Keskustelut Harrastukset Hankeraportti: ”Riistatalous elinkeinona”

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 46)
  • Hankeraportti: ”Riistatalous elinkeinona”

    Internetistä löytyy MMM:n, Ruralia-instituutin (HY) ja Suomen Riistaeskuksen yhteistyössä tuottaman ”riistapalveluiden ja riistatuotteiden kehittämisen haasteet ja toimenpide-ehdotukset”. Sivuja on 21. Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut MMT, ministeri Kalevi Hemilä.

    ”Hankkeen taustaa” (sivu 3)
    ”Maa- ja metsätalousministeriö käynnisti selvityshankkeen metsästykseen ja riistaan liittyvien palveluiden ja tuotteiden kehittämiseksi keväällä 2012. Hankkeessa selvitetään miten riistatalous voi omalta osaltaan edistää hallitusohjelmassa vahvistetun kansallisen luonnonvarastrategian tavoitteita. 1 Riista on arvoa tuottava luonnonvara, johon perustuvia palveluita sekä niihin perustuvaa osaamista, innovaatioita, tuotteistamista, markkinointia ja liiketoimintaa tulee edistää, 1 Riistaelinkeinotoiminnan vahvistamiseksi luonnonvaraisten riistalajien alueellisia tiheyksiä on syytä pyrkiä vahvistamaan.”

    Kun taustana on hallitusohjelma ja hirvi on taas kerran piilotettu ovelasti riista-sanan kätköihin, on mielestäni kaikkien elantoaan metsästä saavien tarpeen lukea ko. raportti. Aiheuttaahan suurenevien hirvilaumojen talvehtiminen metsätaimikoissa uudistamiseen uhratun työn ja kustannusten valumisen hirvien per….een.

    Ehkäpä tämän syksyn hirvien pyyntilupien leikkaaminen kolmanneksella oli lähtölaukaus. Sillä lienee MMM:n siunaus.

    Metsänomistajien puolestapuhuja MTK on jotain jyrähtänyt. Metla, Tapio ja metsänhoitoyhdistykset ovat vielä melko hiljaa.

    Eikö maantieliikenteestä vastaavalla ministerillä ole minkäänlaista huolta hirvikolareiden lisääntymisestä?

  • suorittava porras

    Hirvilupia on pakko leikata , kun hirviä ei ole. Että töihin vain. Se on parasta työlliyyspolitiikkaa.

    suorittava porras

    Kele se kaatoryyppy mitään altista! Metsällä olo on paljon terveellisempi harrastus , kun baareissa notkuminen. Baareissa se viinalle altistuminen tapahtuu aivan varmasti . Omalla autolla jahtiin kulkeminen rajoittaa alkoholin käyttöä niisä ympyröissä ratkaisevasti . Ravintolaillatkin lyhenevät tai jäävät väliin kokonaan , kun on lähdettävä aikaisin aamulla kohti metsästysmaita. ..ja se kaatoryyppykään ei ole pakollinen.

    Luonnotar

    ” Hirvilupia on pakko leikata , kun hirviä ei ole.

    lähettäjä: suorittava porras ”

    Riistanhoitoyhdistyksemme alueella vähennettiin pyyntiluvat tosiaan kolmannekseen edellisvuodesta, vaikka hirviä vilisee kuten ennenkin. Naapuriseura pääsi valitsemaan 11 hirven porukasta parhaat päältä eräänä jahtipäivänä. RHY:n alueelta on kaatoprosentti jo nyt varmasti ainakin 90%.
    Ennen jahdin alkua puolukkametsällä tuijottelin muutamaa sonnimullikkaa silmiin ja voi sitä sorkkajälkien määrää yleensäkin.

    Gla

    N-merkki: ”Kuten jo aikaisemmin sanoin, turvallisuuden hyväksi tehtävä työ on ihan ok. Esimerkiksi 2011 ei Suomessa kukaan kuollut hirvikolarissa. Ja nyt on hirviä huomattavasti vähemmän …
    Hirvet ovat vain yksi riski liikenteessä, alkoholi tappaa paljon useammin.”

    Alkoholia on turha sotkea tähän mukaan, koska kyse on hirvistä.

    Hirvet ovat vain yksi riski ja siihen hirvikannalla on suhteellisen suora vaikutus. Mutta edelleenkään tässä ei pidä mennä siihen ansaan, että verrataan nykyhetkeä vuosituhannen vaihteen tilanteeseen, jolloin tilanne oli sietämätön.

    Suomessa ei tosiaan kukaan kuollut 2011 hirvikolareissa, mutta henkilö- ja omaisuusvahinkoja tuli edelleen huomattava määrä. Omaisuusvahingoista taimikossakin puhutaan. Niiden päälle vielä lisätään vaikeammin määriteltävät ja huonommin tunnetut asiat, kuten hirvikärpäset yms. jutut.

    Edelleen odottelen sinulta vinkkejä metsänhoitooni, koska suunnittelemani menetelmän totesit perustuvan järjen puutteeseen.

    n-merkki

    Gla,
    hirvikolarit liikenteessä putoavat nollaan vasta kun hirvien lukumäärä putoaa nollaan. Vaikutus liikennekuolemien määrään olisi kuitenkin hyvin rajallinen. Yhteiskuntamme resulssit ovat kuitenkin rajalliset joten paras tulos saadaan kun panostetaan sinne missä saadaan eniten hyötyä. On kuin jänis panisi päänsä pensaaseen jos liikennevahingoista keskusteltaessa jättää kokonaiskuvan ilman huomiota.

    Edelleen odotan sinulta päättäväisiä toimenpiteitä saastuneen kuusikkosi saattamiseksi sellaiseen tilaan ettei seuraavien sukupolvien tarvitse harmitella. Tietoa sinulla tuntuu löytyvän joten se on tahdosta kiinni.

    mehänpoika

    Suorittavalle portaalle kaatoryypystä ja hirvestyksestä yleensä:

    Moni nuori ei ole alkoholia edes maistanut ennenkuin jahtiporukassa sitä oikein tyrkytetään. Siitä on helpompi jatkaa… Nuori altistuu riippuvuudelle hyvin helposti.

    Eihän hirvien pyyntilupia sen vuoksi tarvitse tai pitäisi leikata, jos omalla alueella ei jahtikauden alkupuolella satu olemaan hirviä. Hirvillähän on pitkät sorkat alla, eikä juuret tukevasti maassa kuten esimerkiksi männyn taimilla. Pyyntilupiin kajoaminen leikkausmielessä jahtikauden alkupuolella on aivan järjetöntä hirvipolitiikkaa!

    Taimikko ei pääse hirviltä karkuun. Niiden ja liikenteen suojeleminen on paljon tärkeämpää kuin hirvieläinten sonni – naarassuhde tai vasatuotto. Hirvenliha kun on kovasti tappiollista. Samanlaatuisen lihan saa kaupan tiskiltä paljon halvemmalla kuin hirvenlihan hankkimista metsästäen. Maataloudessa lihan tuottaminen on työllistävää yritystoimintaa.

    Gla

    N-merkki: ”hirvikolarit liikenteessä putoavat nollaan vasta kun hirvien lukumäärä putoaa nollaan.”

    Tietysti, mutta ei kai kukaan tuollaista binääriajattelua kaipaa.

    N-merkki: ”Vaikutus liikennekuolemien määrään olisi kuitenkin hyvin rajallinen.”

    Ei kuolemat ole ainoa merkityksellinen seikka liikenneturvallisuudessa, vaikka onnettomuustilastoinnin tavasta (vain kuolemat ja vakavat henkilövahingot tilastoidaan luotettavasti) ja kuolemien uutisoinnista sellaisen käsityksen helposti saakin. Jo pelkästään omaisuusvahingoilla on merkitystä, kun iso joukko autoja vuosittain korjataan tai lunastetaan.

    N-merkki: ”Yhteiskuntamme resulssit ovat kuitenkin rajalliset joten paras tulos saadaan kun panostetaan sinne missä saadaan eniten hyötyä.”

    Paljonko yhteyskunnalta nykytilassa säästyy resursseja, jotka käytetään tuottavampiin kohteisiin, kun hirvikantaa ei alenneta esimerkiksi kolmanneksella nykyisestä?

    Väitän, että hirvikannan alentaminen ei ole resurssikysymys.

    N-merkki: ”On kuin jänis panisi päänsä pensaaseen jos liikennevahingoista keskusteltaessa jättää kokonaiskuvan ilman huomiota.”

    Hirvistä keskusteltaessa ratkaisu ei mihinkään on se, että toteaa merkittävämpiäkin kohteita olevan kuin hirvikannan alentaminen. Liikenneturvallisuustyötä tehdään hyvin laajalla rintamalla, se onneksi ei ole pelkästään rattijuoppojen jahtaamista.

    Gla

    N-merkki: ”Edelleen odotan sinulta päättäväisiä toimenpiteitä saastuneen kuusikkosi saattamiseksi sellaiseen tilaan ettei seuraavien sukupolvien tarvitse harmitella. Tietoa sinulla tuntuu löytyvän joten se on tahdosta kiinni.”

    Kuten totesin, päättäväiset toimenpiteet on tiedossani ja ne toteutuvat kun niiden aika on. Sinun ei niitä tarvitse odotella. Mutta koska sinä et pidä tarpellisena metsätalouden harjoittamista edistävänä toimenpiteenä hirvikannan alentamista, toivon sinulta näkemystä siitä, miten hirvien aiheuttamat vahingot kuitataan tai ehkäistään. Mielestäni olet sen velkaa, kun järjen puutteesta aloit puhua.

    Jatkuvan kasvatuksen kirjat eivät anna luotettavaa vastausta siihen, kuinka valopuut saadaan taloudellisesti kestävällä tavalla kasvamaan alikasvoksena ja joita hirvet eivät söisi tai kuinka juurikäävän aiheuttamia vahinkoja vähennetään merkittävästi. Perustuuko siis päätehakkuu + koivu- tai mäntytaimikon perustaminen sittenkään järjen puutteeseen? Jos perustuu, mitä vaihtoehtoja meillä on? Metsätaloudesta luopuminen tai sen kannattavuuden heikentäminen ei liene meidän kummankaan kelpuuttamien toimenpiteiden joukossa. Ja jos päätehakkuu ei perustu järjen puutteeseen, mikä on taimikoita uhkaavan hirvikannan tason säilyttämisen rooli järkevästä toiminnasta puhuttaessa?

    Gla

    Pieni korjaus hirvikolareihin liittyen.

    Vuonna 2011 Suomen maanteillä tapahtui 1195 hirvionnettomuutta. Niissä kuoli kolme ja loukkaantui 115 ihmistä. Loukkaantuneita oli 17 % enemmän kuin edellisvuonna, vaikka hirvionnettomuuksien määrä väheni 8%.

    Vuonna 2010 ei kuollut kukaan, mutta 2009 kuoli 5.

    Vuoden 2011 hirvieläinonnettomuuksien laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat 60 miljoonaa euroa, mikä on 15 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2010.

    Hirvionnettomuuksien osuus kustannuksista oli 45 miljoonaa ja peuraonnettomuuksien 15 miljoonaa euroa.

    Onnettomuuksien kustannukset on arvioitu liikenne- ja viestintäministeriön vuonna 2010 vahvistamien liikenneonnettomuuksien keskimääräisten yksikkökustannusten perusteella.

    Lähteet: Liikenneturva ja Liikennevirasto.

    Korpituvan Taneli

    Täytyy ottaa huomioon myös se että teitä on aidattu tuhansin kilometrein.
    Se on myös hirvikustannus ja aidasta aiheutuu haittaaa kulkemiselle.
    Ennenkaikkea aidat vähentävät tiekohtaisia hirvikolareita lähes 100%, mutta kokonaistilastoissa se ei näy mitenkään. Eli Hirvikolarit ovat lisääntyneet rajusti alemmalla tieverkolla.

    Minun perstuntuma kolaritiheyteen on se että kun hirvikanta puolittuu, niin hirvikolarit putoavat neljäsosaan. Samoin metsätuhot.
    Muistelen lukeneeni joskus jonkun tutkimuksenkin, mutta en muista mistä ja milloin.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 46)