Terveydenhuollossa nämä ulkomailta tulleet suomenkieltä osaamattovat ovat ongelma.Aiheuttavat monia sotkuja ,vaarantavat potilasturvallisuuden.Ovat jatkuvasti Tehyn ja Superin mukaan kysymässä jotakin,aiheuttavat häiriöitä jo muutenkin vähäisen työvoiman työmailla.Suomessa on paljon koulutettuja hoitajia,jotka ovat lähteneet muihin hommiin.Maksettakoon kunnon palkkaa.
On aikas härskiä tuoda Suomeen matalapalkka-aloillle työntekijöitä,jotka ovat osittain Sossun tukien varassa.Kuinkahan se näiden osaajienkin ammattitaito,missä se testataan.Mitä tehdään omille 200000 työttömälle?
Julkisuudessa ei kuitenkaan ole keskusteltu mitenkään maahanmuuttajan tekemän työn arvonlisästä työnantajalle ja siitä koituvista verotuloista. Toinen lisäarvoelementti on työntekijän kehittyminen ja hänen palkkakehityksensä nousupotentiaali. Kun em asiat otetaan huomioon, riittävä, yhteikunnalle riskitön, alkupalkka voisi olla esim n 2400€/kk.
Omassa tiedossa pari tapausta,joille Sossu on ollut vetovoimaltaan ylivoimainen.Semmoista nousupotentiaalia.
Näissä pitäisi olla kriittiset työhönottohaastattelut lähtömaissa.Puhutaan vain,otetaan 30000-40000 ulkomaista työntekijää.Seuraava lause on että tänne ei tule kukaan.Kyllä tulee joitakin,mutta palkkaa pitäää maksaa
Maahanmuuttajia tarvitaan Suomen työelämässä, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Joka muuta väittää, ei tunne Suomen työelämää. Yksi ongelma vielä kieltä riittävästi oppimattomista maahanmuuttaja työntekijöissä on, josta puhutaan julkisuudessa yllättävän vähän. Erityisesti hoitoalalla tällainen työntekijä sitoo huomattavan paljon muita työntekijöitä opastamaan ja tulkkaamaan. Vaikka googlekääntäjä on ihan kätevä, tahtoo vanhusten murreilmaisut ja paikalliset sanonnat tuottaa sille monesti ylipääsemättömiä ongelmia!
Kyllähän se kuulemma noilla ”taikkutytöilläkin” tuppaa tapa olemaan että kun neuvotaan (mutta eivät ymmärrä) niin aina tulee vain vastaus että kyllä,kyllä. Suomen kieli ei aivan nopea kieli ole oppia. Kestää vuosia työelämässä täyteen panokseen.
Toisaalta halutaan tiedepohjaista päätöksentekoa, ja toisaalta tutkijat eivät saisi sanoa julkisuudessa mitään politiikkaan viittaavaa. Toki päätöksenteko kuuluu eri porukalle, mutta tutkijoilla pitää olla lupa esittää eri näkökulmia samaan asiaan. Jos näin ei ole, keskustelu latistuu ja parhaita ratkaisuja ei saada käyttöön.
Muutenkin vastakkainasettelusta luontoväen ja metsäväen välillä pitää päästä luottamukseen perustuvaan yhteistyöhön. Auttaisiko luonnonvaraministeriö tässä?
Autojen käyttövoimassa ja energian tuotannossa kannattaa suosia monta erilaista vaihtoehtoa rinnakkain, koska emme tiedä mitkä tulevat olemaan voittavia teknologioita. Emme myöskään tiedä millaisia häiriöitä geopoliittinen asemamme saattaisi aiheuttaa keskitetyssä voimantuotannossa.
Kyllä vanhatkin metsät kasvavat, mutta niissä voi käydä niinkin, että metsätuhot ovat suuremmat kuin kasvu. Tase voi silloin mennä jo päästön puolelle ja hiilivarasto pienentyä ajoittain. Tämä näkyy hyvin Venäjän ja Kanadan metsissä.
Turvemaiden ennallistaminen täytyy tehdä harkiten. Paksuturpeisilla pelloilla ensisijainen hyöty viljelystä luopumisesta on hiilipäästöjen alentaminen. Monimuotoisuuden arvoalueilla voidaan palauttaa suokasvillisuus tai lintukosteikko. Metsäojitetuilla soilla voidaan parantaa vesiensuojelua kevyemmin: parantamalla vesiensuojelun rakenteita ja lannoittamalla tuhkalla; samalla saadaan lisää kasvua eli hiilinieluja.
Huoli puronvarsien hakkuista lienee aiheeton, koska uudessa metsäsertifikaatissa juuri levennettiin vesistöjen suojakaistat kaksinkertaisiksi.
Hallitusohjelman täsmätoimet
Puutuhkan hyötykäyttö turvemaametsien lannoitteena (mahdollisimman kannustavasti eli Metka-tuen piirissä). Lunastuslain uudistus maaliin (maanomistajat ovat eriarvoisessa asemassa vihreässä siirtymässä). Metsäkadon lopettaminen rakentamisen vuoksi (maankäytön muutosmaksu tai jokin muu kannuste).
Kyllä meilläpäin noita puronvarsia riittää vähintään puolen kilometrin välein. En tule jättämään mitään suojakaistoja niiden varsille. Ei ole mitään tarvetta. Pellolla riittää metrin suojakaista valtaojille.
Eikä kukaan edes pysty sanomaan mistä jokin puro menee tasaisessa maastossa, kun se jakautuu kymmeniin metsäojiin.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.