Keskustelut Harrastukset Haloista lattiaksi.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 20)
  • Haloista lattiaksi.

    Naapuri oli vielä takavuosina voimissaan ja hakkasi joka vuosi halkoja.
    Huomasin että laanilla oli isoja koivunrunkoja.
    Mulla oli ollut aikeissa repiä vennamolaisesta tuvan lattiasta muovimatto ja lattia muutenkin auki.
    Poristiin siinä puiroolla ja kysyin eikö naapuri myisi puita kokonaisina.

    Kaupat syntyi ja samantien kuskasin rungot see-merkkiä vaille olevalle eläkeläis-sahurille. Läpisahattiin rungot kolmetuumaisiksi lankuksi. Eikun lankut taapeliin ja kuivumaan.

    Kahden vuodenkierron jälkeen vein toiselle yrittäjälle joka halkaisi ja höyläsi koivut ponttilaudaksi.
    Laudat lattiaan ja kevyesti kiinni. päälle suojapahvi.
    Seuraavassa huhtikuussa kiristys ja lakkaus.
    Kesti siis kolmevuotta saada lattialle umpipuinen kaunis edullinen ja ennenkaikkea lähes täysin kotimainen lattia.
    Pitkäjänteistä touhua kolme vuotta siinä meni.

    Kutistuminen oli yllättävän suurta 4-5 % leveyssuuntaan.
    Nyt kun kiristyksestä on 5 vuodenkiertoa ei yhtäkään rakosta ole ilmestynyt

    Naapuri sai rahat puista, sahuri sahauksesta, höyläri omansa.
    Lattiaan levitetty venelakka oli ainoa josta rahat valuivat kapitalistille ulkomaille.

    Koko homma maksoi alle 6 € neliö jos vaivannäköä ei lasketa

    Nimimerkki ”Puupää”

  • Hiluxmetsuri

    5277 Ws= 1,46 kWh

    19MJ = 5,27 kWh

    Puun takaa

    Koivu on meillä Suomessa aliarvostettu puu.
    Jotain siitä kertoo sekin, että kasvattamani erikoistyvet ovat päätyneet sisustusviiluiksi Yhdysvaltoihin, ja visakoivut taasen Saksaan viilutettavaksi Mersujen ja Audien kojelautojen koristeeksi.
    Suomeen taas tuodaan vastaavasti sisustuspuut toiselta puolelta maapalloa.

    abietis

    Aliarvostus johtuu yksinomaan siitä että metsien päätuote on kuitupuu ja sivutuotteena sahatavara.

    Laatupuusta ja sen kasvatuksesta puhuminen on yhtä rehellistä kuin että joulupukki tuo lahjat.

    Himo on että entistä vähemmän tuotettaisiin hankalasti korjattavaa ja ammattitaitoa vaativaa puuta joka toisi lisäarvoa metsän myyjälle ja koko yhteiskunnalle.

    Suuremmat haakkuualat ja tehokkaampi puun korjuu on juuri sitä, typeryyttä.

    Pässinpäiden touhua jossa annetaan parasta pilkkahintaan.

    Metsänomistjalle päätehakkuu on neitsyyden menetys, sen voi tehdä vain kerran.

    jees h-valta

    Abietis lähes täysin oikeassa ja poikkeushan senkin säännön vahvistaa. Olen nimittäin aikeissa tehdä toisenkin päätehakkuun samalta alalta eli menetän sen neitsyyden sitten kahdesti.
    Sen mahdollistaa nopeakasvuinen bulkkipuu joka myös on abietisin kammotus. Kun kerran bulkkia ja halpaa ja paljon pyydetään niin sitä sitten kasvatetaan, piste. Miksi tapella systeemiä vastaan ja kasvattaa hirvittävällä työllä seuraavan sukupolven mestattavaksi sitä laatutyveä kun itselle jäisi lähinnä hel…..ti särkevä kroppa palkaksi ahkeruudesta.
    Uudistan säännönmukaisesti kaikki kuusen uudistukset ja aika paljon männynkin aloja hybridihaavalle. Niin paljon että näyttää olevan automaatti jo metsänkäyttöilmoituksienkin uudistuslajina.

    abietis

    Jees yhdellä puujalalla on paha kävellä

    jees h-valta

    Ei vielä härräänhättää. Muitakin kasvaa vielä ja paljon. Kyllä h-haapa arkistoidaan kun tulee täysautomaattitoiminto kuntoon. Eli reipas kaksikymmentävuotta uudistukset haavalle ja sitte alkaa sadonkorjuu tuolta vanhemmasta päästä. Nyt se on jo enemmän kuin puoliautomaatti. 2020-2022 alkaa ruletti pyöriä.
    Olen silti aika monipuolinen matsänkasvattaja. Itseasiassa lähes kaikkia teitä palstalaisia monipuolisempi. Rohkenen väittää.
    Voitte koittaa kumota väitteeni. Mutta voin aloittaa siitä että kaava-alueen kotiphassani jo kasvaa pitkälti toistakymmentä eri kotimaista puulajia.

    jees h-valta

    Innostuinpa kurkkaamaan pitkästä aikaa metsätietojani metsään.fi:n sivuilta ja aika kunnioitettava määrä oli harvennuksia ja nuorten metsien kunnostuksia. Ylispuita sun muita.Viisvuotiskaudelle useiden kymmenien tuhansien artvosta.
    Eikä siinä vielä yhtään päätehakkuuta mukana. E-puu vielä nostaa summia noista ohjelman mukaisista. Ja kun olen itse vahtimassa niiden toteutuman monipuolista hakkuutapaa voin vakuuttaa että TOSIsekametsiä tulee. Ja kymmeniä hehtaareja. Tosi mielenkiintoisessa vaiheessa elää omametsätalous nyt.

    Kantona

    Vaan kyllä on hyvä kertomus tuo alkujuttu. Nykymeno tuppaa olla sellaista, että kaikki pitäisi ostaa mahdollisimman kaukaa koska kauppa on ainut mikä nykyjärjen mukaan kannattaa. Ja ostaessa se kannattavuus vielä menee sinne mahdollisimman kauas.

    Kun tehdään lähitienoon raaka-aineesta oikeilla menetelmillä, jotka vielä joidenkin harvojen tiedossa ovat, saadaan hyvää kohtuuhinnalla ja työllistetään samalla tekijöitä sen sijaan, että pikavipillä maksettaisiin ja yhteiskunta hoitaisi loppujen lopuksi laskun.

    Puun takaa

    Näinhän se Kantona on.
    Taasen tuli vain uusia mutkia perinteisen puun pienjalostamisen tiellä.
    EU:n vaatima CE-merkki koskee yli neljäätuhatta suomalaista puualan yritystä. Halvimmillaan merkkiruljanssi maksaa muutama tuhat euroa, mutta eipä tarvitse olla kummoinenkaan puu-alan yritys, niin kustannus nousi jo viiteenkymmeneen tuhanteen euroon, eikä aikaaan mennyt siinä ruljanssissa kuin reilu vuosi!
    Osa pienyrittäjistä on jo lyönyt hanskat tiskiin.
    Itselle voi toki vielä tehdä tai teettää ilman CE-merkkiä.

    abietis

    Vaan ei se merkki mitään korjausrakentamista sinällään koske.

    Vain myytävää puutavaraa.

    Sitä paitsi se on täyttä eksrementtiä ja tulen vastaisuudessakin tekemään omat projektini omista puista.

    Viis veisaan ja ilman leimaa ja vaikka tavittaessa kirjoittamaan semmoisen todistuksen ja leimaamaan itse.

    Sen verran miestä pitää löytyä Suomalaista sisua.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 20)