› Keskustelut › Harrastukset › Hankeraportti: ”Riistatalous elinkeinona”

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 46)
1 2 3 4 5

  • Hankeraportti: ”Riistatalous elinkeinona”

    Lähetetty: 18.10.2012, 20:52

    Internetistä löytyy MMM:n, Ruralia-instituutin (HY) ja Suomen Riistaeskuksen yhteistyössä tuottaman ”riistapalveluiden ja riistatuotteiden kehittämisen haasteet ja toimenpide-ehdotukset”. Sivuja on 21. Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut MMT, ministeri Kalevi Hemilä.

    ”Hankkeen taustaa” (sivu 3)
    ”Maa- ja metsätalousministeriö käynnisti selvityshankkeen metsästykseen ja riistaan liittyvien palveluiden ja tuotteiden kehittämiseksi keväällä 2012. Hankkeessa selvitetään miten riistatalous voi omalta osaltaan edistää hallitusohjelmassa vahvistetun kansallisen luonnonvarastrategian tavoitteita. 1 Riista on arvoa tuottava luonnonvara, johon perustuvia palveluita sekä niihin perustuvaa osaamista, innovaatioita, tuotteistamista, markkinointia ja liiketoimintaa tulee edistää, 1 Riistaelinkeinotoiminnan vahvistamiseksi luonnonvaraisten riistalajien alueellisia tiheyksiä on syytä pyrkiä vahvistamaan.”

    Kun taustana on hallitusohjelma ja hirvi on taas kerran piilotettu ovelasti riista-sanan kätköihin, on mielestäni kaikkien elantoaan metsästä saavien tarpeen lukea ko. raportti. Aiheuttaahan suurenevien hirvilaumojen talvehtiminen metsätaimikoissa uudistamiseen uhratun työn ja kustannusten valumisen hirvien per….een.

    Ehkäpä tämän syksyn hirvien pyyntilupien leikkaaminen kolmanneksella oli lähtölaukaus. Sillä lienee MMM:n siunaus.

    Metsänomistajien puolestapuhuja MTK on jotain jyrähtänyt. Metla, Tapio ja metsänhoitoyhdistykset ovat vielä melko hiljaa.

    Eikö maantieliikenteestä vastaavalla ministerillä ole minkäänlaista huolta hirvikolareiden lisääntymisestä?

    Tekijä
    mehänpoika
    Teema Harrastukset Harrastukset
  • n-merkki 20.10.2012, 09:58

    No, onhan maita missä avohakkuut on kielletty. Poimintahakkuut ovat niissä ainoa vaihtoehto.
    EU:n tasollakin keskustellaan avohakkuukiellosta. Vaikka se ei juuri nyt ole tulossa niin puusukupolvi on pitkä aika, paljon voi tapahtua.
    Kun asenneympäristö ja lainsäädäntö muuttuu, poimintahakkuumenetelmät varmasti kehittyvät.

    Itäsuomen Antti 20.10.2012, 10:23

    Taitaa olla aika puuhastelua taas tuo toimitna. Ei riistataloudesta ole kuin sivu elinkeinoksi. Lainsäädäntö yksistään rajoittaa toimintaa niin paljon ettei sillä ole merkittävää taloudellista hyötyä. Kuin ainoastaan lyhyenä syyssesonkina.

    jees h-valta 20.10.2012, 17:19

    Tämä päivä taas alkoi olla ääripäätä mitä seuraillut hirviporukan käyttäytymistä. Ne ammutut taisi mennä jälleen naapuriseurojen tiliin ampumasuuntaa kuunnellessani. Mutta tämä porukka minkä ”kintuissa” siellä omalla metsätyöreissullani kuljin oli kyllä oikein autosohlaajien paraatia. Jatkuvasti oltiin johonkin päin autoilla menossa ja kun olin kotiutumassa juuri tässä illemmalla yksi Hiace ajoi suoraan sivutieltä eteen ja jouduin jarruttamaan voimakkaasti. No sitten kun ilmeisesti minusta ei vieläkään mitään havaintoa jäätiin kuppaamaan eteen ja vielä sanalle vastaantulevan hirvestäjän kanssa. En nyt sitten edes hoputtanut mutta jos metsästys on tuota paapakaartin autoilu-ja juttutuokioita enemminkin niin ei ihme jos laukauksia ei juuri kuulu.
    Jos ei näe isoa avolava-autoa niin tuskin hirveäkään.

    Gla 21.10.2012, 06:06

    Harrastelija: ”Olipas siinä kommentti, joka on lähtenyt täydellisen tietämättömyyden suosta !”

    Miten sinä ymmärrät raportissa olevan lauseen: ”Riistaelinkeinotoiminnan vahvistamiseksi luonnonvaraisten riistalajien alueellisia tiheyksiä on syytä pyrkiä vahvistamaan.”

    Harrastelija: ”Pitäisi ehkä hiukan seurata maailman menoa.
    Hirvikanta on romahtanut jo useilla alueilla eripuolella Suomea. Kanta on niin alhainen, että luonnollinen lisääntyminen on kieroutunut.
    Seuraava vaihe on osittainen rauhoitus.”

    Luonnollisen lisääntymisen mahdollinen kieroutuminen ei johdu kannan suuruudesta. Se on edelleen 85000 yksilöä, mikä on moninkertainen 70-luvun tasoon verrattuna ja samaa suuruusluokkaa, ennen kuin mopo lähti käsistä 90-luvulla.

    Minun puolestani näissä tiettyjen tahojen korostamissa hirvityhjiöissä saa hirvet ihan vapaasti rauhoittaa. Eihän sieltä nytkään mitään ammuta, joten lopputulos on sama. Kunhan kannan kokonaismäärään saataisiin reilu, esimerkiksi kolmanneksen pudotus päinvastoin kuin metsästäjien raportissa toivotaan.

    Raportti tosiaan käsittelee metsätysmatkailun edistämistä. Silti olisi ollut suotavaa, että toiminnan arvon laskemisen yhteydessä olisi huomioitu myös kustannukset. Kun hirvieläinten lihan arvon lisäksi laskettiin jotain ekosysteemipalveluja(?), päästiin 80-90 miljoonaan euroon. VTV:n raportissa 140000 yksilön talvikannan arvioitiin aiheuttavan 127-175 miljoonan euron kustannukset. Nykyään kanta on 40% tuota alempi, mutta vastaavasti hintataso on noussut. Ellei Hemilä ymmärrä kustannusten ja tulojen summan merkitystä, vimeistään Härmälän ja Herlinin olisi pitänyt ymmärtää.

    Gla 21.10.2012, 06:09

    N-merkki: ”Veikkaanpa että jos keksittäisiin pätevä karkoite pitämään hirvet poissa taimikoista, palstan valittajat eivät olisi pätkääkään enää kiinnostuneita hirvien lukumäärästä tai niitten aiheuttamista liikenneonnettomuuksista. Vain oma pussi on tärkeä.”

    Vaikuttaa siltä, että pätevä karkoite on keksitty. En silti tajua, minkä ongelman ratkaisee hirvien ajaminen naapurin puolelle. Enkä sitä, millä tavalla metsätalous hyötyy siitä.

    Kun vaimo oli lapsen kanssa kyydissä hirvikolarissa, voit olla varma että liikenneonnettomuudetkin kiinnostavat. Onneksi tuossa ei käytännössä mitään vahinkoa sattunut. Mutta se olikin vain sekunnin osista kiinni.

    N-merkki: ”Vaikka hirvivahingot johtuvat vain valittajien käyttämästä metsän viljelymetodista.
    Mitä järkeä on perustaa taimikoita jotka ovat hirvien lempiruokaa ja sitten valittaa kun ne syövät niitä. Ei paljon järki päätä pakota …”

    Kerrotko, millä tavoin minun pitäisi hoitaa keskikarkealla mustikkatyypillä kasvavaa juurikäävän lievästi saastuttamaa 90-vuotiasta kuusikkoani?

    n-merkki 21.10.2012, 07:53

    Gla :
    ”Vaikuttaa siltä, että pätevä karkoite on keksitty. En silti tajua, minkä ongelman ratkaisee hirvien ajaminen naapurin puolelle. Enkä sitä, millä tavalla metsätalous hyötyy siitä.”

    Jos tällainen karkote olisi keksitty, sitähän pitäisi olla myös naapurin taimikossa.

    ”Kun vaimo oli lapsen kanssa kyydissä hirvikolarissa, voit olla varma että liikenneonnettomuudetkin kiinnostavat. Onneksi tuossa ei käytännössä mitään vahinkoa sattunut. Mutta se olikin vain sekunnin osista kiinni.”

    Niin, elämä on hengenvaarallista.

    ”Kerrotko, millä tavoin minun pitäisi hoitaa keskikarkealla mustikkatyypillä kasvavaa juurikäävän lievästi saastuttamaa 90-vuotiasta kuusikkoani?”

    Erirakenteisen metsän aikaansaamiseksi on olemassa oppikirjoja, parasta hankkia sellainen ja ryhtyä päättäväisiin toimenpiteisiin. Ikävä kuulla että olet päästänyt metsäsi noin pahaan tilanteeseen.

    Gla 21.10.2012, 09:05

    N-merkki, suotta puhutaan konditionaalissa hirvikarkoitteista. Tricosta on saatu lupaavia tuloksia. Mutta kenen etua tukea saavan tuotteen kylväminen metsiin palvelee? Sen, joka sitä käyttää. Muut kärsivät entistäkin enemmän, vain karkoitevalmistaja (itävaltalainen yritys) ja -kauppiaat (mm. riistanhoito- ja metsänhoitoyhdistykset) hyötyvät. Eikö tämä ole aika älytön kuvio?

    Suhtautumisesi liikenneturvallisuuteen on vähintään erikoista. Valtiovalta on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen asian suhteen ja uhraa vuosittain merkittävän määrän paukkuja sen eteen. Oletko eri mieltä tavoitteen mielekkyydestä?

    Kirjallisuus kyllä kertoo, millä tavalla vanha kuusikko muutetaan erirakenteiseksi. Sitä, millä tavoin tässä juurikääpä torjutaan, ei samat kirjat kerro. Kaksi niistä on hyllyssäni ja kolmannen olen lukenut, kun kirjastosta sen lainasin. Viittaamissasi kirjoissa väitetään, ettei erirakenteisen metsän kasvatus ole juurikäävän suhteen tavanomaista harvennushakkuuta huonompi vaihtoehto. Voi olla, mutta kuusi on ainoa puulaji, jonka alikasvoksena saa luontaisesti syntymään (keskikarkea mt ei ole erityisen edullinen tässä suhteessa), joten juurikääpäongelma vain pahenee ilman puulajin vaihtoa. Avohakkuu + kantojen nosto saattaa auttaa, vaikka metsä uudistettaisiin kuuselle, mutta varmaa tietoa ei tästä ole, enkä kantojen nostoon mielelläni ryhdy.

    Minä en metsääni ole tuohon tilaan saattanut. Oletko tullut ajatelleeksi, että metsien hoito on ylisukupolvista toimintaa? Vallitsevan hirvipolitiikan tuottamien vahinkojen kanssa painitaan vielä kun me molemmat ollan haudassa. Jos sinä koet asian samoin kuin liikenneturvallisuuden, niin ymmärrän sinua paremmin. Toivon, että valtaosa demokraattisessa järjestelmässämme toimii toisin kuin sinä.

    n-merkki 21.10.2012, 10:46

    Gla,

    ”N-merkki, suotta puhutaan konditionaalissa hirvikarkoitteista. Tricosta on saatu lupaavia …”

    Kun ensin perustaa hirvien ruokailupaikaksi taimikon ja sitten yrittää pitää ne hirvet sieltä pois maksoi mitä maksoi, on kyllä älytöntä toimintaa.

    ”Suhtautumisesi liikenneturvallisuuteen on vähintään erikoista. Valtiovalta on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen asian suhteen ja uhraa vuosittain merkittävän määrän paukkuja sen eteen. Oletko eri mieltä tavoitteen mielekkyydestä?”

    Ihmisen henkeä yritetään suojella mahdollisimman pikälle, ei siinä mitään pahaa. Hengen lähtö on kuitenkin väistämätön. Tavalla tai toisella.

    ”Kirjallisuus kyllä kertoo, millä tavalla vanha kuusikko muutetaan erirakenteiseksi. Sitä, millä tavoin tässä juurikääpä torjutaan, ei samat kirjat kerro. Kaksi niistä on hyllyssäni ja …”

    Nyt on hyvä aika päättää mitä haluat tehdä kuusikollesi. Tietoa sinulta ei tunnu puuttuvan. Hankalissa tapauksissa erirakenteisen metsän aikaansaaminen vie pitkän ajan, joskus täytyy aloittaa alusta.

    ”Minä en metsääni ole tuohon tilaan saattanut. Oletko tullut ajatelleeksi, että metsien ….”

    No niin, voihan sitä aina syyttää edellistä sukupolvea metsän huonosta kunnosta.
    Osaatpas vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä yhteiskunnallisesta toiminnastani.

    mehänpoika 21.10.2012, 11:49

    Nimimerkki Gla on mielestäni hyvin perehtynyt tänä vuonna julkistetun”Riistatalous elinkeinona”-hankeraportin ja myös valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) hirvitarkastus 100/2005 sisältöön (VTV on Eduskunnan yhteydessä toimiva ylin tarkastusviranomainen).

    Näyttäisi siltä, että MMM on elänyt ja elää edelleen ”kuin valtio valtiossa”. Olihan se tai riistakeskus kutsunut ko. hankeraporttia tekemään samanhenkiset edustajat eri sidosryhmistä, eikä VTV:n 7 vuoden takaista tarkastuskertomusta hankeraportissa edes mainita.

    Hankeraportin mukaan ”riistatalouden yhteiskunnallinen vaikuttavuus tulee taloudellisen arvon lisäksi sosiaalisen arvon ja ekosysteemipalvelujen kautta”.
    – Riistatalouden taloudellinen arvo olisi MMM:n oman laitoksen (RKTL) laskelmien mukaan riistasaaliin laskennallisesta arvosta (v. 2010 83 milj. euroa), josta hirvieläinten osuus olisi 61 milj. euroa. Siitä virkistysarvon osuus olisi 60%. Siten yksistään hirven tuottama virkistysarvo metsästäjälle olisi 80-90 milj. euroa. Onkohan näissä laskelmissa ollut tutkijoiden rehellisyys kovalla koetuksella?

    Hirvenlihalle tuotteena kertyy kovasti hintaa kun kaikki kustannukset huomioidaan niinkuin taloudellisessa toiminnassa aina pitäisi. Eihän hirvijahdeissa kertyneestä lihasta ole tarvinnut edes maksaa veroja. Kulut kun ovat lihan arvoa suuremmat.

    Hirvien aiheuttamat vahingot hirvikolareineen ovat vielä aivan toinen luku. Hirvieläinkolareissa loukkanntuu vuosittain noin 200 henkilöä, osa invalidisoituu ja osa jopa kuolee. Inhimillinen kärsimys kaikille osapuolille on rahassa mittaamaton. Silti hirvestystä perustellaan köykäisillä ja vailla perusteita olevilla ”laskennallisilla arvoilla”.

    Metsästäjien saama virkistysarvo on laskelmoitu ilmeisesti MMM:n tahdon mukaisesti ilman metsänomistajille koituvan mielipahan arvoa ja syödyn tai toskatun taimikkonsa hoitotöin arvoa sekä ilman hirvikärpäsriesaa tai hirvikärpäsistä leviävien jopa tappavien tautien arvoa.

    A.Jalkanen 21.10.2012, 12:49

    Erikoista ajattelua, että metsänuudistamispäätökset pitäisi tehdä hirvikannan ehdoilla.

    Jos juurikääpä on jo alueella, ei kuusen erirakenteiskasvatusta voi enää ajatella. Syntyvät kuusen taimet saastuvat nekin. Vaihtoehtoina voisi olla lehtikuusi tai rauduskoivu harvaan mättäille istuttaen ja sekapuuksi sitten luontaisesti mitä tulee. Toinen vaihtoehto on kunnon äestys tms muokkaus ja luontainen lehtipuu-mänty sekametsävaihe, jossa ei sallita kuusta, vaan luontaiset kuuset poistetaan.

    Kantojen poisto voi nopeuttaa juurikäävästä eroon pääsyä, mutta kantoja ei saisi varastoida liian kauan eikä jättää pinon pohjimmaisia kantoja palstalle. Paras jos varaston saisi kuivumaan pohjia myöten eli ilmavasti tehdyt kasat.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 46)
1 2 3 4 5