On velalla jokin yläraja. Jos rahoituslaitoksissa aletaan alentaa luottoluokitustamme, velan hinta nousee. Vai mitä Nalle Wahlroos sanoi tästä Ykkösaamussa?
Edelleen metsämme kasvavat enemmän kuin niitä hakataan – tämän yksinkertaisen tosiasian Nalle Wahlrooskin Ylessä la 13.5. totesi. Tämä on syytä edelleen muistaa. Senkin hän totesi, että metsätalous muuttuu: UPM ja Stora Enso lopettelevat toimintojaan Suomessa sitä mukaa kuin tehtaat käyvät vanhoiksi. Tämän toki jokainen TV:n katsojakin kyllä huomaa, jos uutiset oikein katsoo. Metsä Goup niiden sijaan investoi entistä enemmän Suomeen. Esimerkiksi Raumalla on juuri aloittanut maailman uudenaikaisin saha.
Metsälaki riittää nykyisellään turvaamaan metsien säilymisen ja uudistamisen – peukalointia se ei tarvitse. Laki edellyttää, että jos puuta myyt, vastaat siitä, että uutta tulee tilalle. Uuden metsän kasvattaminen ajallaan uusista jalostetuista taimista tai siemenistä parantaa metsiemme laatua geneettisesti.
Sorkkaeläimistä erityisesti hirvien lisääntyminen johtaa metsiemme kuusistumiseen, koska hirvi syö männyn ja koivun taimet. Kuuset eivät kestä ilmastonmuutosta yhtä hyvin kuin mänty ja koivu. Hirvien määrät on pudotettava metsästyksellä alle kahden yksilön tuhannella hehtaarilla, jolloin myös liikenneonnetomuudet vähenisivät. Metsästäjäorganisaatioista on kuitenkin tullut hirvi- ja etelässä peurakantojen pienentämisen jarruja. Alueelliset riistaneuvostot kyllä kuuntelevat, mutta eivät noteeraa sidosryhmien viestejä kantojen pienentämisestä. Tämän toteaa jokavuotisissa sidosryhmien kuulemistilaisuuksissa.
Vapaaehtoisesti omistajat haluaisivat suojella metsiään Metso-ohjelmilla, jos ohjelmiin vain olisi rahaa riittävästi. Sitä siis lisää. Esimerkiksi Suomen metsäkeskus kouluttaa toimipisteidensä alueilla yksityismetsäomistajia ajan tasalle ottamaan ympäristöasiat, sertifikaatit ja ilmaston lämpenemisen huomioon. On huomattava, etteivät yksityismetsänomistajat ole ympäristönsuojelun vihollisia. Jos kuitenkin koko ajan pään päällä leijuu uhka metsätalouden ja -kasvattamisen vaikeutumisesta, aavistushakkuitakin vanhoissa metsissä tulee.
Suomessa olisi otettava metsien suojelussa järki käteen ja huomattava, että keskeisessä ja eteläisessä Euroopassa metsä on jotain aivan muuta, pikkupiirteisempää. Suomessa tulee kulkea päättäväisesti omia polkuja metsätaloudessa eikä saada tartuntaa rajojemme eteläpuolelta.
Mielenkiintoinen ennuste Purralta hallitusneuvotteluissa: 2035 hiilineutraalius ei toteudu.
EU:n tavoitteet ajavat meitä samalle päästövähennysuralle kuin mitä 2035 hiilineutraaliustavoite. Jokaiselle maalle on määritelty päästövähennystavoite ja hiilinielujen tavoite. Jos näitä toteutetaan, hiilineutraalius kyllä toteutuu jossain aikaikkunassa. Taalas: ”se on vähän semantiikkaa onko vuosi juuri 2035”. Ajankohtaan on aikaa 12 vuotta joten ei ole pelkästään tämän hallituksen asia edes. Turha tehdä tuosta kynnyskysymystä.
Miksi jakeluvelvoite on niin vaikea rasti tulevalle hallitukselle? Jos velvoitetta lisätään, eikö samaan aikaan ole mahdollista alentaa polttoaineen verotusta niin, että ympäristöystävällisempi ajelu on halvempaa kuin saastuttava ajelu? Ehkä esteenä on sähköautoilun yleistyminen: autoilijoiden tuottama verokertymä rapautuu.
Hesarissa tutkijat peräänkuuluttavat kirjoituksessaan ns. teknisten hiilinielujen hyödyntämistä, eli esimerkiksi hiilen nappaamista metsäteollisuuden savukaasuista. Niissä onkin suuri potentiaali (20 miljoonaa hiilidioksiditonnia?), ja tekniikoita voi olla käytössä jo muutaman vuoden kuluessa.
Polttoaineiden verotulot vähenevät luonnostaan kun autokanta sähköistyy kokonaan tai osittain. Biopohjaisten jakeluvelvoitteen palauttaaminen vaikuttaa vähän polttoaineen hintaan. Noin 10 senttiä eli ei mitään. Polttoaineiden vähenevät verotulo joudutaan kompensoimaan jollain muulla verolla. Ilmeisesti autoveroa nostetaan.
Jakeluvelvoitteessa on paha valuvika. Käytännössä se koskee vain dieselajoneuvoja, joiden hyötysuhde on polttomoottoreista paras. Mitä korkeampi on jakeluvelvoite, sitä suurempi osa dieselautoista vaihdetaan bensavehkeisiin, mikä alentaa dieselin kulutusta, mutta nostaa bensan. Tämä johtaa tarpeeseen nostaa edelleen jakeluvelvoitetta, ja vähitellen ajetaan parhaan hyötysuhteen polttomoottorikalusto minimiinsä.
Ei järkeä ilmaston kannalta. Biodieselille on maailmalla hyvä kysyntä. Miksi se pitää ehdoin tahdoin yrittää käyttää Suomessa?
Jos hiilipäästöjä halutaan vähentää, miksi ei puututa todellisiin päästäjiin energiantuotantoon ja teollisuuteen? Miksi maksumieheksi haetaan aina harmaa massa, yksityiset ihmiset. Liikenteen kautta tätä massaa on tietenkin helpoin kyniä ja sen kontolle siirtää kaikki kaikki luvatut hölmöt tavoitteet. Miksi ei puututa puuteollisuuden ja terästeollisuuden hurjiin päästöihin, niistä ei ole kuulunut sanaakaan hallitusneuvotteluissa. Metsähallituksen metsille ehďotetaan kolmen vuoden hakkuukieltoa, miksi ei kukaan ehdota Raahen ulkomaisten omistaman terästehtaan sulkemista. Miksi ei keskeytystä norjalaisten Inkooseen rakentaman vetyterästehtaan rakentamista. Vety kun ei ole mikään ratkaisu ilmasto-ongelmaan.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.