On totta,että jos saha on hyvin huollettu ,niin se yleensä toimii.Mutta keskivertohankintahakkaajan saha ei yleensä ole niin hyvässä timmissä .Esim vetonarun katkeaminen aiheutaa ongelmia a)vetonarun ei ole ajateltu koskaan katkeavankaan ja sellaista ei ole hankittu b)naru kaukana autolla c)narun kanssa äheltäessä kuluu lyhyen syyspäivän hyvää hakkuuaikaa.

Sitten sahoihin tulee niitä mystisempiä vikoja.Siksi itsellä aina varasaha.Tukin hakkuussa aina varamitta

Tamperelainen. Jos saha on hyvin huollettu, sen vetonaru ei katkea. Tyhmemmänkin pitäisi nähdä, jos naru alkaa rispaantua. Eikä siihen auta narun lyhentäminen, vaan uusi pitää vaihtaa ja oikean mittainen.

Tuolla varakonelogiikalla pitää tietenkin olla myös varatraktori tai – mönkijä.

Mottimasalle sanoisin, että nykytraktori ovat toki hieman leveämpiä kuin vanhat Fortsonnit, mutta kyllä ne maataistelukonet. joilla metsään kannattaa mennä, ovat alle 2,5 metrisiä, se on jämpti.

Se, että hankintahakkaaja hommaa metsäkärryn, jonka nivelaisaa hän pitää ehdottoman välttämättömänä, kertoo, että korvien välissä on tyhjiö. neljän metrin suorahko ajoura riittää kyllä jäykkäaisaisellekin yhdistelmälle, Minusta ajouralla ei pidä olla yhtään sen tiheämmässä puita, kuin palstallakaan.

Kyllä sen huomaa, että monet teistä ovat jääneet hevoskaudelle, eikä vieläkään ole käsitetty sitä, että tekemällä hyvin suunnitellun ja toteutetun ajouran, jolla nykyaikainen kahdeksanpyöräinen ajokone mahtuu vahinkoa tekemättä liikkumaan, saadaan aikaan korjuujälki, josta voi sanoa, että ”Minä olen sen tehnyt”.

Kun ei osaa eikä ymmärrä metsienkäsittelyn logiikkaa, on paras pysyä pois niistä hommista.

Jos ajourat ovat kuormatraktorille sopivt, niin maataloistraktorin kanssa niitä pystyy vaivattomasti ajelemaan, vaikka olisi Teli-Tuhti perässä ja korkeat laidat.

nelivetomaataloustraktorilla ajelin ihan harjoitksen vuoksi . Siinä oli nivelaisalla varustettu 10 tonnin telikärry ja tuppisovitteinen kourakuormain 6,5 metrin puomilla ja vinssillä varustettuna. Juontokouralla ja automaattivinssillä olen ajellutpuuta sekä aukosta, että harvennukselta.

Kärry/ kuormainsysteemillä ajelin aika hyvällä keskiarvolla: luokkaa 150 kiintoa päivässä.

Työnantajalla on kuusi omaa kuormatraktoria, neljä erimerkkistä / mallista motoa, viimeisin tätä vuosimallia. kaikilla muilla olen ajanut nimenomaa kasvatushakkuissa, eli ajourat ovat tuttuja juttuja.

Vain idiootti tekee penkkateiden liittymät niin ahtaiksi, että niissä tarvitsee aisaohjausta.  Aisaohjaus on kätevä silloin, kun on paksussa hangessa ajanut paikkaan, jossa täytyy kääntyä peruuttamalla, koska pallorenkainen  metsäkärry ei kovin helposti poistu raiteista. Jos nosturi on traktorissa, voi sillä nostaa tyhjän kärryn hankeen, jos paineet riittää.

No jopas karkas lapasesta. Vaikka ajomatka olisi nolla sellaisella kärryllä johon sopii viisi kiintoa ei aja päivässä 150 kiintoa. Kuorma tunnissa on aika hyvä. Kolme kuormaa ajelen päivässä eli n. 13 kiintoa ja se riittää.  Kun käännytään ojitetulta penkkatieltä toiselle kukaan ei tee niin leveitä liittymiä että nivelohjausta ei tarvita turvalliseen kääntymiseen. Se nimittäin kärry oikaisee paljon ilman aisaohjausta. Jos olisit ajanut metsässä tietäisit että kukaan ei laita 6.5m nosturia traktoriin eihän sillä ylety mihinkään. Eikä se jaksa kärryä nostaa 6.5m päästä. Kun ei ole kokemusta voi kertoa mielikuvitustarinoita.

Neljä kuormaa tunnissa harvennukselta on tahti johon ei Jätkää lukuunottamatta taida kukaan muu pystyä.