Jos kuntia ei haluta yhdistää. Niiden organisaatioita pitää keventää. Koulutoimi ja kiinteistön hoito eivät tarvitse 3000 asukkaan kunnassa 30 henkilön organisaatiota. Kunnat tulivat ennen aivan hyvin toimeen ilman kunnanjohtajaa, se on aivan sama, kuka tekee valtuustojen esityslistat. Ei siihen kunnanjohtajaa tarvita.
Montako noista kolmestakymmestä on johtajan tai päällikön tittelillä?
Omassa vähäväkisessä kotikunnassa on em. titteleillä olevia lähes yhtä monta henkilöä, kuin lapsuuteni aikana koko kuntaorganisaatiossa opettajineen päivineen. Toki kuntien lakisääteiset tehtävät on lisääntyneet.
Kunta välttyisi johtajanerotuskuluilta, sitä kun on ollut ilmassa. Kyllä, esityslistan hallituksenjäsenet voivat kertoa ääneen josta kone murjoo sen ymmärrettäväksi tekstiksi samalla ohjelma voi tarkistaa lainmukaisuuden. Robotti kunnanjohtajana olisi myös puolueetonkirjuri! Hyvä keksintö Tolopaiselta.
Kunnallisia kolhoosikuluja tulee muitakin kuin johtoportaan lisäyksestä. Esim. pakollinen vesijohtoverkostoon liittyminen on nostanut vesimaksua n. 3x:ksi entiseen verrattuna. Iso remonttivelka tulossa verkoston uusimisesta jota maksaa kaikki osakkaat.
Maa- ja metsätalous tulisi jo erottaa toisistaan. Metsätalous on täysin kannattavaa Suomessa, maatalous on pohjaton rahareikä.
Mitä enemmän maatalous tuottaa, sitä enemmän tarvitaan tukea. Maataloudessa on paljon täysin turhaa tekemistä joka ei tuota yhtään mitään, tehdään tukien takia tyhjää.
Olen Itä-Suomalaisesta paikallislehdestä lukenut vesiverkostokiistasta. Ymmärsin, että osa verkostosta oli ollut yksityinen jonka kunta huijasi korvauksetta ja nyt laskuttaa ylihintaa vedestä. Käräjöinti taitaa jatkua.
Suomen nykyisen kemiallisen metsäteollisuuden suurin tuotantomäärä on hiilidioksidi. Päästöjen vähennystä ei ole edes aloitettu. Päästökauppa ei koske lainkaan kemian teollisuutta.
Metsäteollisuuden pitäisi maksaa myös jättöpuista ja tekopökkelöistä.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.