 180 kpl.

    Eli tukkeja päivässä 350-500 kpl.

    Metsänmies 6.3.2021, 15:51

    Nyt on pakko lyödä vähän jarrua tuohon Jätkän juttuun. Oletetaan, että rungon keskikoko on puoli kiintoa, koska ”jossa oli paljon jopa alle puolen kuutionkin puuta”. Kuukaudessa on täytynyt tehdä 2400 runkoa. Työpäiviä kuukaudessa laskennallisesti 21,5. Siitä saadaan tulokseksi noin 111,5 runkoa päivässä. Jos työpäivä on 8 tuntia, se tekee melko tarkkaan 14 runko tunnissa. eli jokainen runko olisi pitänyt tehdä keskiarvolla 4 minuutti 18 sekuntia.Siihen vielä latvakuitujen kasaus lisäksi  Päivästä toiseen, viikosta toiseen.

    Rane 6.3.2021, 16:02

    -83 MM-kisat olivat iso tapahtuma.Silloinkin pääministerinä demari joka seurasi kisoja ja suoritti avaussahauksenkin ihan miehekkäästi.Nykyisin poliitikot välttelisivät tällaista julkisuutta.Itäblokin metsurit antoivat tasoitusta sahakalustolla.

    Puu kaatuu ja puru lentää, kun metsurit mittelevät MM-tasolla | Elävä arkisto | yle.fi

    Jätkä 6.3.2021, 18:51

    Metsänmies ja Besza. Taustaa voin valottaa hieman: Metsät olivat silloin hyvinhoidettuja Metsähallituksen metsiä, joista oli jo aikaisemmin hakattu kakki EI-tukkirungot pois. Keskikoko oli kevyesti yli kiinnon.

    Hakkuumenetelmä oli silmävarainen katkonta tukille, Max 6 metriä ( 6,6 m) Latvakuitu pitkänä samaan muotoon kuin tukit. Palstat olivat eri kokisia, mutta kun tiedettiin, että Jätkäkin tulee hakkaamaan, niin sitä varten tekivät noin 600:n kuutruin palstojakin. Sellainen palsta kesti kaksi viikkoa.

    Myös kalusto kului – teräketju kului loppuun kahdessa viikossa, Laippa kesti keskimäärin kolmen ketjun ajan, Samoin vetorissa.

    Saha kesti kiitettävästi – Oli Huskun 280  (77 kuutioinen)

    Jos olisin saanut kulkea omalla autolla, olisin sahannut joka päivä vähintään yhden tankillisen enemmän. Ja HUOM! Minulla oli helvetin kova fyysinen kunto!

    A.Jalkanen 6.3.2021, 18:54

    Monennenko tukin kohdalla Jätkän tekemissä puissa alkoi oksia olla? Nimimerkillä ”vihaan karsia pellonreunakuusia”.

    Jätkä 6.3.2021, 19:01

    Rane. Tulipa oltua tuolla Mikkelinkin kisoissa, turistina tosin vain. Minun mahdollisuudet loppuivat silloin, kun olin auskultoimassa opettajaksi.

    Silloin vielä Pengerkodin Matti houkutteli mukaan kisan karsintaottelussa Jämsänkoskella. Muistutti siitä, että nyt on viimeinen mahdollisuus.

    No sen jälkeen on säännöt muuttuneet mutta olen ollut opettajien kisoissa ja kutsukisoissa mukana ihan sen takia, kun muut tarjokkaat meiltä ovat olleet niin suekeita.

    jees h-valta 6.3.2021, 19:44

    Kyllä tuota Jätkää lähes pitää uskoa. Itse olen vapaalla katkonnalla kesäkuumalla johonkin päälle kuudenkymmenen rungon työstöön päässyt. Toki en tehnyt täyttä päivääkään kun fysiikka ei tuota rundia silloin kestänyt enempää kuin kuutisen tuntia. Kyse oli tuulenkaatojen karsinnasta ja vapaasta katkonnasta e-puuyrityksen pois vientiin. Olivat yli tarpeen maastossa ja siksi ei enää sinistyneinä ja puolikuivina menneet normaalikeruuseen. Oli kuusta ja mäntyä. Ihan normaalia 400-600 litran puuta. Kiire tuli siitä että kone sattui olemaan juuri keräämässä siellä päin ja sain siksi hiukan paremman hinnankin jos tavara valmiina kun kone ajettaisiin palstalle. Todellisuus sitten oli se että puut hävisivät mutta koskaan en ole rahoja saanut. Tilitys piti tulla kun kantokarhekkin haketettu samalta metsätilaltani. Sitä kun ei koskaan sitten haketettu niin siinä jäi saamatta rahat mutta jäipä komea mäki kannoista maastoon. Nyt käyn muuten harventelamassa kantonostoalalla aika komeaa metsän alkua. Kyllä lähti kasvuun. Tänään koeajoin Stihliä akkuversiona ja siinä kyllä karsinta on juuri tuollaista tölköttämistä. Ei se ketjunopeus vaan riitä ja kun se on sitä yhdenlaista nopeutta niin ei todella kyllä ole juohevaa. Mutta katkontaan kyllä aika mukavasti uudella ketjulla ja laipalla menettelee. Kyllä on vielä matkaa akkutilhilläkin kunnon työkoneeksi metsätyöhön. Mutta alkumetreillä kyllä jo on.

    Berza 6.3.2021, 20:12

    Tuossa Jätkän ensimmäisessä kirjoituksessa puhutaan jopa alle puolen kiinnon puista. Toisessa kaikki olevatkin yli kiinnon. Lienee ensimmäiseen tullut kirjoitusvirhe?

     

     

    Metsänmies 6.3.2021, 20:25

    Kun jätkä nyt valaisi olosuhteita, alan jopa uskoa tuon hakkuumäärän olevan mahdollista. Kun nyt kehumaan päästiin, niin kehun omiakin suorituksia. Olen tehnyt hakkuuennätykseni 23-vuotiaana, vuonna1980. Hakkasin yhdessä vuorossa tasan sata runkoa mäntytukkeja. Tukkiosuus vähän reilut 800 litraa. Latvakuidut päälle. Yhteensä vajaa 100 kiintoa. Mutta vain yhtenä päivänä.Tukit tehtiin mitalla, kuitu silmävarainen 3m. Ei kylläkään mennyt kahdeksassa tunnissa. 12 tankillista sahasin, kahdella sahalla. Tankkasin molemmat kerralla ja sitten 2 tankillista putkeen. Kesällä tein,juhannuksen alla. Pakko tunnustaa, että ei tehnyt tuon työsuorituksen jälkeen mieli kylille.

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 173)
1 2 3 … 15 16 17 18