Keskustelut Metsänomistus Hankintahakkuiden tulevaisuus

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 45)
  • Hankintahakkuiden tulevaisuus

    Pienimuotoiset hankintahakkuut ovat mielekästä puuhaa. Olen tehnyt lähinnä ensiharvennuksia. Harkinnassa on metsäpinta-alan kasvattaminen. Tähän vaikuttaa kuitenkin ihan merkittävästi se, että miten hankintahakkaajiin suhtaudutaan ja kuinka hankintapuusta maksetaan esimerkiksi seuraavan 10 vuoden aikana. Mitä mieltä olette?

  • Jätkä pätkät

    Mitä te rassukat luulette metsurin ruokapöydässä olevan, kun urakkapalkka on jopa alle kympin motti, ellei joka helvetin päivä pistetä kasalle yli kymmenen kiintoa?
    Vielä nytkin olen naputellut pikkutilhin tankillisella kahden kiinnon koivukuitukuormia ja hyväkuntoinen kaveri tekee siis aivan varmasti kyseisellä laitteella 4 – 6 tankillista työpäivän aikana.
    Minä tosin pistä nuo kuutiot klapikoneella klapeiksi aina ennen kuin lähden hakemaan seuraavaa kuormaa.
    Jos vaikka Jesse jauhaakin paskaa, ei sitä kaikkien tarvitse uskoa.

    jees h-valta

    E-h:n koivikossa pitkällä päivällä kyllä ilman sen kummempia siirtelyjä. Jos paikkaansa lähes saa tehtyä menee mutta ei miltään jätkä pätkän harrastelupohjalta. Kuten olemme puheista huomanneet sitä se todella päätoimeksi on, leuan loksutusta.
    Pikkutilhin tankillinen ei suuriin suorituksiin yllä ja 4-6 tankillisen suorituksella saa noin viisi kuutiota tehtyä. Olen senverran 200:lla ja 201:llä tehnyt kyllä. Tankillinen kestää noin kolme varttia korkeintaan.

    Metsäkupsa

    Kovia tuloksia tosiaan,kun kahdessa viikossa noilla luvuilla verovapaat hankintakuidut kasassa.Omia motteja ei ilkeä edes laskea,kun puolitalvea kuluu kyseiseen määrään pääsemiseen.Nälkään kuolisin,jos elanto hankintyötulon varassa olisi.Kun omassa metsässä puut tiliä antavat,niin hiukan lopputulos paremmalta näyttää taloudellisesti.

    Jovain

    Ensiharvennuksia pidetään tappiollisina, sillä puun hinta menee työn kustannuksiin, eikä puulle juurikaan kantohintaa jää. Se, että teollisuus maksaa kuidusta jotakin, on enemmänkin kompensaatiota. Hankinnalla on sama tilanne, puun hinta menee työn kustannuksiin ja puut firman tuottoihin. Kemeralla ja hankintatyön veroporkkanalla tuetaan sitten näitä metsänomistajien tappiollista toimintaa.

    Jätkä pätkät

    ”RE: Hankintahakkuiden tulevaisuus
    Kovia tuloksia tosiaan,kun kahdessa viikossa noilla luvuilla verovapaat hankintakuidut kasassa.Omia motteja ei ilkeä edes laskea,kun puolitalvea kuluu kyseiseen määrään pääsemiseen.Nälkään kuolisin,jos elanto hankintyötulon varassa olisi.Kun omassa metsässä puut tiliä antavat,niin hiukan lopputulos paremmalta näyttää taloudellisesti.
    Lähetetty: 28 min sitten
    Lähettäjä: Metsäkupsa ”
    Oletteko ihan tosissanne noin lapsellisia? Vetäkää hame päällenne.
    OIKEAN Metsurin palkka ensiharvennuksessa, jonka järeys jää alle 100 litran, on 10 Euron luokkaa / kuutio.
    Kuinka ihmeessä ammattimetsurin kuukausiansiot ovat 2000 – 5000 Euroa / kk ?
    Miettikääpä sitä, ennenkuin auotte päätänne.
    Jesse on selkeä näpertelijä, eikä sellaisen moottorisahahommista ole koskaan tullut lasta ei paskaa.
    Meilläkin oli joskus samanlaisia ”metsureita” Malliksi voisin kertoa yhden tutun, joka sahasi kuin raivopäinen jopa kahdeksan tankkia joka päivä. Vieressä sahasi toinen neljä tankkia ja aina oli isompi tili.
    Tilit perustuivat pystymittaan, eli jokaisen palstan bruttopalkka oli tiedossa jo ennen hakkuun aloittamista.
    Ensiharvennusta hakattiin eri jätkän kanssa metsurimitalla samanlaisilla sahoilla. Yhtä monta tankillista joka päivä. Toinen sai joka tankillisella huomattavasti enemmän runkoja.
    Kyllä hypistelijät erottuvat miehistä, kun vedetään sahat käyntiin.

    Rane

    ”Laiska töillänsä kehuu”

    pihkatappi

    Hankintahakkuita tekevät pääsääntöisesti puoliammattimaiset tai ihan harrastelija sahaajat. Ei ole tarpeen verrata tuotoksia metsureihin, jotka ovat jopa kymmeni vuosia lähteneet kelillä kuin kelillä rahan perään moottorisahan kanssa. Ja mitä pään aukomiseen tulee, niin minun mielestäni Jätkät pätkät on siinä lajissa ykkönen, hiekkalaatikon kuningas vissiin.

    Jovain

    Kuninkaita ovat kaikki jotka tekevät tätä pyyteetöntä metsänhoitotyötä ja tuskin hakkuut metsurityönä tulevat loppumaan.
    Tulevaisuutta kuitenkin on. Puun toimittajina metsänomistajien tulee kehittää valmiuttaan. Mhy korjuupalvelu on siitä hyvä esimerkki. Tekevät sen puun välittäjinä toimintaansa laajentaen ja koulutusta lisäämällä. Kouluttamalla valmiutta on lisättävä esim. konemittauksessa, eli on hankittava pätevyyttä mittaustapojen hallintaan. Sitä kautta on mahdollista toimittaa puuta omalla kalustolla ja Mhy palvelutarjonnan kautta ja näin puun ostaja voi luotettavasti hyväksyä moton tai vastaavan konemittauksen tuloksen. Käsitykseni mukaan tähän astiset mittauspalvelut ja korjuu yli päätään, ovat olleet ostajan palvelujen varassa ja tässä mielessä vaatimus metsänomistajien oman kaluston käytöstä ei ole täyttynyt.

    jees h-valta

    Olipa laaja ”haitari” metsurin kuukausipalkassa jätkä pätkällä!
    Kertoisko joku oikea metsuri jätkän pätkällekkin missä oikeasti mennään. Onko tosiaan noin laaja skaala esim. e-h:lla?
    Kun se kympin enskarimotti veisi suurinpiirtein siihen skaalan alkupäähän ja sinne viiteen tonniin tulisi mieleen ettei taida helposti tärrätä.
    Tälleen näpertelin tässä päätoimen oheen yli kympin tunti.

    pihkatappi

    Kympin tunti tuosta hankintahakkusta tällähetkellä saan minäkin, kun ei jää ihmettelemään jokaisen puun juurelle. Joskus kun tein hakkuutöitä firmalle, niin kyllä siellä osa niistä enempi tehneistä tupla määrän hakkasi helposti ja varmaan niitä väsyttikin vähemmän työpäivän jälkeen. Kyllä siinä tekniikassa on hirveä ero. Kuitenkin pitäisi nuo hankintalisät olla sen mallisia, että hyväkuntoinen harrastelija tuon välttävän tuoton omille ponnistuksilleen saisi.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 45)