Tuo on ihan varmasti totta että parhaat ja kyvykkäimmät eivät ole kauaa kortistossa. Mutta on myös totta että jos ihminen rakentaa elintason tietyille tukien tasoille niin onko enää mitään mieltä edes hakeutua töihin tai kouluttautua uudelle uralle. Olen visakallon kanssa samaa mieltä että 60 vuotias ei ole mikään vanha uutta oppimaan.
Kerran olin raivaamassa erästä taimikkoa kun maahanmuuttaja inkerinsuomalainen pysähtyi juttusille. Hän totesi että Suomi on hyvä maa kun tekemättä mitään tulee ihan hyvin toimeen. Silloin vähän kyllä sieppas. Itse tein tuohon aikaan kahta työtä ja ennakkopidätys oli 40 % . Tuli kyllä mieleen että onko tässä mitään järkeä.
Myös asenteissa on tapahtunut 30 vuoden aikana muutos. 30 vuotta sitten oli harvinaista, jos nuori jäi peruskoulun jälkeen kotiin. Piti täyttää paperiin ”työtön työtön” parin viikon välein ja se toimittaa työkkäriin.
Nyt nuorelle maksetaan oma asunto ja rahan haku verkossa. Sossu maksaa jopa muuttofirman kantamaan tavarat, jos itse ei jaksa. Siinäpä mallia tulevaan elämään.
Ensimmäisenä joutaisi leikkuriin tuo asunnon maksaminen, jos mitään ei halua tehdä. Asukoon kotona vanhempien riesana.
Jokin osa työttömistä tai osaksi työllistetyistä olisi siirrettävissä tilastoissa parempaan ja tuottavampaan osioon, mutta sama sapluuna ei sovi kaikille. Esimerkiksi: miksi tomaattien, mansikoiden ja herneen poimijat joudutaan tuomaan ulkomailta? Jos työn vastaanottaminen tehdään kannustavaksi ja järjestetään säällinen asunto, esimerkiksi noihin töihin pitäisi suomalaisenkin kyetä.
Ulkomaisille herneenpoimijoille kävi huonosti. Kesän tili ei riittänyt työnteon kustannuksiin, velkaa jäi kesän ahertamisesta. Suomalainen työtön tuskin saa pankista lainaa, että pääsee kesäksi kausitöihin.
Ennen mansikan poimijat oli pitkälle suomalaisia nuoria 13-20 vuotiaita. Ei varmaan palkka silloinkaan kaksinen ollut mutta ihan riittävää tienestiä opiskelijoille. Nykyäänhän poimijat on ulkomaalaisia 20-50 vuotiaita. Eihän palkka varmasti vieläkään kaksinen ole mutta ihan hyvä että kannustaa ulkomailta tulemaan. Näyttävät vielä päälle metsissä vielä työpäivien jälkeen marjastavan ja sitten niitä myyvät.
Kuvannee yhteiskunnan muutosta. Ennen maaseudun lapsille ei ollut mikään ongelma lähteä öttiäisten sekaan kun niihin oltiin totuttu. Nyt kynnys on korkeampi kun muutos on vienyt ihmisiä kaupunkiin.
Tenavana tosiaan ainoa keino tienata uusiin luistimiin rahat oli puolukanpoiminta. Koulupäivän päätteeksi hurautettiin polkupyörällä metsään ja kerättiin pari sankoa puolukoita, joka ilta kun keli salli. Kaksi kertaa viikossa kiersi ostajan auto, sinne marjat myytiin. Ei se helppoa rahaa ollut, mutta ainoa vaihtoehto. Nyt suurimpana esteenä on, että poiminnassa tarvitaan kaksi kättä. Jos puhelimesta joudut hetkeksi luopumaan, on seurauksena syrjäytymistä, koulukiusaamista ja paniikkikohtauksia.
<p>On se puolukan myyntihintakin muuttunut menneistä ajoista. 70-80 luvun vaihteessa puolukalla sai 18 mk kilolta. Se oli iso raha siihen aikaan. Taitaa olla nykyään jotain 1-1,5 € ostohinta. </p>
Makaroville on todettava ulkomaalaisille maksettavan palkan ”erinomaisuudesta”, että eivät marjaturistit olisi yömyöhään asti töissä ,jos palkka olisi hyvä. Kun matkaan on otettu velkaa, ja paluumatkaan ei ole vielä lentolippurahoja hankittuna, on painettava hullun lailla hommia pienellä korvauksella . Passikin on monessa tapauksessa ollut jumissa työnantajan tallessa ,joten touhua on mahdoton lopettaa tai hankkia itselleen parempia tienestejä toiselta työnantajalta. Pakkotyötä niinsanotussa sivistysvaltiossa. Hävettää kunniallisten suomalaisten puolesta . Jos palkkaus olisi kunnossa , tekijöitä löytyy Suomestakin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 2,251 - 2,260 (kaikkiaan 2,372)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.