Keskustelut Metsänomistus Halpa öljy loppuu, mutta suomi ei piittaa

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 21)
  • Halpa öljy loppuu, mutta suomi ei piittaa

    Tuo otsikko on kanava-lehden (1/2014) ykkösartikkelissa.

    Tavanomaisen öljyn tuotanto ei enää kasva ja odotuksia nostattaneen liuskeöljyn tuotantohuippu on edessä jo tällä vuosikymmenellä. Jatkossa öljy on yhä kalliimpaa, eikä sitä riitä kaikkeen. Suomessa viranomaiset ovat sulkeneet silmänsä tältä uhalta.

    Öljy on maailman tärkein strateginen raaka-aine. Ilman öljyä maailma kirjaimellisesti pysähtyy. Öljy on myös korvaamaton raaka-aine ruuantuotannossa ja lähes kaikessa teollisessa tuotannossa.
    Öljyn hinta on vuosikymmenessä nelinkertaistunut. Se on suurin yksittäinen syyllinen Suomen heikentyneeseen vaihtotaseeseen, ja tuleva hintakehitys uhkaa pahentaa kansantaloutemme kriisiä entisestään.
    Öljyn hinnan jyrkkää nousua selittää erityisesti tuotannon kyvyttömyys vastata kehittyvissä maissa rajusti kasvaneeseen kysyntään. Halvalla ja nopeasti käyttöön otettavia perinteisiä öljylähteitä ei yksinkertaisesti enää ole.
    Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n vuoden 2010 energiaraportin mukaan tavanomaisen öljyn tuotanto oli huipussaan vuonna 2006. Asia ei noussut Suomessa uutisotsikoihin, vaikka IEA korjasi näin tuotantohuipun ajankohtaa kaukaa tulevaisuudesta historialliseksi tosiasiaksi.

    Der Steppenwolf

  • Puun takaa

    En muista lukuja ulkoa, mutta jossakin tiedejulkaisussa kerrottiin, että Suomi voisi olla täysin omavarainen kaiken kuluttamansa energian suhteen, myös liikennepolttoaineissa.
    Me ostamme tällä hetkellä ulkoa energiaa ja energiatuotteita yhteensä n.8 miljardilla eurolla vuodessa.
    Mainittakoon, että luku samaa luokkaa, mitä Suomi ottaa lisävelkaa vuosittain.
    Omavaraisuus vaatisi poliittisia päätöksiä, mutta poliitikot eivät niihin normaalioloissa pysty.

    Rane

    Niin,luvut on tietysti suuria mutta öljy ei tietenkään lopu yhtäkkiä.
    Lisäksi on muistettava että Suomella on hätätilan sattuessa käyttämättömänä moninkertaisesti energiaa esim.Norjan öljyvaroihin verrattuna.Soissa.

    metsänvartija

    Biodiesel, suuri kysymysmerkki joka voi muodostua ässäksi.

    Jos siitä rupeaa saamaan dieseliä metsien arvo kohoaa huippuun.

    Tietysti tälläinen tulee suojata patentein, let”s see.

    Iso ylläri voi olla tulossa.

    Puun takaa

    Tuolla toisessa ketjussa käsiteltävä puulämmitys lienee se seuraava verotettava kohde.
    Pienhiukkasten tappava vaikutus on vain otettu siihen siksi, että saataisiin puunpolton verottamiselle yleisen mielipiteen hyväksyntä.
    Ajatelkaapa, kuinka monta tulisijaa meillä Suomessa kaikkiaan on. Jokaiselle kun lätkäistään ensi alkuun vaikkapa satasen vuosivero, niin kyllä sillä taas hallintokoneistoa pyörittää jonkin aikaa.
    Olihan meillä aikoinaan savupiippuverokin, miksei nyt tulisijavero!

    Rane

    Rane muistelee että jokin vihreä taho suunnitteli taannoin lehmien piereskelyn verottamista.Voisihan tällä logiikalla esim. hernekeitollekin laittaa haittaveron.

    Korpituvan Taneli

    Harrastelija:
    ”Ottomoottorin eetta on bensalla alle 30 % ja dieselillä yli 30 %.
    Sähkömoottori on aivan toista maata, lisäksi sähkömoottorilla on heti alussa vääntömomentti ottomoottoreihin verrattuna moninkertainen.”

    Juu, juu, Jussikulta ja sähköhän tulee töpselistä, eikö niin?
    Vertailu sähkömoottoriin ontuu molemmilla jaloillaan. Sähkön tuottaminen polttoaineilla eroaa seuraavissa kohdin polttomoottorikäytöstä:
    – Hyötysuhde (”eetta”) vain himpun parempi Lauhdekäytössä.
    – Polttoainevalikoima suurempi, kiinteäkin käy.
    – Päästöt mahdollista saada pienemmäksi keskitetyssä tuotannossa.

    Eli paljon porua ja vähän villoja sähköautosta. Sitten kun sähkön tuottamiseen keksitään paremmat keinot kuin fossiilisten- tai biopolttoaineitten poltto, niin sitten siihen sähköautoon päin. Akkuongelma ei ole suinkaan se ainoa probleema eikä edes visaisin.

    Tietysti ennen sitä tulee hybridiauto, joka hyödyntää hyvin mäkien ja jarrutusten energiat yms.

    Itse polttomoottoritekniikassakin on vielä paljon tehtävää. Vielä ei ole ratkaistu edes keraamisten tai muuten lämpöä kestävien aineiden käyttöönottoa. Lämpövoimakoneen hyötysuhdehan on ratkaisevasti kiinni siitä mikä on korkeimman ja matalimman lämpötilan ero.
    Wankel- tai vastaava kiertomäntämoottorikin odottaa tulemiseensa lähinnä materiaalien kehityspuolen apua.
    Kun nykyiset autonmoottorit kuluttavat 5…8 litraa sadalla kilometrillä, niin siitä saataisiin puolet vielä pois jos materiaalikehitys sen sallii.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Hiluxmetsuri

    Taneli:”Vertailu sähkömoottoriin ontuu molemmilla jaloillaan. Sähkön tuottaminen polttoaineilla eroaa seuraavissa kohdin polttomoottorikäytöstä:
    – Hyötysuhde (”eetta”) vain himpun parempi Lauhdekäytössä.
    – Polttoainevalikoima suurempi, kiinteäkin käy.
    – Päästöt mahdollista saada pienemmäksi keskitetyssä tuotannossa. ”

    Nuo ovat ihan hyviä sähköä puoltavia asioita.

    Taneli:”Eli paljon porua ja vähän villoja sähköautosta. Sitten kun sähkön tuottamiseen keksitään paremmat keinot kuin fossiilisten- tai biopolttoaineitten poltto, niin sitten siihen sähköautoon päin. Akkuongelma ei ole suinkaan se ainoa probleema eikä edes visaisin.”

    Sähkön tuottamiseen on keksitty jo useita parempia keinoja. En tiedä tiesittekö, mutta sähkö on 40% uusiutuvista tuotettu. Öljyn uusiutuvuus on hiukan heikompi, jos tämän haluaa kohteliaasti sanoa.

    Akustot kehittyvät koko ajan, mutta ehkä ihmisiltä jää huomaamatta se, että käytännössä valtaosa matkoista on lyhyitä, keskimäärin 40 km, ja tuohon pienemmänkin akuston kapasiteetti riittää ihan mainiosti. Edistykseen ei aina tarvita äärimmäisyyttä vaan riittävän hyväkin kannattaa noteerata.

    Taneli:”Tietysti ennen sitä tulee hybridiauto, joka hyödyntää hyvin mäkien ja jarrutusten energiat yms. ”

    Hybriditekniikka on valtavirtaa uusissa automalleissa. Ladattavat hybridit ovat lisänneet suosiotaan sitä mukaan kun valmistajat saavat niitä markkinoille. Ladattavalla hybridillä säästää ihan mukavasti sekä rahaa että päästöjä. Tankkaa osan matkasta kotona ja parhaimmassa tapauksessa kotimaisista lähteistä tehdyllä sähköllä.

    Taneli:”Itse polttomoottoritekniikassakin on vielä paljon tehtävää.”

    Minä en usko palamiseen, polttamiseen tai käryttämiseen enää liikenteen pääasiallisena energiantuotantomenetelmänä. Hyötysuhde vaan on surkea, pieni osa kalliilla hankitusta ulkomaisesta raakaöljystä tulee hyödyksi, suuri osa hukataan lämpönä. Ei toimi.

    Sähkö ei pelkästään tulevaisuuden liikenteen energialähde, se on sitä jo nyt.

    Korpituvan Taneli

    Hiluxmetsuri:
    ”Minä en usko palamiseen, polttamiseen tai käryttämiseen enää liikenteen pääasiallisena energiantuotantomenetelmänä. Hyötysuhde vaan on surkea, pieni osa kalliilla hankitusta ulkomaisesta raakaöljystä tulee hyödyksi, suuri osa hukataan lämpönä. Ei toimi.”

    Kuka käskee jättämään käyttämättä sen hukkalämmön?

    Erityisesti Suomessa pitää huomata myös se että niitä autoja pitää lämmittääkkin noin 9 kk vuodesta. Jos energianlähteenä on pelkästään sähkö, sitä pitää varata myös lämmitykseen.
    Se, että autojen päämarkkinat ovat muualla kuin kylmissä maissa, on estänyt hukkalämmön tehokkaan hyödyntämisen auton lämmitykseen. Ehkä näemme vielä edistystä silläkin suunnalla.

    Hybridi, jonka moottori on tehty korkeita lämpötiloja kestäväksi, saattaisi kuluttaa ehkä 1,5…3 litraa sadalla. Siitä kun ottaa sitten kaiken hukkalämmön talteen, niin se tuskin riittää kovilla pakkasilla sisälämmitykseen.
    Vaihtoehtona pelkkä sähköauto, jonka webasto pakkasilla tarvitsee sen 1,5…3 litraa polttoainetta sadalla kilometrillä.
    No, se etu nyt tämän esimerkin sähköautolle, että se olisi sisältä lämmin. Tuo hybridi ei välttämättä pärjäisi Suomen talvessa ilman sitä webastoa.

    Uskon kyllä akkutekniikan kehitykseen, onhan jo minunkin elinaikanani otettu sillä rintamalla roimia askeleita. Suomen talvessa on vain akuilla vielä yksi murhe, jota ei etelämpänä tunneta. Tähän asti kaikki akkuratkaisut ovat olleet allergisia pakkasille. Ei niin että ne särkyisivät, teho vain tippuu roimasti.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    ostaamyy

    ”Pienhiukkasten tappava vaikutus on vain otettu siihen siksi, että saataisiin puunpolton verottamiselle yleisen mielipiteen hyväksyntä.
    Ajatelkaapa,
    Olihan meillä aikoinaan savupiippuverokin, miksei nyt tulisijavero!
    Lähetetty: 15 h, 16 min sitten
    Lähettäjä: Puun takaa ”

    Kaikessa verottamisessa pitäisi muistaa se että meneekö kerätty raha mitenkään kansanterveyden edistämiseen ?

    Timppa

    Niin kuin tuolla toisessa jutussa avasin, liuske- ja muut kaasut tulevat rynnimään markkinoille. Niitä on siis lähes ehtymätön varanto ja hyödyntämisteknologia mahdollistaa vaikeittenkin kohteiden hyödyntämisen.

    Raskaat ajoneuvot alkavat USA:ssa siirtyä kaasun käyttöön. Uhkana muun teknologian kehittymiselle voi perustellusti pitää kaasun rynnistystä. Suot ovat tietenkin hätävara. Niiden hyödyntäminen on kuitenkin kallista liikennepolttoaineiksi ja tuo tietysti myös suuret haitat vesistöihin.

    Nämä biodieselhankkeet perustuvat siis yhteiskunnan tekemiin poliittisiin päätöksiin. Eivät markkinalähtöisesti. Jos USA ja Kiina eivät ryhdy osaltaan rajoittamaan kasvihuonekaasujen käyttöä, niin Eurooppa joutuu kyllä valitettavasti seuraamaan perässä ja pyörtämään vaatimuksiaan uusiutuvan energian käytöstä, mistä juuri tuli päätös. Siksi veikkaisin, ettei uusia laajamittaisia uusinvestointeja esimerkiksi polttonestetuotantoon juurikaan tulla näkemään.

    Kaasun käyttö paikallisista jätteistä tullee kyllä lisääntymään.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 21)