› Keskustelut › Metsänhoito › Hankintahakkuun kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 173)
1 2 3 … 11 12 13 … 16 17 18

  • Hankintahakkuun kannattavuus

    Lähetetty: 21.2.2021, 12:20

    Merkitty: 

    Katselin YouTubesta Kiuruveden Metsolan videoita hankintahakkuun kannattavuudesta(4.1.2019). Joku katsoja kirjoitti jo videon kommenteissa ihmettelynsä määrästä, mitä pitäisi päivässä hakata, että työ olisi kannattavaa. Samaa ihmettelen minäkin. Toppi sanoo videossa seuraavaa:”Fakta on se,et ensharvennuksella, oli se nyt se se rungon koko mikä tahhaan,niin se hakkuun päivätuotos pitäs olla yli 15 kiintoo päivässä. Jo sanotaan tuommosella satalitrasella puulla ja mitä pienempään puuhun mennään, niin tottakai sitä isompi.” Pidän kymmeniä vuosia ammattimetsurina työskennelleenä tuota vaatimusta melko järjettömänä. Päteekö tuo vaatimus kaikissa olosuhteissa? Talvella metrin lumessa ja kun puusto on lumista? Päivinä, kun valoisaa on vain muutama tunti? Kun ensiharvennusta tehdään metsässä, josta lähtee vain muutamia kymmeniä kiintoja? Pienempää puuta pitäisi siis saada vielä enemmän?? Jokainen, joka on vähänkin hakannut, tietää, että rungon pienentyessä myös tuotos pienenee, se on fakta. Tuo , mitä Toppi piti vähimmäisvaatimuksena hankintahakkaajalle, on mielestäni hyvä tulos ammattimetsurille ensiharvennuksella hyvissä olosuhteissa. Hankintahakkaajalle ei ole mitään kannattavuusrajaa. Itse tein joskus hankintahakkuun, jossa sain 6 kiintoa päivälle(samalla raivailin moottorisahalla karkeasti). Sain mieleiseni työjäljen, ja pidin hakkuuta myös taloudellisesti kannattavana. Toisessa, samaan asiaan liittyvässä videossa Toppi näyttää käytännössä, miten kannattavuutta saadaan lisättyä. Lähtökohta on tietysti ykkösluokan, melko järeä ensiharvennuskuusikko. Ensin kaadetaan yksi puu siirtelykaadolla. Tyvipölli karsitaan ja katkotaa, latva jää tekemättä. Seuraavaksi kaadetaan toinen runko,tämä ensimmäisen päälle vinottain ristiin ja siinäpä se käytännön opetus onkin. Tempoa pitää kuulemma lisätä. Olisi mielenkiintoista nähdä opetusvideo, ilman mitään välikommentointia, millaista tuhon tuohon yli 15 kiinnon päivävauhtiin johtava työskentely on. Kommentointi sitten jakson lopussa. Parinkymmenen minuutin pätkä riittäisi.

    Tekijä
    Metsänmies
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Berza 2.3.2021, 16:12

    Nyt ei ole ollut puhetta sisseistä, jotka tienaavat leipänsä työllään, vaan pelkästään hankintahakkuun kannattavuudesta. Tuosta luettelosta omasta traktoristani löytyy vain pohjapanssari. Omat maaston on paikoin suorastaan helvetilliset mäkineen ja rinteineen, mutta hitaasti ja varmasti sieltä kuormat on tulleet laaniin. Mitä nyt muutaman kerran kärryn runkopalkki on tullut altapäin tarkistettua?

    Rukopiikki 2.3.2021, 16:13

    Tuo konetaksa menee aikalailla niin kuin tuolla todettiin. Teon hankintalisä juuri ehkä jonkinlaisessa metsässä kattaa mutta ajo menee kokonaan talkoille. Se on mukavaa tämä metsäala että niin moni on innokas ”harrastamaan” ja tekemään ihan kovaa työtä talkoilla isojen pörssiyhtiöiden eteen. Erikoista harrastamista mielestäni sellainen on.

    Metsänmies 2.3.2021, 16:18

    Se on tämä hankintahakkuu kannattamatonta samalla tavalla, kuin on metsätalous yleensäkin. Ihmeen moni niitä molempia kuitenkin harrastaa.

    metsänkasvattaja 2.3.2021, 16:30

    hyvin  sujuu  puidenajo  maataloustraktorilla  esim  6000 tai  8000  sarjan  valtrat  ovat  monesti  jo  vakiona  kohtuu hyvin  varusteltuja polttoainetankki  on  terästä  osana  runkoa  maavara  on  hyvä ja tekniikka  suht  yksinkertaista . pohjapanssari  on helppo  tehdä  itse  joka  suojaa  pahemmilta  remonteilta.  taakseajo  hoituu  nappikytkimellä  mutta  sen puuttuessa  taakseajolaitteet  pystyy  itsekin tekemään.  pahapaikka  saa  olla  jos  noilla  ei  puu kulje

    Rukopiikki 2.3.2021, 16:30

    Niin eihän maailmassa olisi rikkaita jos kaikki olisivat yhtä fiksuja. Mutta tosiaan metsätalous sinällään ei ole vielä yleensä tappiollista. Hankintahakkuu voi sitä koneilla olla niin, että menee pahastikin miinukselle pikavoiton sattuessa. Kirveellä ja pokallahan voi harrastaa ja on melkeen yhtä kannattatonta kuin sillä uudella huskilla mutta kunto kasvaa enemmän joten voi olla siten jopa kannattavampaa.

    Jätkä 2.3.2021, 16:32

    Olen henk-koht ollut järjestämässä metsäomistajille ”Lähikuljetus maataloustraktorilla”,-viikon mittaisia koulutustilaisuuksia, joille on tullut maakunnasta metsiään hoitavista omistajista niitä, jotka myös kunnoltaan ovat pystyväisiä jotain tekemäänkin. Kalustoa meillä on ollut useampia yhdistelmiä ja verrokkina metsätraktori kymmenen metrin nosturilla.

    Nuorehkot koneisännät ovat olleet tullessaan poikkeuksetta sitä mieltä, että nelivetoisella ei tarvita ketjuja, sillä pääsee. Tärkeitä havaintoja olen tehnyt: – Ammattikonekuski-opettajien neuvot ovat saaneet miesten leuat loksahtamaan. Alkaen ketjujen päällelaitosta, kuorman tekomallista, pinon teosta nosturilla. Muutamat tunnustivat, että ovat vuosikausia tehneet aivan väärällä tekniikalla. Kukaan ei ole koulutuksen jälkeen enää lähdössä metsään ilman ketjuja.

    Muutama on sanonut, että parhaan tuloksen viikosta sai, kun oppi sen, että ei kannata itselle hankkia metsävarustusta.

    Muutamat manasivat, että ei olisi pitänyt kokeilla sitä kahdeksanpyöräistä Vallua, koska sen jälkeen maatalousyhdistelmä tuntuu aivan lelulta.

    Ja onhan se lelu, kun harvennukselta kahdeksanpyöräinen kone tuo ammattikuskin ohjaamana 2 – 4  15 kiinnon kuormaa tunnissa pinoon

    Rukopiikki 2.3.2021, 16:42

    Eihän traktorilla tee talvella muutenkaan ilman ketjuja mitään. Kun maa alkaa olla kuurassa on aika laittaa ketjut talveksi.

    Jovain 2.3.2021, 19:43

    (Tarkennetaan 3.3. klo 7:47)

    Riippumatta siitä minkälaisella kalustolla tai mitä kauppaa käydään, samat rahat siellä on jaettavana.

    Myös yhtiön korjuu maksaa, sillä on hintansa, ja se sama raha riittää myös metsänomistajien ostopalveluihin. Hintansa on myös metsänomistajien korjuulla ja se sama raha riittää myös siihen. Ei välttämättä kymppipyöriin, mutta hintalappunsa on myös metsänomistajien korjuulla ja yhtiöille tarjoamilla palveluilla. On maaseutuelinkeinojen (maa/metsä) yhteistoiminnalle ja yhteiskäytölle. Niin myös metsänhoidon tuomille eduille jne. Tuskin ovat vastikkeellisia, niin kuin kauppatapojen välillä vertaillaan. Nolla summa peliä ja tuottavat vain pienen tynjohtokorvauksen ja paljon halpaa puuta tienvarteen.

    Metsuri motokuski 2.3.2021, 22:05

    Voiko tuo jovain epäselvemmin kertoa. Mitähän tuossa ajoit takaa.

    Haba 2.3.2021, 22:10

    Kadonnutta alv-palautusta etsimässä jotka tuloututetaan muodossa rattorin.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 173)
1 2 3 … 11 12 13 … 16 17 18