› Keskustelut › Metsänhoito › Hankintahakkuun kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 173)
1 2 3 … 10 11 12 … 16 17 18

  • Hankintahakkuun kannattavuus

    Lähetetty: 21.2.2021, 12:20

    Merkitty: 

    Katselin YouTubesta Kiuruveden Metsolan videoita hankintahakkuun kannattavuudesta(4.1.2019). Joku katsoja kirjoitti jo videon kommenteissa ihmettelynsä määrästä, mitä pitäisi päivässä hakata, että työ olisi kannattavaa. Samaa ihmettelen minäkin. Toppi sanoo videossa seuraavaa:”Fakta on se,et ensharvennuksella, oli se nyt se se rungon koko mikä tahhaan,niin se hakkuun päivätuotos pitäs olla yli 15 kiintoo päivässä. Jo sanotaan tuommosella satalitrasella puulla ja mitä pienempään puuhun mennään, niin tottakai sitä isompi.” Pidän kymmeniä vuosia ammattimetsurina työskennelleenä tuota vaatimusta melko järjettömänä. Päteekö tuo vaatimus kaikissa olosuhteissa? Talvella metrin lumessa ja kun puusto on lumista? Päivinä, kun valoisaa on vain muutama tunti? Kun ensiharvennusta tehdään metsässä, josta lähtee vain muutamia kymmeniä kiintoja? Pienempää puuta pitäisi siis saada vielä enemmän?? Jokainen, joka on vähänkin hakannut, tietää, että rungon pienentyessä myös tuotos pienenee, se on fakta. Tuo , mitä Toppi piti vähimmäisvaatimuksena hankintahakkaajalle, on mielestäni hyvä tulos ammattimetsurille ensiharvennuksella hyvissä olosuhteissa. Hankintahakkaajalle ei ole mitään kannattavuusrajaa. Itse tein joskus hankintahakkuun, jossa sain 6 kiintoa päivälle(samalla raivailin moottorisahalla karkeasti). Sain mieleiseni työjäljen, ja pidin hakkuuta myös taloudellisesti kannattavana. Toisessa, samaan asiaan liittyvässä videossa Toppi näyttää käytännössä, miten kannattavuutta saadaan lisättyä. Lähtökohta on tietysti ykkösluokan, melko järeä ensiharvennuskuusikko. Ensin kaadetaan yksi puu siirtelykaadolla. Tyvipölli karsitaan ja katkotaa, latva jää tekemättä. Seuraavaksi kaadetaan toinen runko,tämä ensimmäisen päälle vinottain ristiin ja siinäpä se käytännön opetus onkin. Tempoa pitää kuulemma lisätä. Olisi mielenkiintoista nähdä opetusvideo, ilman mitään välikommentointia, millaista tuhon tuohon yli 15 kiinnon päivävauhtiin johtava työskentely on. Kommentointi sitten jakson lopussa. Parinkymmenen minuutin pätkä riittäisi.

    Tekijä
    Metsänmies
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jätkä 1.3.2021, 19:00

    Jätkäpätkä. Kun traktori on, mutta se pitää varustaa metsäajoon, niin aika paljon koneen hinta nousee. Ja kun sillä kalustolla sitten ajaa puuta, josta tulee varastolle alle 5 kuutiota tunnissa, niin ei tienaa edes kaluston käyttökustannuksia, saati sitten kuskin palkkaa. Kuljetuskustannukset urakoitsijan laskuttamana 5 €/ kuutio.

    Jätkäpätkä 1.3.2021, 19:16

    Ei maataloustraktoria tarvitse sen kummemmin metsä ajoon varustella, kuin ottaa 40 vuotta sitten polttopuiden ajoon hankittu metsäkärry kuormain yhdistelmä perään ja puuta kyytiin kellon ympäri vain niin pirusti kuin vain ehtii. Ei tuntipalkkaa tarvitse laskea kuin sille vieraalle miehelle, kun sitä harrastuksena tekee. Jos tykkää niin voi tuoda vaikka joka päivä sen kourallisen pari laanille, mitä on saanut kaadettua päivän aikana. Siinähän se hankinnan kannattavuus piileekin, kun sitä palkkaa omalle työlle ei makseta.

    Berza 1.3.2021, 19:21

    Mielenkiinnosta katsoin omasta kirjanpidosta koneen käyttökustannukset polttoaineen osalta. Karkeasti 2 l / kiinto, eli verotuksen jälkeen noin 1,30 e kiinnolle. Siihen kun lisää mahd. hydrauliöljyn päälle,  karkeasti 2 e kiinnolle lie aika lähellä

    Jätkäpätkä 1.3.2021, 19:45

    Berza, pitää hyvin lähelle paikkaansa. 150 kiinnon savotan ajelee aika tarkasti puolella toista 200 litran tankilla.

    Jovain 2.3.2021, 08:31

    Puunhankinnan ja korjuun markkinoilla liikkuu isot rahat suhteessa puunhintaan. On hupaisaa väittää, ettei metsänomistajat pärjää tässä markkinassa. Samat rahat siellä on jaettavana. Ei ole syytä väheksyä metsänomistajien mahdollisuuksia yksittäisinä toimijoina osuuskuntina metsäyhtyminä jne.

    Väitetään että teollisuus hallitsee korjuun markkinaa hinnalla, johon metsänomistajat eivät pysty vastaamaan. Väite tuskin pitää paikkaansa, sillä rahaa korjuun markkinoilla on. Sen sijaan logistiikasta jää uupumaan. Metsänomistajat eivät ole panostaneet korjuuseen ja sen seurauksena vaje on päässyt syntymään.

    Logistiikalla on myös hintansa ja sillä voidaan hallita markkinaa. Logistiikan hallinta tuottaa myös metsänomistajalle. Markkinaehtoisella puulla on kysyntää ja puulla on myös hintansa.

     

     

     

     

    Metsäkupsa 2.3.2021, 08:40

    Kysyin eilen koneurakoitsijalta, mitä tälläisen 60 lt männikön ensiharvennus koneellasi maksaisi metsänomistajalle. Sanoi lähes 20  € m3 ja ajo päälle. Jos firma pystyyn maksaa 12-14 €, ei  itsehakkuutuksella tili parane. Yrittäjällä oli käytössä pieni Sampo, joka ainakin on monen mielestä oiva vehje semmoiseen hommaan .Kyykkymotolla hangessa tai pakkasella ei myöskään hankintatyön kannatavuus nouse.

    Jätkä 2.3.2021, 15:27

    Jätkäpätkä:”Ei maataloustraktoria tarvitse sen kummemmin metsä ajoon varustella”

    – Ei vai? Minkähän takia nuo sitkeät sissit, jotka yrittävät ajaa metsäajoa hankkiakseen sieltä leivän, ovat varustaneet traktorinsa mm : Asentamalla siihen puhjapanssarin, suojapellit sivuille, maskin ja valojen suojan, 14-kudoksiset – pistosuojatut ja kapulasuojilla varustetut renkaat, vahvistetut vanteet, <polykarponaatti ikkunat, tehokkaamman hydrayliikkapumpun, Ympäripyörivän istuimen, takaa-ajolaitteet jne ????

    Jos polttoaineen kulutus on 300 litraa / 150 kiintoa, niin taitaa se tuotos olla 5 kiintoa/ tunti!

    Laskelmista on liemien lisäksi unohtunut letkujen ja nippojen, perävalojen, lokasuojien, polttoainetankin, peilien, nosturin  heikkojen kohtien ja perävaunun renkaiden särkyminen ja niiden kustannukset, puhumattakaan traktorin ulkonäön aiheuttaman arvon romahtamisen hinnan!

    Visakallo 2.3.2021, 15:52

    Jätkä kirjoitti täyttä asiaa. Sekin on toki totta, ettei mitään pakkoa ole maataloustraktoria metsäajoon varustaa, mutta eipä sillä ihan oikeassa metsäajossa kovin pitkälle pääse. Taitaa ne maatalostraktoreiden metsäajot olla lähinnä sellaisia, että traktori kulkee tasaisella tiellä ja kuormaajalla noukitaan kasat tien laidasta kyytiin.

    Visakallo 2.3.2021, 16:08

    Muistui ihan nuoruus mieleen, kuinka 80-90 -luvuilla tein maatalouden lisätyönä koneenkorjausta. Talvet meni aika mukavasti lämpimässä hallissa isäntien kourakuormaajia ja metsäkärryjä lähes uudelleen rakentaessa ja traktorin vanteiden vahvistuksia ja ventiilisuojia hitsatessa. Aika monet traktorin hytin lasit ja lamputkin tuli samalla uusittua. Itse en innostunut puunajovehkeitä hankkimaan, kun tienasin toisten koneita korjatessa paremmin.

    Rukopiikki 2.3.2021, 16:10

    Sehän nyt riippuu ihan täysin traktorista. On tuolla vanhalla pikkutraktorillakin joka pihassa ehkä kymmenen tuhatta kuutiota ajettu muiden töiden lisäksi eikä oo käyny kun joskus pistäytyy metässä.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 173)
1 2 3 … 10 11 12 … 16 17 18