Tällä vehkeellä jos kuvittelee sitä pienempää jäistä koivua pilkkovan talvella niin ei muuten onnistu ! Jäinen koivu on niin kovaa että ei lähde alulle tuolla.
Vastaus Kallen edellisen sivun kysymykseen on kirves/ 15 kiintomottia kaataen ,karsien ,katkoen 33-45cm:n pölkyiksi ja kirveellä pilkkeiksi. Hyvää hyötyliikuntaa.”Mitä vanhempi mies, sitä pidempi pino” . Vuosikulutus setsemän kiinnon luokkaa.
Jäinen puu halkeaa helpommin sen takia että puuaines ei anna periksi niin kuin sula puu.Sula puu painuu kasaan kirveen terän ympärillä ja puu myös hiukan taipuu jolloin halkaistut klapit/halot eivät ponksahda niin helposti eroon toisistaan kuin jäässä olevat,kovat halot.
”Puun keskiosassa ei ole kai vettä, vain pintaosassa, mutta määrä on silti suuri. ”
Tuon huomasin …en lukenut sitäkaivamaasi linkkiä ns esiin…. noh ei sitä kaikkien tietysti tarvitse tietää tai ymmärtää… Onhan se toisaalta täysin järjen vastaista että Talvella kovilla pakkasella koivu puu joka palaa nuotiossakin omaa suurimman vesipitoisuuden, ei tilavuudeltaan mutta painoltaann todennäköisesti tilavuudeltaan mutta kukapa se mittaisi koivua kesän kasvukauden jälkeen tosiian että kasvaako koivu paksuutta pakkasten tultua kun vesihän laajenee jäätyessään…. mistä tuohon löytyisi linkki?
Tolopainen;”Jääpalakin halkeaa paremmin kuin vesi kun lyö kirveellä. Tuoreessa puussa on lähes puolet jäätynyttä vettä talvella.”
-Luulet vaan. Mennäänpä koittamaan, vaikka ensin järvelle halkaisemaan jäätä kirveellä. Tolopainen halkaisee kymmenen sentin paksuista jäätä kilometrin levuisen järven yli kirveellä.
Kun jäät on sulaneet, niin pistetään kirves veneen kokkaan niin veikkaampa, että vesi halkeaa kirveenterän avulla jopa niin helposti, että soutaja ei huomaa, onko terää vai ei. Vaikka olisi hamarapuoli edellä, sama tunne.
Kyllä hyvä, suora koivupölli halkeaa pakkasella todella helposti, ellei ole pahoja oksia ja pöllinn päähän napautettu isku osuu ytimeen. Suonikkaita tyvipöllejä voi niissäkin joutua takomaan enempi.
Keväällä, kun koivu on sulanut, se myös halkeaa hyvin helposti, puu on silloin hauraampaa.
Kun puhutaan kuivan/kostean puun poltosta, kerronpa esimerkin omasta taloudestani: ulkokuiva kesän ajan katoksessa kuivanut sekaklapi kuusta ja leppää, pesäälnen palaa rauhallisesti humisten ja savukaasulämpömittaei kattilan hormiyhteessä näyttää piippuun lähtevän savukaasun lämpötilaksi n 185° C, pesällisen paloaika n. 1 tunti; lämpimässä tilassa yli vuoden kuivanutta koivuklapia pesään – kohta se oli täyden palamisen vaiheessa koko pesällinen kauhealla kohinalla ja savukaasulämpömittari ylitti max 450° asteikon ja hajosi. Oesällisen paloaika n 45min. Kun oletetaan vapaasti riittävästi ilmaa saavan liekin lämpötilaksi 900-1100° on helppo laskea kummasta saadaan lämpöä talteen kattilaveteen paremmalla hyötysuhteella. Vaikka puun sisältämä kosteus on haihdutettava palamisreaktion tuottamalla lämmöllä höyryksi, voi käytännön hyötysuhde kattilan ominaisuuksien vuoksi olla parempi rauhallisemmalla palamisella. Puun palamisreaktio tuottaa joka tapauksessa vettä hiilivedyn (CH) hiili-osion (C) yhtyessä happeen (O) ja tuotoksena on se kamala CO2, tuottaa se vety-osio (H) tuloksena vettä H2O. Näin ollen ns kondensoiva savuhormi, jossa tuo muodostunut vesihöyry kuumista savukaasuista tiivistetään nesteeksi ja siihen sitoutunut höyrystymislämpö saadaan kerättyä hormin vaippassa kierrävään veteen, on sangen tehokas tapa parantaa polttotapahtuman hyötysuhdetta.. siinä saadaan myös kerättyä takaisin puun sisältämän kosteuden höyrystymiseen kulunut lämpö, joten kostean vs kuivan puun polttamisen ero jää lähinnä kostean suurempaan nokeamisvaikutukseen.
En usko puun turpoavan pakkasella. Uskallan myös epäillä, että viisaina luonnon olentoina puut ajavat nestettä pois pakkasilla osistaan tai muuttavat sen pakkasnesteeksi.
Joku on jo voinut kertoa eli varalta toista Jäätyvä vesihän turpoilisi solut hajalle.
Jo muinaisina aikoina oli pienissä lämmityskattiloissa suuluukkujen yhteydessä termostaatin tapainen mekanismi, joka ohjasi palamista säännöstelemällä palamisilman saantia.
Tänä päivänä tämä säätöjärjestelmä toki toimii monimutkaisemmin ja mittailee savukaasujen lämpötiloja, ettei tapahdu mitään vahinkoa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.