Keskustelut Metsänomistus Hallitusohjelma

Esillä 10 vastausta, 841 - 850 (kaikkiaan 1,209)
  • Hallitusohjelma

    Vaalit on pidetty ja nyt on aika kirjoittaa hallitusohjelmaa.

    Hallinto

    Maa- ja metsätalousminteriö lakkautetaan. Elinkeinojen kehittäminnen siirretään TEM:n.  Metsänkäyttö, metsästys ym  ympäristöministeriöön.

    Metsäkeskuksista rahoitus ELY-keskukseen. Metsien käyttö (=hakkuuluvat) perustettavaan ympäristövirastoon.

    Metsänkäyttöilmoitukset muutetaan maksulliseksi hakkuuluvaksi. Muutoksenhaku, kuulemiset samanlaisiksi kuin rakennusluvissa. Käsittelykustannukset peritään luvan hakijoilta. Ensimmäisen lupahakemuksen yhteydessä tulee toimittaa selvitys hakkutoiminnan ulkopuolelle jäävästä metsämaästa. Alue tulee olla vähintään 15 %, muutoin määrätään metsänkäyttömaksu. Suojeluala on omistaja ja kuntakohtainen.

    Jos ulkopuolelle jäävä ala on 10 %, maksu on 5 % hakkuutulosta.

    KEMERA

    Tukea vain tien rakentamiseen ja suo muuttamiseen takaisin luonnontilaan.

    VEROTUS

    Pääomatuloverokannaksi 35 %, 40 % ja 45 %. Korkein taso yli 60 000 euron tulolle.

    Yrittätulovähennys ja perintöverohuojennukset lopetetaan.

    TUET KUNNILLE

    Verotulojen tasausjärjestelmää (= kuntien sosiaaliapu) kehitetään. Tukea vähennetään voimakkaasti pieniltä maaseutukunnilta. Säästyvät rahat voivat kaupungit käyttää omiin  kehittämishankkeisiin. Tavoitteena on edistää nuorten muuttoa kaupunkeihin ja luoda Suomesta eurooppalainen kaupunkivaltio.

    Tästä hallitusohjelman osasta tuskin maaseudulla paljon tykätään, mutta ohjelman nauttii kohtuullisen suurta suosiota etelässä. Maaseudulla voi asua jos tulee toimeen ilman palveluita. Esim. Pohjois-Karjalassa valtion viranomaiset voidaan keskittää Joensuuhun, pl. raja ja poliisi.

     

     

     

     

     

     

     

  • Visakallo

    Kyllähän Li Anderssonin nimitys opetusministeriksi pani kieltämättä meikäläisen hieman haukkomaan henkeään. Katsotaan nyt, mitä tuleman pitää. Voihan koulumaailman nykytodellisuus ja sänkykamarissa vaikuttava jääkiekkoilija vielä hieman muuttaakin 32 vuotiaan Lin maailmankuvaa.

    Puuki

    Koulut ja muut isot rakennukset pitäisi rakentaa puusta ja vähentää kemikaalien käyttöä sisäpintojen pinnoituksissa.   ”Homehaitat” saattaa aiheutua sisäilman epäpuhtauksista , joita on tullut esim. maalien ja muovimattojen yms. lisäaineista. Jos betonilaattoja jää kuivattamatta kunnolla rakennusaikaan, myös se voi johtaa sisäilmaongelmiin jatkossa.   Joskus on ollut juttua , että koulun ilmastointikanavissa olisi syntynyt homekasvustoa, kun on säästetty ja sammutettu ilmastointi kesän ajaksi.  Syitä voi olla monia.   Mutta onhan niitä jo tehtykin ainakin yksi koulurakennus ja kerrostaloja  myös Suomessa CLT-puulevyistä.

    Hallitusohjelma-aiheeseen voisi aasinsillan rakentaa tästä sillä, että voisivat ottaa ohjelmaan puurakentamisen tukemisen säästöjen saamiseksi terveysmenoihin sen lisäksi, että hillinieluasia on yhtenä vaikuttajana puunkasvatuksen suosimiseen.

    Remie

    Katselin kun julkiset rakennushankkeet aloitettiin aina syksyllä kun vettä tuli kaatamalla. Ihme että ovat pystyssä. Puurakentaminen on kuoleva ala, metsät on hakattu selluksi , nyt kuvitellaan että noista poikkirapaisista riu’uista jotain saisi tehtyä. Jos ei venäjältä tuotaisi Siperian kuusta niin kattotuolit jäisivät tekemättä. Eihän näissä 20mm vuosikasvatuksissa naulauslevykään pidä . Venäjältä tulee onneksi alle 1.00 mm kasvulla kasvanutta puuta. Eihän siihen saa kampanaulaa lyötyä koneella, tavallisesta vasaranaulasta puhumattakaan. Lannotetut metsät kasvaa vettä , kuitua juuri sen verran että lyhy tumppi saadaan maahan kökötämään ja se on nykyään metsää. Ei tule kuin risuja. Kunnon kuusi 25m siinä puu. Mänty pitää kaataa vasta silloin kun kotkat ja kalasääsket alkavat niiden latvaan pesää rakentamaan. Vieressä pitää olla joka vuosikertaa puita, jotta metsä pysyy terveenä. Kyllä se on niin ettei ihminen luonnonvoimille mitään voi, ainostaan metsä tietää mitä puuta siellä kasvetaan , ihminen koheltaa siellä seassa sotkien koko ekojärjestelmän. Ei ihminen osaa ajatella kuin rahaa eikä murehdu tulevaa.

    A.Jalkanen

    Valitettavasti nykyiset puun hintasuhteet eivät palkitse hitaasti kasvavan laatupuun tuottamisesta. Lujuutta vaativissa kohteissa joudutaan turvautumaan liima-, viilu- ja ristiinlaminoituun puuhun.

    Risto Isomäeltä on ilmestynyt jälleen kirja ilmastonmuutoksen torjunnasta. Siinä esitellään Suomen keinoja, muun muassa natriumakku ja puun ligniinistä valmistettava hiilikuitu (mm. autoihin ja lentokoneisiin). Jos vähäarvoinen, lähinnä energiaksi kelpaava ligniini tulee kysytyksi raaka-aineeksi, silloin voitaisiin haaveilla jonkinasteisesta puun hinnan noususta.

    Puuki

    Kyllä se puurakentaminen on lisääntymässä Suomessa eikä vähenemässä. Vasta muutama vuosi sitten muutettiin rak.määräyksiä siihen suuntaan, että voidaan rakentaa myös korkeampia puukerrostaloja.  Oppia kerrostalojen rakentamiseen puusta on haettu mm. Ruotsista, jossa on jo pitkät perinteet siinä. Isoista puuelementeistä tehtäessä rakennus saadaan nopeasti pystyyn.

    Tukkipuun kasvattamisesta suuremmiksi pitäisi maksaa nykyistä enemmän jo pelkästään lisääntyvän sahaussaannon perusteella. Rahahan se ratkaisee pääosin metsän myyjilläkin niin kuin aina on tehnyt. On niitä kunnon tukkipuumetsiä vielä nykyään paljon pystyssäkin. Tienvarret usein tosin parturoitu ja lähinäkymät ei sitä silloin puolla.  Metsänhoito on mennyt osittain huonompaan suuntaan  uuden metsälain hyväksymisen jälkeen.   Lapissa varmaan ei ole paljon enää pitkiä puita ja 25 m pituinen voi olla  harvinaisuus. Mutta jo tässä ”puolivälissä Helsiinkin päin” kasvaa sen mittaista ihan yleisesti siellä täällä.

    Apli

    Teollisia työpaikkoja tulee lisää kun kaikki uudet sellutehtaat valmistuu jo niiden tekeminen lisää työtä nyt kun muu rakentaminen sukeltaa…

    Visakallo

    Ikäluokkien pienentyminen näkyy nyt jo nuorten kesätyömarkkinoilla. Avoimiin paikkoihin ei löydykään enää tekijöitä, ja yhä usempi kesätyöntekijä onkin jo maahanmuuttajataustainen nuori.

    Visakallo

    Onhan tuon saman huomannut itsekin, kun yrittää Lontoon murteella antaa metsänhoito-ohjeita nuorille. Aina kun ei tahdo löytyä suoraa apua kielenkääntöohjelmastakaan. Joskus tuntuu, että jopa EU:n jotkut direktiivitkin ovat käännösvirheiden tulosta, joita sitten Suomi orjallisesti noudattaa.

    Remie

    Käännösvirheitä kyllä ja ainakin koko uusi pohjavesimääritys on käännösvirhe. Kaikki ne tutkimattomat alueet joilla on yritystoimintaa tai tilat siihen tarkoitukseen luokitellaan pohjavesialueeksi. Kun tivasin tutkimustuloksia niin kerrottiin että tulokset ovat hävinneet?? Kysymys on vain kiinteistön arvon nollaamisesta. Tässä kohdin on saksan kieli kääntynyt päälaelleen. Kuinka EU laki kävelee kansallisen lain yli. Laki määrittää myös että rasitteista tulee maksaa edeunmenetyksestä korvaus ja samaan lauseeseen on sisällytetty että korvauksia ei ole koskaan maksettu, eikä näköjään maksetakkaan. Pois ei pohjavesialuetta ei saa millään minun männikköni merkittiin PV-alueeksi vaikka kaivoa ei saa ei millään. 1978 vuonna kaivoimme koko alueen reikiä täyteen ja täysin turhaan kuivaa ja kuivempaa löytyi. Aivan tyrmistyttävää lain käyttöä. Kaiken huippu on kun PV-alue merkitään kiinteistön rajoja mukaillen, aivan kuin vesi osaa itse päättää mihin virtaa ja mikä vesi saastuu ja mikä ei. Ovatko päättäjät kuvitelleet että he hallitsevat luonnon voimia ja määräävät että vesi pysyy nyt tällä alueella kun olet saastunut vesi kuule nyt et saa mennä tuon rajan tuonne puolelle vaikka sinne on jyrkkä alamäki veden pitää tulee virrata tuonne vastamäkeen joka on lailla suojeltu, lisäksi sinun pitää olla kuivaa vettä, koska se on niin ylhäällä , mutta kun me olemme sinulle alueen varanneet niin ole vain siellä vaikka et ole märkää eikä sinua voisi mitenkään hyödyntää. Aivan tulenpalavan selvästi viranomaiset ajattelevat näin. Mäntyni kituvat kuvuudesta ja osa kuivuu kokonaan mutta PV-sitä on suojeluun asti ja minä joudun ottamaan veden kunnallisesta johdosta ja maksamaan 125€ kuutio kun kuljetutan likavedet 60 km päähän. Naapurin pelto on 5m päässä jonne he  ajavat jätevettä sikalasta ja navetasta , kun se ei riitä niin täydennetään vedenpuhdistamon lietteellä. Helvetillistä touhua, ja voin kertoa että tämä epäoikedenmukaisuus tappaa, tämä on konkreettisesti murha.

    Jätkä

    Kyllä lehmät syövät ainakin koivun ja pajun versoja. Silloin, kun ne ovat lehdessä, lampaat samoin.

    Pohjavesialue ei välttämättä ole kaivon paikka, vaan se ”tekee pohjavettä” esim suodattamalla sadeveden paksujen kivennäismaakerrosten läpi.

    Jos kuivalle kankaalle tekee kaivon, sen pitää olla syvä.

Esillä 10 vastausta, 841 - 850 (kaikkiaan 1,209)