Vaativa tuotekehitys vaatii avukseen usein tutkimusta, jota tehdään yliopsitoissa ja korkeakouluissa. Monessa yrityksessä päälliköiden lisäksi lähes koko työntekijäkaartikin on korkeakoulutettua väkeä.
Mitä korkeakoulutusta vaativaa innovointia on metsänkasvatuksen alalla? Ne innovoinnit on tehty jo kymmeniä vuosia sitten. Jos ei maalaisjärjellä pärjää, niin ajattelee liian monimutkaisesti. Loistava esimerkki on harvennushakkuun jäljestä syntynyt kohu. Siellä mittauksia ja tulosten analysointia olivat tekemässä korkeakoulutettavat ja -koulutetut. Ja hyvinkö meni? Kokenut, mutta tietenkin alikoulutettu, metsuri tai konekuski olisi perssilmälläänkin nähnyt jos joku olisi ollut pielessä. Mutta tietenkin olisi pitänyt viitsiä käydä metsässä eikä innovoida droneilla ja satelliittikuvilla.
Jos ja kun on palkattu tekemään vain ja ainoastaan rutiinitöitä, niin millä eväillä Tolopainen katsoo olevansa oikeutettu ylenkatsomaan ja pilkkaamaan sellaista henkilöä?
Jos on itse onnistunut saamaan sukulaissuhteilla työpaikan, jossa rooliin kuuluu puhuakin ainakin, jos joku kysyy, niin oikeuttaako se muita ivaamaan?
Kehveli. Eikö työssäoppiminen tai vastaava Mestari / Kisälliasetelma ole sinun mielestäsi koulutusta?
Muuan saksalainen sanoi muutama vuosikymmen sitten savusaunan olevan ainoa suomalaisten keksintö, toki sanonnan jälkeen on voitu keksiä vielä muutakin. Lujassa tuntuu olevan puun jalostuksen saralla löytää mitään mullistavaa uutta, tutkittu varmaan on, jalostajat itse, ammattikorkeakoulut kuin yliopistotkin.
Helsingin teknillisessä oppilaitoksessa aikanaan suoritin muutamia kursseja, eräs alan valmistustekniikka opettava luetuttu vuosia sitten käytöstä poistuneita juttuja, no opettaja saatiin vaihdettua. Eräs toinen opettaja sanoi suoraan hänelle olevan sama opimmeko vai emme, hän käy asiat läpi mitä on sovittu, kun eräs oppilas pitä luennon etenemistä liian kovatahtisena. Että monen laista sitä on korkeastikoulutettuakin.
Kaikkia tarvitaan eikä kukaan tule yksin toimeen. Tämä yhteiskunta olisi vielä risukarhi ja hevosveto asteella jos pelkällä työnteolla ja työssä oppimisella olisi pärjätty. Myöskään pelkkä korkeakoulutus ei riitä vaan se tarvii toteutuakseen ne käsiparit. Otetaan vaikka tämä meidän Suomessa oleva Toyotan ralliteollisuus. Siinä tarvitaan hyviä kuskeja, näppäriä asentajia ja älykkäitä korkeakoulutettuja suunnittelijoita. Yksikään ei yksin tule toimeen. Älykkyys on monenlaista. Pelkkä älykkyysosamäärä kertoo jotain mutta ei koko ihmisen älykkyyden. Älykkyysosamäärä on muuten jenkkien keksimä tapa jolla se pyrki löytämään ja rekrytoimaan maahansa älykkäät ihmiset. Siis eräänlaista rasismia sekin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 1,791 - 1,800 (kaikkiaan 2,372)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.